Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Eurooppaministerit valmistelivat maaliskuun Eurooppa-neuvostoa ja keskustelivat eurooppalaisesta ohjausjaksosta

Valtioneuvoston viestintäosasto
23.3.2021 16.42
Tiedote 187/2021

Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheena 23. maaliskuuta oli 25.–26. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokouksen valmistelu. Eurooppaministerit kävivät myös keskustelun eurooppalaisesta ohjausjaksosta sekä saivat katsauksen Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmisteluun. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Eurooppaministerit kävivät keskustelun maaliskuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston agendalla ovat EU:n koronatoimet, sisämarkkinoiden kehittäminen, teollisuuspolitiikka, digitalisaatio ja talous sekä itäinen Välimeri ja Venäjä. 

Suomi pitää tärkeänä, että koronarokotteiden toimitusaikatauluja pyritään kaikin tavoin vauhdittamaan. Suomi tukee EU:n yhteisen rokotustodistuksen edistämistä sekä globaalia solidaarisuutta rokotteiden saatavuuden turvaamiseksi.

”Rokotusten oikea-aikaisen toimituksen varmistaminen on yhä ensisijainen tehtävämme. Meidän on EU:ssa tehtävä kaikkemme rokotusten edistämiseksi. Rokotteet ovat ulospääsy koronakriisistä”, sanoo ministeri Tuppurainen. 

”EU:n on oltava myös paremmin varautunut mahdollisiin tuleviin rajat ylittäviin terveysuhkiin. Tarvitsemme EU:n pandemiavalmiussuunnitelman, jonka ytimessä olisi etukäteen yhdessä sovittu rajojen hätätilamekanismi. Sen avulla koordinoitaisiin nykyistä paremmin toimia ja rajoituksia jäsenvaltioiden rajoilla”, ministeri Tuppurainen jatkaa. 

Sisämarkkinoiden, teollisuuspolitiikan, digitalisaation ja talouden osalta Suomen tavoitteena on EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen tavalla, joka vahvistaa kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä unionin kriisinsietokykyä. Vahvat ja yhtenäiset sisämarkkinat ovat paras tae pyrittäessä saavuttamaan unionin strategista riippumattomuutta.

Suomi katsoo, että EU:n Turkki-politiikan tulee olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista. Diplomaattisia ponnisteluja kestävien ratkaisujen löytämiseksi suhteen ongelmakohtiin tulee jatkaa. Turkin osoittama valmius aiempaa rakentavampaan kanssakäymiseen on tervetullutta. On keskeistä, että asennemuutos on pysyvä määrittäen Turkin toimintaa ja käytännön toimia tulevaisuudessakin myös itäisellä Välimerellä. Mikäli Turkki palaa vastakkainasettelua ja epävakautta vahvistavaan toimintaansa, tulee EU:n vastata tähän yhtenäisesti ja vahvasti. EU:n on myös tuotava esiin huolensa Turkin ongelmallisesta demokratia-, oikeusvaltio- ja ihmisoikeuskehityksestä. 

”Olen hyvin huolissani Turkin päätöksestä irtautua naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin-sopimuksesta. Kehotamme Turkkia palaamaan sopimukseen”, ministeri Tuppurainen painottaa. 

Eurooppaministerit kävivät myös keskustelun vuoden 2021 eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvistä neuvoston toimista. Eurooppalaisen ohjausjakson aikana jäsenmaat mukauttavat budjetti- ja talouspolitiikkansa EU:n tasolla sovittuihin tavoitteisiin ja sääntöihin. Se on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi. Tänä vuonna euroalueen talouspolitiikkaa koskevassa suosituksessa annetaan ohjeita painopisteistä euroalueen maille myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien suhteen. Suomi pitää tärkeänä muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda 2030) huomioimista osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Euroalueen suositukset ovat Suomen hyväksyttävissä.

Lisäksi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus konferenssista allekirjoitettiin 10.3.2021. Tavoitteena on kansalaiskeskeinen, alhaalta ylöspäin suuntautuva prosessi, jossa kuultaisiin kansalaisten näkemyksiä EU:n haasteista ja mahdollisuuksista. Konferenssin johtopäätöksistä on tarkoitus raportoida Eurooppa-neuvostolle keväällä 2022.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476 ja erityisavustaja Pilvi-Elina Kupias 0295 160 995, valtioneuvoston kanslia