Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Ministeri Tuppurainen: EU tuo Suomelle aitoa eurooppalaista lisäarvoa

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 9.5.2021 9.00
Kolumni

”Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään.” Näin totesi ns. Schumanin julistus, jossa Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä hiilen ja teräksen tuotannossa. Idea oli, että yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus loisivat vaurauden lisäksi myös rauhaa Eurooppaan.

Tätä Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkusoittona ja 9. päivä toukokuuta, julistuksen vuosipäivä, tunnetaan nykyään Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivänä, Eurooppa-päivänä. 

Teräksestä ja hiilestä on kuljettu pitkä matka, mutta yhä vieläkin EU:n syvintä olemusta määrittää sen tarve vaalia rauhaa ja vakautta aiemmin sotien pirstomassa maanosassa.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 lähtien. Neljännesvuosisadassa unioni, samoin kuin koko ympäröivä maailma, on muuttunut ja kehittynyt. Yhteinen eurooppalainen rauhanprojektimme on tuonut Suomelle niin turvaa kuin vakautta, mutta myös antanut paikan vaikuttaa kansanvälisen politiikan kovassa ytimessä. 

Suomen EU-poliittinen linja määritellään alkuvuodesta valmistuneessa hallituksen EU-poliittisessa selonteossa. Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Euroopan unioni. Suomen vahvuutena on aloitteellinen, johdonmukainen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön myönteisesti suhtautuva linja. Jatkamme toimintaamme yhteistyökykyisenä jäsenvaltiona, joka etsii aktiivisesti yhteisiä, eurooppalaista lisäarvoa luovia ratkaisuja ja edistää avoimuutta. Aloitteemme tukevat unionin yhtenäisyyttä. Vain olemalla rakentavasti mukana kaikessa yhteistyössä ja keskustelussa EU:n kehittämisestä, saamme äänemme kuuluviin, näkemyksillemme painoarvoa ja voimme ajaa omia tavoitteitamme ja etujamme sekä vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen.

EU:n kautta olemme kyenneet vaikuttamaan meitä koskettaviin, kansallisiin ja Euroopan rajat ylittäviin ilmiöihin ja ongelmiin eri tavoin kuin olisimme kyenneet yksittäisenä valtiona. Olemme olleet osa eurooppalaista rauhan, vakauden ja vaurauden projektia, nauttineet ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta ja pääsystä yli 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä yhteisestä valuutasta ja kaupan ja investointien esteiden purkamisesta. 

Arjessamme EU näkyy monin tavoin aina erilaisista yhteiskuntaamme hyödyttävistä rahoitusohjelmista nuorten suosimaan Erasmus-vaihtoon. EU parantaa myös kuluttajan suojaa esimerkiksi verkko-ostoksia tehtäessä. 

Elämme maailmassa murroskautta. Ilmastonmuutos haastaa meitä kehittämään kestäviä tapoja toimia, ja koronapandemian jälkeen alkamassa on myös suuri jälleenrakennuksen aika. Nämä suuret mullistukset kirittävät meitä – nyt on oltava valmiina tarttumaan niin yhteisen elvytyksen tuomiin mahdollisuuksiin kuin uudistamaan yhteiskuntaa entistä kestävämmäksi. Meidän ei ainoastaan pidä kyetä vastaamaan maailmanlaajuisiin megatrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon, vaan meidän tulee myös osata hyödyntää niihin liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Omiin arvoihinsa ja vahvuuksiinsa luottava EU voi näyttää suuntaa koko maailmalle. 

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta. Ne on huomioitava kaikessa EU:n ja jäsenvaltioiden toiminnassa, samoin kuin muut kansainvälisen oikeuden velvoitteet. Suomelle on tärkeää, että olemme sitoutuneet yhteisiin arvoihimme ja niitä myös noudatetaan unionissa. Ne eivät ole sanahelinää, ne muodostavat koko unionimme perustan. Niiden pohjalta me käymme kauppaa, laadimme sopimuksia ja kehitämme kansalaisyhteiskuntaa.

Näitä arvoja on edistettävä aina ja kaikkialla. Tukemalla demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä perus- ja ihmisoikeuksia kasvatamme EU:n yhteistä resilienssiä, kestävyyttä ja uskottavuutta. Ainoastaan arvoihinsa sitoutunut unioni voi täyttää ne vaatimukset, joita sitä kohtaan asetetaan. Sellaisessa unionissa myös kansalaisten asema on turvattu ja ääni kuuluu. 

Eurooppa on ihmisiään varten. Demokratian kehittäminen EU:ssa vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä. Kun puhumme lähes puolen miljardin ihmisen yhteisöstä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten todella kuulemme ihmisten viestit, ajatukset ja ideat.

Tänään Eurooppa-päivänä otetaan uusi askel kohti laajemmin kansalaiskeskustelua käyvää unionia. Tänään lanseerattava EU:n tulevaisuuskonferenssi antaa kaikille eurooppalaisille uuden yhteisen kanavan, jossa keskustella siitä, millaiselta tulevaisuuden EU:n tulisi näyttää.

Avoimen ja osallistavan demokratian kehittäminen on ollut jo pitkään suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Käytänkin tämän tilaisuuden hyväkseni ja haastan teidät kaikki mukaan kantamaan Suomen ja suomalaisten ääntä tulevaisuuskonferenssissa. Käytetään yhdessä tämä mahdollisuus tuoda EU:n tasolla esille myös suomalaisia ruohonjuuritason näkemyksiä. Kun osallistumme aktiivisesti keskusteluun, saamme suomalaista sielunmaisemaa paremmin näkyviin myös konferenssista aikanaan tehtävissä johtopäätöksissä.

Tytti Tuppurainen
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri