Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pääministeri Sanna Marin vuoden 2021 budjetin lähetekeskustelussa eduskunnassa 7.10.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto 7.10.2020 15.05
Puhe
Arkistokuva: Eduskunta

(Muutosvarauksin)

Ensi vuoden talousarvioesitys on tehty epävarmassa tilanteessa, jossa koronatilanteen kehitys on yhä merkittävin talouteen vaikuttava tekijä. 

Talous ja terveys ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Siksi tässä hetkessä parasta talouspolitiikkaa on viruksen leviämisen tehokas ja määrätietoinen estäminen. 

Suomi on tähän asti selvinnyt moniin muihin maihin nähden vähäisemmin taloudellisin vaurioin ja vähemmällä velanotolla juuri siksi, että olemme onnistuneet ihmisten terveyden suojelemisessa.

Talousarvioesityksessä on tässä vaiheessa varauduttu koronatilanteen akuuttiin hoitoon lähes kahdella miljardilla eurolla. Välittömät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, hoitoon ja matkustamisen terveysturvallisuuteen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne sitä edellyttää. 

Arvoisa puhemies,

Kuntien taloudellinen tilanne oli vaikea jo ennen kriisiä, ja korona on syventänyt ahdinkoa. Samaan aikaan kuntien järjestämien palvelujen tarve on kasvanut. 

Hallitus haluaa turvata ihmisten peruspalvelut. Kunnille esitetään mittavaa uutta 1,45 miljardin euron tukikokonaisuutta, josta osa esitetään toteutettavaksi jo tämän vuoden lisätalousarvioissa. Tämä kokonaisuus osaltaan turvaa terveydenhuollon, koulujen, varhaiskasvatuksen, sosiaalityön, kirjastojen ja muiden palvelujen toimintaa myös ensi vuonna.

Syrjäytymisen ehkäisy, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy ja sosiaalisen kriisin hoito ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. Kun niissä onnistutaan, vauriot jäävät pienemmiksi sekä talouskasvun että ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Siksi on tärkeää turvata myös yleishyödyllistä työtä tekevien järjestöjen toiminnan edellytykset. Talousarvioesityksessä esitetään, että järjestöjen rahoitus turvataan täysimääräisesti ensi vuonna.

Arvoisa puhemies,

On selvää, että ainakin ensi vuosi on yhä elvyttävän talouspolitiikan aikaa. Riittävän suuri ja riittävän pitkään kestävä elvytys vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja luo niille näkymää kriisin yli. Se on tässä suhdannetilanteessa myös tehokasta politiikkaa työllisyyden tukemiseksi.

Pandemian paheneminen maailmalla luo merkittäviä riskejä Suomen viennille. Elvytyksen rinnalla hallitus on linjannut useista muista toimista, jotka luovat yrityksille vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Energiaverouudistus on tässä talousarvioesityksessä niistä merkittävin.

Hallituksella on yhä valmius myös nopeisiin uusiin taloudellisiin reaktioihin ihmisten ja yritysten tukemiseksi, jos tilanne sellaisia edellyttää.

Arvoisa puhemies,

Hallitus linjasi talousarvioneuvotteluissa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, jolla toimeenpannaan EU:n elpymisvälineen rahoitus. Ohjelma osaltaan rakentaa siltaa kriisin yli, ja samalla se vahvistaa tulevaisuuden kasvun pohjaa.

Rahoitusta kohdennetaan ilmastotoimiin ja vihreään siirtymään, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaatioon, työllisyystoimiin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden vahvistamiseen. 

Selonteko kestävän kasvun ohjelmasta annetaan eduskunnalle syysistuntokauden aikana.

Arvoisa puhemies,

Akuuttiin taloudelliseen ja terveydelliseen tilanteeseen vastaamisen ohella ensi vuoden talousarvioesitys jatkaa Suomen kehittämistä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Hallitusohjelman mukaisesti oppivelvollisuutta laajennetaan 18 ikävuoteen asti ja samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus. Koulutuksen resurssien vahvistamista jatketaan kaikilla koulutusasteilla. Hoitajamitoituksen rahoitus toteutuu voimassa olevan lainsäädännön mukaisena. Ilmastotoimet jatkuvat.

Teemme vastuullista kriisiajan politiikkaa. Hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja koko yhteiskunnan selviämisen kriisin yli.