Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Jonna Lehtinen: EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyö taklaa koronakriisiä monelta suunnalta

Työ- ja elinkeinoministeriö 5.5.2020 13.08
Yleinen
Jonna Lehtinen: EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyö taklaa koronakriisiä monelta suunnalta

Koko maailman yhteinen toivelista joulupukille on tänä vuonna jo kirjoitettu. Sen kärjessä on tepsivä rokote koronavirukselle. Paljon kysyntää on myös lääkkeille, uusille hoitomenetelmille, digiratkaisuille ja mobiilisovelluksille – ja koronatiedolle sen kaikissa muodoissaan.

Tutkijat ja innovaattorit ahkeroivat kilpaa ympäri maailmaa. Tulosten aikaansaamiseksi ideoita, menetelmiä, materiaaleja ja aineistoja pitää jakaa, vertailla ja sitten parhaita hyödyntää. Eurooppa näyttää tässä nyt tietä, sillä avoin tiede ja tutkimustulosten hyödyntäminen ovat EU:n tutkimus- ja innovaatioyhteistyön keskiössä. Samalla on toki edistettävä omavaraisuutta rokotteen tuotannossa ja taloudessa yleensä. Toimenpiteiden kirjo on listattu komission ja EU-jäsenmaiden yhteiseen 10 kohdan päivittyvään toimintasuunnitelmaan. Satoja miljoonia euroja lisäresursseja on jo ohjattu koronaa taltuttaviin hankkeisiin Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta ja lisää on suunnitteilla. Avoin COVID19-tutkimustietoalusta on lanseerattu, ja EU-hackathonit ovat houkutelleet kymmeniä tuhansia osallistujia.

EU:n kautta globaaliin yhteistyöhön

EU on meille tärkeä globaalin t&i-yhteistyön mahdollistaja. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälisessä rahoituksessa EU on merkittävin lähde. Pk-yrityksemme ovat pärjänneet erinomaisesti innovaatiorahoituksessa. Upouudessa kansallisessa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tiekartassa korostetaan, että EU-rahoitus on linkitettävä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksiin aiempaa vahvemmin.

Suomalaiset ovat EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman nettohyödyntäjiä, eli saamme ohjelmasta takaisin enemmän kuin siihen maksamme. Mutta hyödyt ovat paljon muutakin kuin rahaa, kuten verkostoja, infrastruktuureja ja dataa. Puiteohjelma tähtää globaaliin kilpailukykyyn ja avaa yhteistyökanavia Suomelle tärkeillä sisämarkkinoilla.

Nyt koronan aikana suomalainen EU-rahoitettu huippuosaaminen näkyy ja vaikuttaa monessa, esimerkiksi Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tunnustamien tutkijoiden Kari Alitalon ja Seppo Ylä-Herttualan nenäsumuterokotteen kehityksessä. Kriisin keskellä navigoiva THL on aktiivinen monissa EU-tutkimusverkostoissa, ja Hanken sai juuri koordinoitavakseen humanitäärisen avun logistiikkahankkeen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:llä EU-rahoitetut supertietokoneet mallintavat kansainvälistä COVID19-tutkimusdataa ja viruksen leviämistä.

Useat suomalaisyritykset ovat mukana kehittämässä ratkaisuja koronakriisiin. Esimerkiksi molekyylidiagnostiikkayritys Mobidiagin koronatestien ja WHO:n kelpuuttaman Faron Pharmaceuticalsin Traumakine -tehohoitolääkkeen takana on puiteohjelmasta rahoitettua kehitystyötä. Kliinisten testien EU-verkoston pystyttäminen kesään mennessä vetää meidät mukaan myös muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäjiksi. Onpa hengityssuojaimia valmistamaan lähteneen Lifa Airinkin historiassa EU-projekteja.

Myös start-upit ovat hakeneet ahkerasti Euroopan innovaationeuvoston pilottirahaa koronaratkaisujen skaalaamiseksi. Lisäksi suomalaiset ovat pärjänneet mainiosti hackathoneissa. Smartphones4good –projekti varustaa Afrikkaa käytetyillä älypuhelimilla, ja Unus Terra –tiimi kehittää peliä, jolla nuoret saadaan sitoutumaan sosiaalisen etäisyyden pitämiseen.

Tässä siis vain muutamia esimerkkejä.

Kansainvälisten järjestöjen kyky koordinoida ja nopeuttaa yhteistyötä mitataan nyt tosissaan. Tutkimuspuolellakaan tehtävä ei ole helppo, sillä EU:ssa yli 90 prosenttia tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta on jäsenmaiden omissa käsissä. Jäsenmaita tarvitaan tiiviimmin kumppaneiksi EU-hankkeisiin ja paikkaamaan globaalisti lähes kahdeksan miljardin euron rahoitusvajetta myös muiden kansainvälisten rokoteyhteistyöaloitteiden kautta. Komission järjestämän varainkeruun kautta rokotteen mahdollistaminen kaikille tasapuolisesti ympäri maailmaa onkin nyt askeleen lähempänä. Erityisesti Afrikan tilanteen kehittyminen on Euroopalle kriittinen ja tiiviin yhteistyön paikka. Rokotetutkimuskumppanuuksia Afrikan kanssa on puiteohjelmista rahoitettu jo vuosia, joten lähtökohta on hyvä.

Horisontti-ohjelman vahvuus on sen monipuolisuus

Myös ihmisten hyvinvoinnista, terveydenhuoltojärjestelmistä sekä taloudesta ja yhteiskunnasta yleisesti kerätään nyt arvokasta tutkimusaineistoa. Kriisi on uuden tiedon kehto ja runsaudensarvi, niin hyvässä kuin pahassa: infodemian eli tietotulvan hallinta, kybervirusten ja väärän tiedon hillintä – näihinkin ilmiöihin EU:n tutkimusyhteistyö onneksi ulottuu. Horisontti-ohjelman vahvuuksia onkin sen poikkitieteellisyys, monipuolisuus ja yhteistyö tutkijoiden ja yritysten välillä. Vaikka korona värittää agendaa nyt eniten, digitalisoitumisen ja ilmastonmuutoksen megahaasteet eivät ole kadonneet mihinkään ja niihin vastaaminen muodostaa EU:n elpymissuunnitelman punaisen langan.

EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla luodaan pitkäjänteisesti vastustuskykyä: tietopohjaa, ratkaisumalleja ja globaalia yhteistyötä tulevaisuuden monenkirjavien kriisien taltuttamiseksi. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudellaan sitkeästi edistämä seuraavan rahoituskauden puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” on tässä keskeinen mahdollistaja. Jo sen budjetin sinetöinti olisi erinomainen joululahja.

Jonna Lehtinen

Erityisasiantuntija

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa