Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Janina Hasenson: EU:n ihmisoikeusjohtajuutta tarvitaan erityisesti kriisiaikana

Ulkoministeriö 28.5.2020 11.04
Yleinen
Janina Hasenson: EU:n ihmisoikeusjohtajuutta tarvitaan erityisesti kriisiaikana

Globaali koronaviruspandemia vaikuttaa tavalla tai toisella lähes jokaisen ihmisen arkeen tällä hetkellä. Terveyteen kohdistuvat uhat, liikkumisrajoitukset, koulujen sulkemiset, toimeentulon menetykset, iäkkäiden tapaamiskiellot ja monet muut päivittäisen elämän kysymykset aiheuttavat huolta kaikkialla maailmassa. Tämä on täysin ymmärrettävää, onhan kysymys meille jokaiselle kuuluvista perus- ja ihmisoikeuksista, joista on säädetty niin kansainvälisissä sopimuksissa, EU:n perussopimuksissa kuin kansallisissa perustuslaeissa.

Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat Euroopan unionin keskeisiä arvoja. Ne ovat myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilareita. Tukemalla ihmisoikeuksia eri maissa EU samalla vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta sekä edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

On kyse yksittäisen ihmisen elämästä

Euroopan unionia syytetään usein etäisyydestä, sanahelinästä ja byrokratiasta. Sitäkin varmasti riittää. Harvoin tulemme kuitenkaan ajatelleeksi, että EU:n ja jäsenmaiden yhteisellä ponnistuksella parannetaan lukemattomien ihmisten elämänlaatua.

Yhä useampi lapsi saa koulutusta ja raskaana oleva neuvolapalveluja. Useampi vammainen henkilö ja alkuperäiskansan edustaja voi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Toisinajattelijat ja ihmisoikeuspuolustajat saavat poliittista ja taloudellista tukea nostaakseen havaitsemiaan epäkohtia esille. Journalistien turvallisuuteen ja mediavapauteen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat saavat äänensä kuuluviin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan puututaan. Teloitusten määrä vähenee. Esimerkkilistaa voisi jatkaa loputtomiin.

Ihmisoikeuksien suojelusta ei pidä tinkiä

Työn ihmisoikeuksien puolesta on jatkuttava aktiivisena myös korona- tai muuna kriisiaikana. On myös huolehdittava siitä, että ihmisoikeuksien mahdolliset rajoitukset ovat välttämättömiä, väliaikaisia ja suhteellisia. Oikeusvaltiossa laillisuusvalvojat ja riippumattomat tuomioistuimet lopulta arvioivat sen, onko tavoitteessa onnistuttu.

Aina löytyy tahoja ja hallituksia, jotka käyttävät kriisiajat hyödykseen omien etujensa ja valta-asemansa pönkittämiseen. Näin on myös tässä kriisissä. Sen olemme saaneet nähdä eri puolilla maailmaa javalitettavasti myös EU:n omalla alueella.

Suomen pitkäaikaisena tavoitteena on ollut lisätä EU:n sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta. EU:n uskottavuus globaalina toimijana on uhattuna, jos se ei kykene puolustamaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja puuttumaan ihmisoikeusloukkauksiin omalla alueellaan. Koronakevät on osoittanut, että tehtävää riittää myös tuleville vuosille.

Ihmisoikeudet on huomioitava kaikissa koronatoimissa

EU:n ihmisoikeusjohtajuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja ryhmät ovat nyt erityisen alttiita kriisin taloudellisille ja sosiaalisille vaikutuksille. Huolta ovat herättäneet muun muassa laitoksissa asuvien ja asunnottomien tilanne. Myös äärimmäinen köyhyys on lisääntymässä. Miehet kärsivät tilastojen mukaan enemmän viruksen aiheuttamasta sairaudesta, naiset monista kriisin jälkiseurauksista. Lasten ja nuorten jäämisestä pandemian jalkoihin maksetaan laskua vuosikymmeniä eteenpäin.

Kriisi vaikuttaa eri maissa eri tavoin. Mikä toimii Aasian tai Afrikan kehittyneissä metropoleissa, ei välttämättä ole ratkaisu samojen maanosien syrjäseuduilla. Kaikkiin tilanteisiin sopivia ratkaisuja on mahdotonta löytää. Paras asiantuntemus on lähes aina paikan päällä. EU:n ja jäsenmaiden edustustojen näkemyksiä paikallisten toimenpiteiden tarpeesta on syytä kuunnella tarkkaan.

Suomi on mukana päättämässä EU:n koronavasteesta. On tärkeää varmistaa, että koronakriisin vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja ihmisoikeuspuolustajiin huomioidaan EU:n päätöksenteossa kaikilla tasoilla ja sektoreilla. Taloudellisen tuen lisäksi tarvitaan aktiivista ja aloitteellista vaikuttamista kahdenvälisten suhteiden kautta sekä kansainvälisillä ja alueellisilla foorumeilla. Globaalista pandemiasta toipuminen edellyttää yhteistyötä yli rajojen.

Myös EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva toimintaohjelma vuosille 2020-2024 tarjoaa mahdollisuuden varmistaa, että unionin vahva profiili ihmisoikeuksissa jatkuu ja edelleen vahvistuu. 

Janina Hasenson

Lainsäädäntöneuvos, ulkoministeriö