Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan juhlaseminaari 11.1.2017
Pääministeri Juha Sipilä: ”Ruokaturva - kehityksen kulmakivi”

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 11.1.2017 13.26
Puhe

(muutosvarauksin)

Hyvä seminaariyleisö,

Ruokaturva on yksi kokonaisturvallisuuden kulmakiviä. Ruokaturva on myös yksi ihmiskunnan suurimmista tulevaisuuden haasteista. Miten turvataan maailman ihmisten ruokaturva eli poistetaan maailmasta nälkä?

Miten annetaan ihmisille mahdollisuus saada turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka mahdollistaa aktiivisen ja terveen elämän?

Ja miten vielä pystytään tekemään tämä kestävästi, väestökasvuun ja ilmastonmuutokseen sopeutuen?

Ruokaturvaan liittyviä ongelmia ei ole vielä onnistuttu ratkaisemaan. Usein arvellaan, että nälän poistamisessa kysymys ei niinkään ole osaamisesta vaan tahdosta. Jos yhteinen poliittinen tahto ruuan takaamiseen kaikille löytyisi, voisi tavoite toteutua.

Maailmassa tuotetaan nytkin periaatteessa tarpeeksi ruokaa kaikille ihmisille. Ruokaturvaongelma on pelkkää ruuan tuotantoa moniulotteisempi kysymys. Se liittyy läheisesti köyhyyteen ja ihmisten mahdollisuuteen tuottaa tai hankkia tarvitsemansa terveellinen ja ravitseva ruoka.

Tänä päivänä noin 800 miljoonaa ihmistä elää ruuan puutteessa eli ei saa ruuastaan riittävästi energiaa. 2 miljardia ihmistä ei saa ruuasta tarvitsemiaan hivenaineita, vitamiineja ja valkuaista. Suurin osa nälkää kärsivistä ihmisistä on maaseudun asukkaita, siis pienviljelijäperheitä, maatyöläisiä, ja muita maaseudun köyhiä. Heidän kohdallaan ei toteudu oikeus ruokaan, joka on yksi ihmisoikeuksista.

Tänä päivänä noin kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään pois ruokaketjun eri vaiheissa. Jos ruokahävikkiä saataisiin pienennettyä ja ihmisten käytettäväksi, olisi osa nälkäongelmaa ratkaistu. Ja jos hävikkiä saataisiin pienennettyä, vähenisi myös tarve raivata metsiä pelloksi tuotannon kasvattamista varten.

Maailman väestö kasvaa ja kaupungistumisen myötä ruokailutottumukset muuttuvat. Tulevaisuudessa ruokaa ja rehua on tuotettava selvästi nykyistä enemmän.

Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) on arvioinut, että vuonna 2050 maatalouden pitäisi tuottaa ainakin puolet enemmän ruokaa kuin nyt. Myös energian ja puhtaan veden tarve tulee lisääntymään merkittävästi.

Tavoitteiden saavuttamista uhkaa muuttuva ilmasto. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotannon tulevaisuutta erityisesti niillä alueilla, joissa jo nyt on heikko ruokaturvatilanne. Siksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen ovat maailman ruokaturvan ja myös rauhan kannalta välttämättömiä.

Globalisoituvassa maailmassa käy usein niin, että sääolojen vaikutus ruuantuotantoon yhdellä alueella heijastuu myös muualle maailmaan. Tästä on esimerkkejä viime vuosilta. Kova kuivuus tärkeillä tuotantoalueella vaikutti osaltaan ruuan maailmanlaajuiseen hinnannousuun, ruuan äkillinen hinnannousu sai puolestaan kansalaiset kaduille kapinoimaan erityisesti maissa, joissa suurin osa ihmisten tuloista kuluu ruuan ostamiseen.

Ruokaturva turvaa siis osaltaan myös turvallisuuden. Epäonnistuminen tarkoittaa levottomuuksien leviämistä yli maiden rajojen ihmisten etsiessä elantoa ja rauhallisempaa elämää toisaalta.

Jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä, on maailman tulevaisuuden kuva ruokaturvan ja sen mahdollistaman vakaan kehityksen kannalta hyvin vaikea.

Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin omaa taustaamme vastaan. Meidän viimeisimmistä nälkävuosista on aikaa runsaat sata vuotta. Ja monella on vielä muistissa sotavuosien ja sodan jälkeisten vuosien ruuan säännöstelty saanti. Tuolloin ruoka oli arvossaan, eikä myöskään ruokahävikkiä päässyt syntymään.

Hyvät kuulijat,

Työtä ruokaturvan parantamiseksi tehdään maailmassa paljon. Tähän velvoittavat jo ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja kestävän kehityksen tavoitteet, joista tavoite numero kaksi koskee nimenomaan nälän hävittämistä. Tavoitteista ensimmäinen koskee köyhyyden poistamista, sillä ilman köyhyyden poistamista ei myöskään ruokaturvatavoite voi toteutua. Nämä tavoitteet siis kulkevat käsi kädessä.

Vaikka jokainen maa itse on vastuussa kansalaistensa ruokaturvan varmistamisesta, monet maat tarvitsevat siihen tukea – niin osaamista kuin rahallista tukea – sekä ruokaturvatarpeiden huomioon ottamista kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.

Kansainvälinen yhteisö on nostanut maatalouskehityksen ja ruokaturvan varmistamisen keskeisiksi kehityksen tavoitteiksi. Tähän on syynä myös se, että monen köyhän kehitysmaan koko talouselämä, työllisyys ja ulkomaankauppa ovat riippuvaisia maatalouden, metsän ja kalastuksen tuotosta.

Maailman puoli miljardia pienviljelijäperhettä tuottavat merkittävän osan ihmiskunnan ruuasta. He eivät tuota vain omalle perheelleen vaan yhä enenevässä määrin myös markkinoiden tarpeisiin. Yhä useampi pienviljelijä on nainen, koska monesti perheen miehet ovat lähteneet elannon perässä kaupunkiin tai ulkomaille. Jos maailman ruokaturvaa halutaan parantaa, on välttämätöntä ottaa mukaan työhön myös pienviljelijät – siis joukko, jonka omakin ruokaturva on huonon vuoden sattuessa vaakalaudalla.

Perheviljelmävaltaisella Suomella on paljon kokemuksia jaettavaksi pienviljelijävaltaisten kehitysmaiden kanssa. Yhteistyöllä ja kumppanuudella voimme vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten tuotanto ja koko ruokajärjestelmä saadaan toimimaan ja omalta osaltaan varmistamaan ruokaturvan syntymistä. Ruokajärjestelmän toimivuuden eteen tehdään Suomessakin edelleen töitä.

Hyvät kuulijat,

Maailman ruokaturva syntyy pienistä puroista, pienistä teoista, poliittisista päätöksistä ja vastuun kantamisesta. Keskeistä on, että meillä on myös henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat valmiita tekemään voitavansa ruokaturvan edistämiseksi.

Juha Marttila on työssään puolustanut jo vuosien ajan voimalla suomalaista ruokatuotantoa. MTK on ollut niin kansallisesti kuin eurooppalaisellakin tasolla näkyvä ja arvostettu toimija. Kotimainen ruoka on myös meille suomalisille yksi osa turvallisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätöksenteossa niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla takaamme mahdollisuuden kestävään, puhtaaseen ja kannattavaan kotimaiseen ruokatuotantoon.

Haluan lämpimästi kiittää puheenjohtaja Juha Marttilaa joukkoineen aktiivisesta ja paneutuvasta otteesta kehityksen pyörän pyörittämisessä. Kehitysapu on julkisen ja yksityisen tahon kumppanuutta. Tarvitsemme kansalaisyhteiskuntatoimijoiden innostuneisuutta, asiantuntemusta ja varojakin, jotta kehitysyhteistyön tavoitteita pystytään saavuttamaan.

Ja aivan lopuksi haluan toivottaa omasta ja valtioneuvostonpuolesta lämpimät onnittelut: Juha Marttilalle, 50-vuotiaalle puheenjohtajalle. Sinä pidät jäsenistönne asemasta kiinni ja kannat syvää huolta heidän arjestaan, sekä luonnollisesti tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa viettävälle MTK:lle, unohtamatta myöskään Suomea, joka tänä vuonna voi juhlia itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Vuosi 2017 on juhlan arvoinen. Toivotan menestystä myös tuleville vuosikymmenille!