Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

EU-jaostojen laajojen kokoonpanojen tulevaisuuspäivä

11.11.2021 16.31
EU-jaostojen laajojen kokoonpanojen tulevaisuuspäivä

EU-jaostojen laajojen kokoonpanojen yhteinen tulevaisuuspäivä järjestetään Säätytalolla 22. marraskuuta. Tapahtuma kuuluu valtioneuvoston ”Eurooppa olemme me” –tapahtumasarjaan, joka on osa EU:n tulevaisuuskonferenssia.

Suomen EU-politiikan vahvuus on hyvin toimiva yhteensovittamisjärjestelmä. EU-jaostojen laajojen kokoonpanojen yhteinen tulevaisuuspäivä tuo yhteen virkamiehiä sekä erityisesti sidosryhmien ja etujärjestöjen edustajia keskustelemaan EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisistä teemoista.

Tavoitteena on antaa kansalaisyhteiskunnan jaostoedustajille mahdollisuus tuoda ääntään vahvemmin esiin sekä edistää jaostojen työn suuntaamista ennakkovaikuttamiseen ja laajempiin, ilmiöpohjaisiin keskusteluihin.

Euroopan tulevaisuuskonferenssin (Conference on the Future of Europe) tarkoituksena on kuulla näkemyksiä EU:n tulevista haasteista ja mahdollisuuksista. EU-jaostojen tulevaisuuspäivän jokaisesta teemakeskusteluista kirjataan konferenssin hengen mukaisesti yhteenveto tulevaisuuskonferenssin verkkofoorumille. 

Tilaisuuden päätösosiossa kuullaan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen tervehdys sekä kunkin teemaryhmän puheenjohtajan ensireaktiot käytyyn keskusteluun. Päätöstilaisuus striimataan valtioneuvoston YouTube-kanavalla.

Eurooppa olemme me -tapahtumasarjan keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tunnisteella #SinunTulevaisuutesi.


Tilaisuuden ohjelma:

8.30 Aamukahvit 

9.00 Tilaisuuden avaus – Säätytalon pääsali 

  • EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen, VNEUS 
  • Suomen kansalaisedustaja Euroopan tulevaisuuskonferenssissa Ninni Norra 

9:30–11:30 Arvoihin sitoutunut ja kriisinkestävä unioni 
1. Demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja tasa-arvo – resilienssin perusta
2. EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistaminen 
3. Ilmastonmuutos, ympäristö, biodiversiteetti ja ruoka 
4. Millaista terveyspolitiikkaa Euroopassa tarvitaan? 
5. EU ja muuttuvat turvallisuusuhat 
6. Muuttoliike: tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet EU:lle 

11.30–12.30 lounastauko, voileipiä ja kahvia

12.30–14.30 Kilpailukykyinen, ilmastoneutraali ja sosiaalisesti kestävä unioni 
7. Kestävän kasvun edellytykset
8. Ihmiskeskeinen digitalisaatio
9. EU:n talous murroksessa
10. Vahva ja vastuullinen EU maailmassa – miten kohti tätä tavoitetta?

14.45–15.30 Yhteenveto – Säätytalon pääsali

  • Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen tervehdys
  • Temaattisten keskustelujen puheenjohtajien suulliset yhteenvedot EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halosen puheenjohtamana

Teemakeskustelujen tarkemmat kuvaukset & yhteyshenkilöt


1. Demokratia, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja tasa-arvo – resilienssin perusta

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat yhteiskuntiemme ja EU:n kulmakiviä. Unionin toiminta perustuu näille arvoille. Arvot kytkeytyvät toisiinsa ja vaikuttavat ratkaisevasti EU:n toimintaan sekä kansalaisten arkipäivään ja yritysten toimintaympäristöön. Yhteiset arvot ovat myös resilienssin perusta. Puutteet niiden toteutumisessa lisäävät eurooppalaisten yhteiskuntien ja EU:n haavoittuvuutta sekä sisäisesti että ulkoisesti. 
Oikeudelliset kysymykset, institutionaaliset kysymykset ja sosiaalijaoston yhteisessä osuudessa pohditaan yhteiseen arvopohjaan liittyviä EU:n ydinkysymyksiä. Mitkä ovat suurimmat tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet? Miten yhteisiä arvoja tulisi edistää EU:ssa? Minkälaisia toimia tarvittaisiin? Miten varmistetaan EU:n yhtenäisyys arvopohjaan liittyvissä kysymyksissä?  Miten turvataan EU:n uskottavuus yhteisten arvojen edistäjänä ulkosuhteissa?

Tilaisuudessa alustavat professori Elina Pirjatanniemi, SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Naisjärjestöt Yhteistyössä -järjestön pääsihteeri Silla Kakkola sekä Kuurojen liiton johtaja Kaisa Alanne.

Alustusten jälkeen on vapaa keskustelu.

Keskustelun puheenjohtaa oikeudelliset kysymykset -jaoston puheenjohtaja, yksikönpäällikkö, Tia Möller oikeusministeriöstä. Mukaan kutsutaan myös kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta (KANE) sekä ihmisoikeuskeskuksen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian edustajat. 

2. EU:n resilienssin ja kriisivarautumisen vahvistaminen

Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella siitä, mitä puutteita covid-19-kriisi on paljastanut EU:n kriisivarautumisessa ja mitä oppeja pandemiasta on vedettävissä. Tarkoitus on pohtia terveyssektoria laajemmin – mukaan lukien muun muassa EU:n sisämarkkinoiden toiminta, rajatoimet, huoltovarmuus ja toimitusketjut – sitä, millaisia erilaisia kriisejä tulevaisuudessa voi olla edessä ja miten EU:n tulisi niihin varautua. Mitä on tarpeellista tehdä EU-tasolla ja mitä taas tulisi jättää kansalliselle tasolle? Missä EU:n kriisivarautumiskeskustelussa mennään tällä hetkellä, kuinka voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa EU on horisontaalisesti paremmin valmistautunut erilaisiin kriiseihin ja että myös EU:n omat päätöksentekoprosessit ovat kriisinkestäviä?

Tilaisuudessa kuullaan alustukset Saila Heinikoskelta (vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti), Ville Similältä (erityisasiantuntija, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa) sekä huoltovarmuuskeskuksen edustajalta. Keskustelun puheenjohtaja tbc.

3. Ilmastonmuutos, ympäristö, biodiversiteetti ja ruoka 

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal) kuuluu keskeisesti ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi biodiversiteetin turvaaminen ja vahvistaminen. Vihreän kehityksen ohjelma on myös EU:n kasvustrategia. Mihin EU:n tulisi lähivuosina erityisesti panostaa? Kyseinen teemakeskustelu pyrkii hakemaan vastauksia seuraavien kysymysten kautta: 

  • Ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voida ratkaista erillään toisistaan. Mitkä ovat ensisijaisia toimia, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon selättämiseksi? Otammeko riittävästi huomioon merten tilan ja vuorovaikutuksen ilmaston kanssa tässä yhtälössä? 
  • Metsien viisas hoito ja käyttö tarjoavat ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Metsät sitovat hiiltä ja tarjoavat samalla raaka-ainetta korvaamaan fossiilisia tuotteita. Lisäksi metsät tuottavat lukuisia ekosysteemipalveluita. Mikä on lisäarvo, jonka Suomi voi tähän yhtälöön tuoda EU-tasolla?
  • Ruoantuotannon haasteet ja mahdollisuudet (ml. kalastus); Millaiset politiikkayhdistelmät ja menettelytavat tukevat oikeudenmukaista ja kestävää ruokamurrosta?
  • Ilmastonmuutos ja sen torjunta koskettavat meitä kaikkia. Miten hallinto ja päättäjät voisivat paremmin edistää yritysten ja muiden toimijoiden osallistumista ratkaisujen etsimiseen, esim. energiamurros ja liikenteen ratkaisut?

Keskustelun puheenjohtaa ympäristöjaoston puheenjohtaja, kansainvälisten asiain neuvos, Liisi Klobut ympäristöministeriöstä. 

4. Millaista terveyspolitiikkaa Euroopassa tarvitaan? 

Koronakriisi on merkinnyt murrosta terveysjärjestelmille EU:ssa ja globaalisti. Vastauksena rajat ylittäviin terveysuhkiin ja parantaakseen EU:n varautumista komissio on julkaissut terveysunionialoitteen, perustanut uuden hätätilanneviranomaisen ja käynnistänyt uuden, entistä laajemman terveysohjelman EU4Healthin. Millaisia näkökohtia tähän kehitykseen liittyy? Teeman alla on tarkoitus keskustella siitä, mitä haluamme unionin terveyspolitiikalta, mitä lisäarvoa jäsenmaille ja Suomelle on EU:n eri toimista, ja mihin suuntaan haluamme terveysalaan liittyviä EU:n toimia kehittää.

Keskustelun puheenjohtajana toimii terveysjaoston puheenjohtaja johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki/varapuheenjohtaja johtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä. Keskustelun aluksi tilaisuudessa kuullaan puheenvuorot Suomen EU-edustustosta erityisasiantuntija Pasi Mustoselta sekä STM:n kansalaisvälisten asiain johtajalta Outi Kuivasniemeltä. Alustusten jälkeen keskustelua syvennetään kolmen moderoidun paneelin ja keskustelun avulla.

  1. ”Millaista Euroopan terveysunionia tarvitaan ja mitä se tarkoittaa?”
  2. ”EU:n terveystoimien lisäarvo jäsenmaille ja Suomelle”
  3. ”Terveystietojen vaihto ja hyödyntäminen Euroopassa” 

5. EU ja muuttuvat turvallisuusuhat 

Turvallisuusympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, ja siihen vaikuttavat niin maailmanpoliittiset jännitteet, erilaiset hybridi- ja kyberuhat unohtamatta muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Keskustelemme siitä, millaisia uhkia unioni kohtaa tulevaisuudessa ja miten EU:n tulee kyetä vastaamaan niihin. Entä onko Suomella erityistä osaamista, jota voimme hyödyntää unionin turvallisuuden takaamiseksi myös tulevaisuudessa? 

Keskustelun puheenjohtajana toimii hybridiuhat (EU-13) -jaoston varapuheenjohtaja hybridisuurlähettiläs Liisa Talonpoika ulkoministeriöstä. Suunnitteilla on paneelikeskustelu, jossa alustajat lähestyvät aihetta kolmen kysymyksen pohjalta kukin oman asiantuntemuksensa kannalta:

  1. Mitkä ovat tulevaisuudessa keskeisiä turvallisuusuhkia unionille ja miksi? 
  2. Mitä unionin tulisi tehdä vastatakseen näihin uhkiin?  
  3. Mitkä ovat Suomen vahvuuksia, joiden pohjalta mahdollista profiloitua EU:n ja kansalaisten turvallisuuden edistämiseksi?

Alustajina keskustelussa toimivat Pete Piirainen (Ulkopoliittinen instituutti UPI erit. turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittäminen), Teija Tiilikainen, (Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskus, erit. hybridiuhat), Risto Siilasmaa (F-secure, ent. Nokian hallituksen puheenjohtaja, erit. kyberuhat), Anneli Ahonen (Institute for Strategic Dialogue, erit. informaatiovaikuttaminen) ja Kimmo Ulkuniemi (Poliisihallitus, erit. teknologian kehitykseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet sisäisen turvallisuuden näkökulmasta).

6. Muuttoliike: tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet EU:lle 

Teemaryhmässä keskustelua on tarkoitus käydä muuttoliikkeen osalta keskittyen kahteen aihekokonaisuuteen:

(a) Eurooppa osaajien kohteena – Mitä EU voi tarjota jäsenmaille, jotta ne olisivat kokoaan suurempia osaajien houkuttelussa ja mitä juuri Suomi tarvitsee kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen? Lähtökohtana ovat työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeet, ja osallistujat haastetaan ennakkoluulottomaan pohdintaan rajautumatta nykyisen lupajärjestelmän yksityiskohtiin. Keskustelussa pohditaan myös tulevaisuuden yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja osaajien houkuttelun liittymäpintoja EU:n laajempiin muuttoliiketavoitteisiin.

Keskustelun puheenjohtajana toimii maahanmuuttojohtaja erityisasiantuntija Pipa Turvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Keskustelun alustajana toimii Milka Kortet, johtava asiantuntija, Teknologiateollisuus ry:stä.

(b) Kansainvälisen suojelun tulevaisuus Euroopassa – Pakotettua muuttoliikettä aiheuttavat tekijät lisääntyvät ja muuttuvat, ja EU:n kansainvälisen suojelun järjestelmä on uusien haasteiden edessä. Miten rakennetaan järjestelmä, joka tavoittaa haavoittuvimmat ja on sekä humaani että yhteiskunnallisesti kestävä myös tilanteessa, jossa tulijoita voi olla enemmän kuin vastaanottovalmiutta? Keskustelussa haetaan suuntaviivoja sille, miten EU ja Suomi sen osana voivat toimia suunnannäyttäjinä kansainvälisen suojelun järjestelmän uudistamisessa, mukaan lukien työ- ja opintoperusteiset täydentävät väylät.

Keskustelun puheenjohtajana toimii maahanmuutto-, turvapaikka- ja kotouttamisasiat -jaoston puheenjohtaja, maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri sisäministeriöstä. Keskustelussa kuullaan alustus Jessica Mötöltä, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:stä.

7.    Kestävän kasvun edellytykset

Miten EU varmistaa kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän talouden 2020-luvulta eteenpäin? Onko EU kuljettajan vai matkustajan paikalla teollisen ja teknologisen murroksen tiellä? Mihin haluamme tämän tien johtavan? Miten varmistamme riittävän osaaminen ja kestävän työvoimapolitiikan?  Teemaosiossa on tarkoitus käsitellä aihetta ensin paneelikeskustelun avulla, jonka jälkeen keskusteluosiossa käydään vapaamuotoista keskustelua paneelikeskustelun aiheiden pohjalta. 

Keskusteluosuuden alustuksena toimisi paneeli, jossa visioidaan kestävän kasvun edellytyksiä keskipitkällä aikavälillä. Keskeisiä näkökulmia tarjoavat puheenvuorot edustavat yhtäältä kansallisella tasolla tehtävää ennakointi- ja vaikuttamistyötä sekä toisaalta niiden muutostekijöiden tunnistamista ja tarkentamista, joiden varaan EU:n taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden ja kasvun nähdään tulevaisuudessa entistä enemmän nojaavan. 

Paneelissa Sitran johtavan asiantuntija (ennakointi) Timo Hämäläinen avaa tulevaisuuden kilpailukykytekijöiden muutostekijöitä. Arto Kokkinen, vanhempi ekonomisti VTV:ltä, puolestaan sitoo puheenvuorossaan keskusteluun osaamisinvestointien ja inhimillisen pääoman merkityksen talouskasvulle ja yhteiskunnan kehitykselle. Sosiaalisen hyvinvoinnin kytkeytymisestä talouden kestävän kasvun edellytyksiin käsitellään hyvinvointitaloustematiikan kautta SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokkaan puheenvuorossa. Teknologisen kyvykkyyden ylläpito ja edistäminen sekä ratkaisujen mahdollistaminen Suomen ja EU:n kilpailukykytekijöinä ovat esillä Teknologiateollisuuden Helena Soimakallion (johtaja, kestävä kehitys), puheenvuorossa. Tämän jälkeen käydään vapaamuotoista keskustelua alustusten pohjalta. 
Keskustelun puheenjohtajana toimii työllisyys- ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikkö, EU8 (kilpailukyky) ja EU12 (kilpailu, valtiontuki ja hankinta) -jaostojen puheenjohtaja Antti Neimala.

8.    Ihmiskeskeinen digitalisaatio – Ihminen vastuullisena toimijana sekä uudet työn, liiketoiminnan ja digikansalaisuuden edellytykset

Olemmeko tahtomattamme antaneet ihmisille passiivisen sivustaseuraajan roolin digikansalaisina? Missä määrin eri toimijoilla on mahdollisuus ja keinoja toteuttaa arvojensa ja valintojensa mukaista elämää digitaalisissa ympäristöissä? Entä valita tarvitsemiaan palveluita tai rajata yksityisyyttään? 
Tilaisuuden tavoitteena on selkeyttää sitä, mitä ihmiskeskeinen digitalisaatio merkitsee sekä ideoida sitä, kuinka voimme varmistaa, että ihmiskeskeinen arvopohja on läpileikkaavasti mukana EU:n digitaalisessa tulevaisuudessa. Tilaisuudessa pohditaan, kuinka voimaannuttaa kansalaisia vaikuttamaan ympärillä tapahtuvaan digikehitykseen ja muokkaamaan palveluja ja toimintaympäristöä enemmän arvojensa mukaisiksi. Millaista vastuuta yksiöiltä, talouden toimijoilta sekä julkiselta vallalta edellytetään? Millaista päätöksentekoa tapahtuu yksilö- ja organisaatiotasolla - ja millaista päätöksentekoa tarvitaan?

Keskustelun puheenjohtajana toimiva Maria Rautavirta (tietoliiketoimintayksikön johtaja, LVM) avaa tilaisuuden ja johdattelee osallistujat aiheeseen. Rautavirran alustuksessa sivutaan muun muassa sitä, millä tavoin ihmiskeskeisyys näkyy EU:n tämänhetkisissä digialoitteissa, ml. digitaalisessa kompassissa. Toisen alustuspuheenvuoron pitää apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta. Ruckenstein tutkii digitalisaatiota arjen, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Puheenvuoroilla pyritään inspiroimaan ja kirvoittamaan ajatuksia digitalisaation tulevaisuudesta sekä sen eettisistä, sosiaalisista ja poliittisista ulottuvuuksista. 
Kahden alustuspuheenvuoron jälkeen aihetta käsitellään kahden keskustelun kautta:

  1. Ihminen talouden toimijana ja vastuullisena kuluttujana (uudet työn ja liiketoiminnan muodot ja ihminen osana arvonluontia datataloudessa)  
  2. Ihminen kansalaisena ja luottamuksen rakentajana (uudet osaamis- ja kyvykkyysvalmiudet, osallisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa; aktiivinen ja vastuullinen toiminta osana uusia yhteisöllisyyden muotoja sosiaalisessa mediassa; uudet lieveilmiöt, kuten vihapuhe, kiusaaminen, häirintä ja tietovuodot)

9.    EU:n talous murroksessa

EU:n talous on toipumassa kriisistä. Keskustelussa pyritään hakemaan näkökulmia siihen, miten talouspolitiikka vastaa uusiin haasteisiin. Komissiolta odotetaan myös ehdotuksia EU:n uusiksi omiksi varoiksi liittyen mm. päästökauppajärjestelmän uudistamiseen sekä digitaaliveroon. Pidemmällä aikavälillä uusiin omiin varoihin voisivat kuulua myös finanssitransaktiovero ja yrityssektoriin liittyvä rahoitusosuus tai maksu. Uusia omia varoja koskevat neuvottelut tulevat vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten EU:n budjetti mukaan luettuna elpymisvälineen lainojen takaisinmaksu tulevaisuudessa rahoitetaan.

Keskustelun puheenjohtajana toimii EU1-jaoston (talouspolitiikan koordinointi ja kansainväliset rahoituskysymykset) puheenjohtaja, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, joka pitää myös em. aiheita kattavan alustuksen. Muut alustajat ilmoitetaan myöhemmin.  

10.    Vahva ja vastuullinen EU maailmassa – miten kohti tätä tavoitetta?

EU pyrkii vahvistamaan rooliaan kiihtyvän suurvaltakilpailun maailmassa ja vastaamaan ilmastonmuutoksen, turvallisuusympäristön muuttumisen ja muuttoliikkeen kaltaisiin globaaleihin haasteisiin. Miten EU:n tulisi muuttuvassa maailmassa asemoitua ja millaisia kumppanuuksia EU:n tulisi tulevaisuudessa kehittää? Tulisiko unionin arvojen jatkossakin toimia kulmakivenä ja tärkeimpänä suuntaviittana globaalissa toiminnassamme? Mitkä välineet ovat unionin keskeisiä työkaluja sen globaalin painoarvon vahvistamiseksi ja miten unionin toimintakykyä ylipäätään voitaisiin tehostaa?

Ulkosuhdejaoston sekä kauppajaoston yhteissessio lähestyy muun muassa näitä kysymyksiä kolmen pääteeman kautta: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kauppapolitiikka sekä ilmastodiplomatia. Ulkosuhde- ja kauppajaostojen puheenjohtajat, Eurooppa-osaston osastopäällikkö Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve sekä kansainvälisen kaupan osaston osastopäällikkö Ilkka-Pekka Similä (TBC), alustavat keskustelua n. 10 minuutin puheenvuoroilla, minkä jälkeen ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg antaa lyhyen kommenttipuheenvuoron. Tämän jälkeen sana on vapaa keskustelulle.