Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Hallituksen vastaus välikysymykseen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin

Valtioneuvoston viestintäosasto
16.2.2021 14.29
Välikysymysvastaus
Pääministeri Sanna Marin
Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Pääministeri Sanna Marin vastasi välikysymykseen Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin 16. helmikuuta.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

hallitukselle jätetyssä välikysymyksessä kyseenalaistetaan EU:n elpymispaketin oikeusperusta, Suomen nettomaksuasema, omien varojen päätöksessä esitetyt rahoituskeinot ja hallituksen EU-politiikan kokonaiskuva. Samalla esitetään, ettei valtioneuvosto luottaisi suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin ja ettei nyt sovittu kokonaisuus olisi kertaluontoinen. Välikysymyksessä kysytään, ajaako valtioneuvosto EU:sta liittovaltiota ja miten paketin katsotaan auttavan koronaviruskriisin hoidossa.

Arvoisa puhemies,

EU:n elpymispaketissa on kyse jäsenvaltioista riippumattoman poikkeuksellisen kriisin hoitamisesta tavalla, joka ei anna EU:lle uutta toimivaltaa, horjuta tasapainoisen budjetin vaatimusta tai aseta jäsenvaltioita vastuuseen toistensa veloista. Näin toteaa jäsenvaltioita avustava neuvoston oikeuspalvelu, joka myös katsoo kesäkuussa antamassaan lausunnossa elpymispaketin olevan kokonaisuudessaan EU:n perussopimusten mukainen. 

Elpymisvälineellä toimeenpantava taloudellinen apu jäsenvaltioille on aiheellinen ja perusteltu toimenpide tilanteessa, jossa unionia on kohdannut luonnonkatastrofiin rinnastettava poikkeuksellinen tapahtuma, johon jäsenvaltio ei ole voinut itse vaikuttaa. 

Unionille ei olla luomassa uutta toimivaltaa. Sen sijaan perustetaan poikkeuksellinen ja kertaluonteinen elpymisväline, joka toteutetaan EU:n perussopimus-, lainsäädäntö ja toimielinkehikon sisällä, toimielinten välistä tasapainoa horjuttamatta. 

Väline ei myöskään riko perussopimuksen sisältämää tasapainoisen EU-budjetin vaatimusta, sillä se on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jonka rahoitus kohdennetaan EU:n ohjelmiin ulkopuolisina, käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. 

Neuvoston oikeuspalvelun mukaan elpymisväline ei riko perussopimuksen no-bailout –artiklaa 125, sillä jäsenvaltiot eivät tällä välineellä ota toisten jäsenvaltioiden velkoja vastattavakseen. 

Arvoisa puhemies,

Olemme aikanaan liittyneet Euroopan unioniin koska olemme kokeneet, että pienenä maana meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä ja olla osa suurempaa ryhmittymää. Pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat moninkertaiset nettomaksuosuuteen verrattuna.

Unionin perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen, niin EU:n jäsenvaltioiden välillä kuin yksittäisen maan sisällä. Elintasoerojen kaventuminen luo vakautta ja taloudellista varmuutta. Osa tätä periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät pääosin kunkin maan bruttokansantuloon perustuen. Vastaavasti kehittynyt maa hyötyy avoimista markkinoista satojen miljoonien ihmisten alueella. Suomi on nettomaksaja, koska kuulumme EU:n vauraimpiin maihin. Näin on ollut aiempienkin hallitusten aikana.

Myös elpymisvälineen osalta Suomen nettomaksuasema johtuu keskeisesti Suomen suhteellisesta vauraudesta, jonka mukaan elpymisvälineen avustusmuotoisen rahoituksen jäsenmaakohtaiset maksut määräytyvät. Suomi lukeutuu kuitenkin pienimpiin nettomaksajiin niin elpymispaketin kuin koko rahoituskehyksen osalta. Suomen jäsenmaksut kasvavat kehyskaudella vain 4%, kun keskimäärin jäsenvaltioiden maksujen on arvioitu kasvavan noin 10%. Tältäkin osin onnistuimme neuvotteluissa.

Suomi onnistui myös yhdessä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa neuvottelemaan elpymisvälineen avustusmuotoisen osuuden 110 miljardia euroa pienemmäksi kuin mitä komissio alun perin esitti.

Arvoisa puhemies,

Omien varojen päätös sisältää säännökset unionin talousarvion rahoittamisen perusteista. Sen lisäksi päätökseen on otettu säännökset poikkeuksellisista ja väliaikaisista lisämäärärahoista koronaviruskriisin seurauksiin puuttumiseksi. Nämä säännökset sisältävät myös elpymisvälineen rahoitukseen liittyvän lainanottovaltuuden. Näin ollen omien varojen esitys kattaa jo elpymisvälineen koko rahoituksen.

Unioni kuitenkin pyrkii tulevina vuosina uudistamaan omien varojen järjestelmää ja ottamaan käyttöön uusia omia varoja, joista saatavia tuloja käytettäisiin elpymisvälineen ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Komission tavoitteena on antaa ensimmäiset ehdotuksena uusiksi omiksi varoiksi kesään mennessä. Jokainen ehdotus uusiksi omiksi varoiksi tullaan arvioimaan huolellisesti ja tuomaan myös eduskunnan käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on juuri eduskunnalle antamassaan EU-selonteossa esittänyt linjauksensa keskeisiin Euroopan unionissa esillä oleviin asioihin. Selonteossa on myös linjattu Suomen strategiset tavoitteet talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Näihin tavoitteisiin ei kuulu Euroopan unionin muuttaminen liittovaltioksi. Elpymisvälineellä ei luoda tulonsiirtounionia tai liittovaltiota. 

Arvoisa puhemies,

Hallituksen elpymisvälineeseen liittyvässä kannanmuodostuksessa on otettu laajasti huomioon asiantuntijanäkemykset ja elpymiskokonaisuuden vaikutuksia tullaan arvioimaan laajasti. 

Asiantuntija-arvioihin on nojannut myös suuri valiokunta muodostaessaan eduskunnan kantaa, joka toimi ohjeellisena lähtökohtana Suomen toiminnalle EU:ssa neuvotteluiden aikana. Suuri valiokunta kuuli esimerkiksi Helsingin sekä Turun yliopistojen eurooppaoikeuden ja valtiosääntöoikeuden professoreja. Valiokunnalle antamissaan lausunnoissa asiantuntijat yhtyivät näkemykseen siitä, että paketin hyväksymiseen ei liity EU- tai valtiosääntöoikeudellisia ongelmia. 

Arvoisa puhemies,

Elpymisväline on vastaus poikkeukselliseen ja täysin ennakoimattomaan globaaliin kriisiin. Se on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu. 

Euroopan unionille ei ole annettu uutta toimivaltaa. Se ei siten voi pidentää nyt sovitun kokonaisuuden kestoa tai perustaa uutta elpymisvälinettä ilman jäsenvaltioiden yksimielistä päätöstä. Suomen osalta asiasta tulisi linjata eduskunnassa.

Elpymisvälineen kesto on kolme vuotta. Vuoden 2023 loppuun mennessä kaikkien elpymisvälineestä tehtävien sitoumusten tulee olla sovittuina. Asetusteksteissä ei ole muotoiluja, jotka mahdollistaisivat kestoon liittyvän jouston tai tulkinnanvaraisuuden. 

Suomen enimmäisvastuut on tarkasti rajattu.

Elpymisväline on perustettu vastaamaan koronan aiheuttamiin taloudellisiin haittavaikutuksiin jäsenmaissa. Rahoituksen jakokriteereissä huomioidaan myös jäsenvaltioiden taloustilanne ennen koronakriisiä, joka osaltaan kertoo kunkin jäsenvaltion kriisinsietokyvystä ulkoisia taloudellisia shokkeja, kuten koronakriisiä vastaan. Suomen tavoitteena oli kriteeristön muuttaminen tavalla, joka huomioi alkuperäistä ehdotusta paremmin koronakriisin aikaiset talousvaikutukset. Tätä myös eduskunta edellytti kannanotoissaan. 

Arvoisa puhemies,

Eurooppa-neuvoston heinäkuisella sovulla oli välitön markkinoita vakauttava vaikutus. 

Sopu elpymispaketista näkyi välittömästi rahoitusmarkkinoilla positiivisina korko-, osakemarkkina- ja valuuttakurssireaktioina. Jos sopua ei olisi saavutettu, reaktiot olisivat voineet olla päinvastaiset ja vakavat.
Sovun saavuttamisen merkitystä ei pidä vähätellä. Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme.

Elpymisvälineellä aikaansaadaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella. Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen.

Tärkein kysymys onkin, mitä elpymisvälineen kautta jaettavilla varoilla saadaan aikaiseksi. Kriteerit ovat selvät. Elpymisrahaa tulee käyttää yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla pääasiassa tutkimukseen ja innovaatioihin, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. Nämä investoinnit ovat ainutkertainen mahdollisuus paitsi parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda uusia työpaikkoja, myös tuottaa uusia innovaatioita ja ratkaisuja aikamme vaikeimpiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen.