Kansalaisten taloushuolet kääntyivät uudelleen nousuun

Vuoden 2023 alkukuukausina hieman helpottanut kansalaisten huoli omasta toimeentulostaan kääntyi maaliskuussa uudelleen kasvuun, kun hintojen nousu vaikutti entistä suuremman väestönosan kulutustottumuksiin. Myös korkojen noususta aiheutuu monille kotitalouksille taloudellisia vaikeuksia. Tämä käy ilmi talousneuvoston sihteeristön indikaattorikokoelmasta, joka seuraa kansalaisten mielialojen ja resilienssin kehitystä erityisesti sotaan ja energiakriisiin liittyen.

Nopealla tahdilla toisiaan seuraavat poikkeusolot, koronapandemia, sota Ukrainassa ja globaali energiakriisi vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon, mutta koettelevat uudella tavalla myös kansalaisten mielialoja ja henkistä sietokykyä. Kansalaisten mielialat vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka voimakkaasti talous reagoi kriiseihin. Mielialojen vaihtelut kertovat myös kriisiin liittyvien politiikkatoimien onnistumisesta ja kansalaisten luottamuksesta päätöksentekijöihin.  

Valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi-kysely tarjoaa erinomaisen välineen seurata mielialojen ja kriisinsietokyvyn kehitystä ja reagointia lähes reaaliaikaisesti. Kuukausittain toistuvaan, tilastollisesti edustavaan kyselyyn on kuluvan vuoden aikana lisätty erityisesti Ukrainan sotaa ja energiakriisiä koskevia kysymyksiä. Talousneuvoston sihteeristö osallistuu kyselyn kehittämiseen ja koostanut kyselyn pohjalta seuraavassa esitettävän sotaan ja energiakriisiin fokusoivan ja kansalaisten tuntemuksia kolmessa eri ulottuvuudessa kuvaavan kokonaisuuden. Päivitetyt versiot indikaattoreista julkistetaan määrävälein talousneuvoston kotisivuilla.

Yhteenveto havainnoista: 

Sota Ukrainassa oheisvaikutuksineen on voimistanut erityisesti kansalaisten taloudellisia huolia (kuva 1). Vuoden 2023 alussa taloudellisten huolten osalta nähtiin käänne parempaan suuntaan. Maaliskuussa viikolla 12 tehdyn kyselyn mukaan huolet toimeentulosta ovat kuitenkin kääntyneet uudelleen kasvuun. Noin 15% kansalaisista oli erittäin tai melko huolissaan toimeentulostaan, kun vastaava osuus helmikuussa 2023 oli noin 10 prosenttia. Ennen kriisiä tammikuussa 2022 osuus oli noin 9 %. Runsas kolmasosa suomalaisista oli huolestuneita energian hinnan muutoksista ja useampi kuin joka toinen kansalainen on joutunut lykkäämään hankintoja hintojen nousun vuoksi. 

Maaliskuussa kyselyyn lisättiin uusi, lainakorkoihin liittyvä kysymys. Keskimäärin 13% vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämän ”Korkojen nousu on aiheuttanut kotitaloudelleni taloudellisia vaikeuksia” kanssa. Osuus oli selvästi keskimääräistä korkeampi 30-44 –vuotiaiden ikäryhmässä (20%) sekä itsensä pienituloiseksi kokevissa (23%). 

Mielialat ja yhteiskunnallinen luottamus ovat pysytelleet koko alkuvuoden 2023 melko vakaina, joskin maaliskuun kyselyssä molemmat heikkenivät hieman. Tuoreimpien kyselytietojen mukaan 77 prosenttia kansalaisista suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti ja hieman alle puolet suomalaisista kokee vähän tai ei lainkaan stressiä. Yli kaksikolmasosaa kansalaisista pitää suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisena. 
Talouden ensisijaisuus korostuu myös suoraan Ukrainan sotaan liittyvissä huolissa (kuva 2). Suomen turvallisuus aiheutti melko paljon huolta vielä alkuvuodesta 2022, mutta huolestuneisuus väheni selvästi kesän 2022 aikana Naton jäsenyyshakemuksen myötä. Tammikuussa 2023 turvallisuushuolet sekä Suomen että Euroopan osalta kääntyivät uudelleen kasvuun (kysymyksiä sotaan liittyvistä huolista ei ole päivitetty helmi-maaliskuussa 2023). Kansalaisten tuki talouspakotteille ja valmius vastaanottaa pakolaisia ovat pysyneet korkealla tasolla (kuva 3). 

1.    Mielialat, luottamus ja oma talous

Osiossa seurataan kansalaisten tuntemuksia kolmella eri osa-alueella: yleiset mielialat, luottamus yhteiskuntaan ja oma talous. Osiossa esitettävät indikaattorit ovat useammasta Kansalaispulssin kysymyksestä koostettuja indeksejä, jotka pyrkivät antamaan yleiskuvan kyseessä olevan muuttujan kehityssuunnasta. Indeksien koostamistapa on kuvattu liitteen tietolaatikossa. On syytä huomata, että valittu esitystapa korostaa osa-alueissa tapahtuvaa vaihtelua ja muutoksen suuntaa absoluuttisen tason sijaan.

Huoli omasta toimeentulosta indeksi kuvaa väestön huolta kotitalouden toimeentulosta, sähkön ja energian hinnoista sekä tarpeesta muuttaa kulutustottumuksia tai luopua hankinnoista hintojen nousun vuoksi. Indeksin nousu kuvaa omaan toimeentuloon liittyvien huolten ja sopeutumistarpeen lisääntymistä. Mielialat-indeksi kuvaa kansalaisten luottamusta omaan tulevaisuuteensa sekä stressin tunteita. Tulevaisuususkon heikkeneminen ja stressin lisääntyminen heijastuvat indeksin laskuna. Luottamus yhteiskuntaan -indeksi mittaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja poliittisiin päättäjiin sekä yleisesti koettua yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. 

Kuva 1:  Kansalaisten kokemukset vko 3/2022 - 12/2023. Lähde: Kansalaispulssi, Talousneuvoston sihteeristön laskelmat.
 
2.    Ukrainan sodan aiheuttamat huolet

Osiossa seurataan Venäjän hyökkäyssodan ja siihen liittyvien kerrannaisvaikutusten aiheuttaman huolestuneisuuden kehitystä. Indikaattori kertoo erittäin tai melko huolissaan olevien vastaajien osuuden kolmessa eri ulottuvuudessa: huoli Ukrainan kriisin vaikutuksesta 1) Suomen talouteen 2) Suomen turvallisuuteen 3) Euroopan turvallisuuteen. 

Kuva 2: Ukrainan kriisin aiheuttamat huolet liittyen Suomen talouteen ja Suomen sekä Euroopan turvallisuuteen vko 10/2022 - 3/2023. Kysymyksiä ei kysytty helmi-maaliskuussa. Lähde: Kansalaispulssi.
 
3.    Tuki sotaan liittyville politiikkatoimille 

Osiossa seurataan kansalaisten tukea valituille politiikkatoimille kahdessa ulottuvuudessa: EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet ja Ukrainan pakolaisten vastaanottaminen. 
 Sekä valmius pakolaisten vastaanottamiseen että tuki EU:n talouspakotteille ovat koko kriisin ajan säilyneet varsin korkealla tasolla, joskin molemmissa on tapahtunut pientä liikettä sekä alaspäin että ylöspäin (Kuva 3). 

Kuva 3: Tuki Ukrainan sotaan liittyville politiikkatoimille vko 10/2022 - 12/2023. Lähde Kansalaispulssi.