Puheenjohtaja Vesa Vuorenkosken blogi
Nyt käynnistyy maailman ensimmäinen kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintotyö

Työryhmässä haetaan sopivaa mallia totuus- ja sovintoprosessille, joka käynnistyy myöhemmin.

Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin käynnistämiseksi lokakuussa 2022. Sain kunnian toimia työryhmän puheenjohtajana.

Meillä on ollut kaksi tapaamista – ensimmäinen 15. joulukuuta ja toinen 3. helmikuuta. Työryhmän toimikauden on ajateltu kestävän kesäkuuhun saakka. Meidän tehtävämme on valmistella valtiollisen sovintoprosessin käynnistämistä kuuroihin ja viittomakielisiin henkilöihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa. Työskentely perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Viittomakielisestä yhteisöstä työryhmässä on mukana Kuurojen Liitto ry, Finlandssvenska teckenspråkiga rf, Suomen Kuurosokeat ry sekä Suomen Kuurojen Historiaseura ry. Valtioneuvoston kanslian lisäksi ministeriöistä ovat mukana oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Meillä on kaksi sihteeriä: toinen täältä valtioneuvoston kansliasta ja toinen oikeusministeriöstä.

Työn etenemisestä kerrotaan viittomakielellä

Ensimmäisessä kokouksessa päätimme, että virallisten pöytäkirjojen lisäksi laadimme kokouksista puheenjohtajan blogit, joista tehdään käännökset suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle. Jatkossa on tarkoitus, että jokaisesta kokouksesta laadimme oman kirjoituksen.

Kun joulukuussa työryhmän työskentely varsinaisesti pääsi käyntiin, totesimme heti alkuun, että olemme historiallisen hetken äärellä  – olemme valmistelemassa ensimmäistä kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintotyötä koko maailmassa. Päätimme, että prosessin väljyys tulee olemaan työryhmän työskentelyn tärkeä lähtökohta. Näin siksi, ettei ole olemassa mitään selkeää mallia, miten kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden totuus- ja sovintoprosessi tulisi aloittaa ja viedä läpi. Malleja ja esimerkkejä löytyy kyllä, mutta yksikään niistä ei koske viittomakielisiä henkilöitä. Prosessit on viety läpi puhutuilla kielillä.

Kävimme joulukuussa keskustelua myös siitä, että on tärkeää, että kaikki tiedostavat, ettei tämä työryhmä vielä tee itse totuus- ja sovintoprosessia, vaan me valmistelemme sen käynnistämistä. Meidän tehtävämme asettamispäätöksen mukaan on:

1. valmistella valtiollisen totuus- sovintoprosessin mallia ja käynnistämistä
2. selvittää totuus- ja sovintoprosessin aikana mahdollisesti tarvittavan psykososiaalisen tuen tarve ja toteutusmalli
3. tehdä ehdotus komission tai yhteistyöelimen asettamisesta.

Järjestöjen tekemä tiekartta toimii pohjana

Joulukuussa Kuurojen Liitto ry esitteli työryhmälle järjestöjen laatimaa tiekarttaa totuus- ja sovintoprosessista sekä järjestöjen kynnyskysymyksiä prosessin käynnistämiselle. Kuurojen Liitto luonnehti tiekarttaa eräänlaiseksi rauhanvälineeksi. Todettiin, että työryhmä pitää tiekarttaa totuus- ja sovintoprosessin käynnistämisen pohjana ja kannattelevana työvälineenä. Arvostan puheenjotajana suuresti sitä työtä, jonka viittomakielinen yhteisö on etupainoitteisesti tehnyt totuus- ja sovintoprosessin eteen.

Yhteisö nosti kokouksessa esille muun muassa seuraavia seikkoja: Neuvottelemme yhdessä –viittomakielinen yhteisö ja valtio. Prosessin on oltava aidosti viittomakielinen. Tämä on kaikille opettelua, koska valmista mallia ei ole. Pitää puhua ja ylläpitää luottamusta. Historiassa tapahtuneet kamaluudet ja vielä nykyäänkin tapahtuvat vääryydet. Identiteetin merkitys. Viittomakieliset ja kuurosokeat henkilöt tulee hyväksyä aidosti yhteiskuntaan − eikä esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa jättää palvelematta sen vuoksi, ettei osata kohdata viittomakielistä asiakasta.Edellä siis vain muutamia keskustelussa esille nousseita seikkoja.

Lisäksi kokouksen loppuvaiheessa kuulimme VNK:n virkamieheltä lyhyen katsauksen saaamelaistan totuus- ja sovintoprosessista, ja STM:stä kerrottiin, että he tulevat hankkimaan selvityksen psykososiaalisesta tuesta.

Toivoin ensimmäisessä kokouksessamme työryhmältä hyvähenkistä, keskustelevaa ja toisia kunnioittavaa työskentelyä. Lisäksi totesin, etteivät aikataulut ja puitteet saa rajoittaa työryhmää liikaa, vaan tavoitteena on, että saamme työn hyvin valmisteltua. Valtioneuvosto ei istu kuskin paikalla, vaan olemme tässä yhteisellä matkalla viittomakielisen yhteisön kanssa.

Sekä unelmointia että realismia tarvitaan

Helmikuun tapaamisessa perhedyimme totuus- ja sovintoprosesseihin kahden asiantuntijan avustuksella ja hyväksyimme työryhmän työsuunnitelman.

Teivo Teivanen, Profess​or of World Politics, Helsingin yliopistosta ja Antti Pentikäinen, tutkimusprofessori, Think Peace Learning and Support Hub:sta jakoivat meille asiantuntemustaan totuus- ja sovintoprosesseista ja esittivät hedelmällisiä kysymyksiä siitä, mistä on oikeastaan kysymys ja herättelivät pohtimaan, mitä kaikkea tulisi ottaa huomioon ennen kuin varsinaiseen totuus- ja sovintoprosessiin kannattaa ryhtyä. Unelmointi on tärkeää ja se, että yhteisö on samalla sivulla siinä, mitä kohti tahdotaan mennä. Realismi olisi kuitenkin tärkeää pitää mukana. Saimme kuulla, että moni totuus- ja sovintoprosessi on päättynyt pettymykseen. On tärkeää miettiä, miten voimme välttää sen. Muun ohella yhteisön omistajuus, traumatietoisuus, koulutus, uhrikilpailu, vertaisutuki ja prosessissa käytettävät termit ja se, miten valtio korvaa vääryydeet, nousivat esille.

Keskustelu oli antoisaa, ja varmasti tulemme tarvitsemaan jatkossakin totuus- ja sovintoprosesseihin perehtyneiden asiantuntijoiden tukea.

Kokouksen päätteeksi sovimme vielä, että Viitotut muistot -selvityksestä laaditaan tiivistelmä, joka käännetään kirjoitetulle ruotsille ja suomalaiselle viittomakielelle. Viitotut muistot -selvitys antaa meille tärkeää tietoa niistä vääryksistä, mitä on historian saatossa tapahtunut, mutta haluan viestiä selvästi, ettei se kuitenkaan toimi työryhmän työtä ohjaavana dokumenttina. Tarvitsemme joustavuutta ja väljyyttä, koska ei edelleenkään ole olemassa mitään selkeää mallia, miten tätä työtä pitäisi viedä eteenpäin.

Seuraava kokous pidetään 2.3. Silloin käymme syvempää keskustelua siitä, mikä se malli voisi olla, jolla kuurojen ja viittomakielisten henkilöiden totuus- ja sovintoprosessia olisi hedelmällisintä lähteä viemään eteenpäin. Lisäksi käsittelemme yhteisön moninaisuutta ja työryhmän edustuksellisuutta. Tapaamisiin.
 

Sivun sisältö viitottuna suomenkielisellä viittomakielellä