Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa - Hallituksen vuosikertomus 2020

Valtioneuvoston viestintäosasto
20.5.2021 17.58
Puhe
Pääministeri Sanna Marin eduskunnassa (arkistokuva).
Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Pääministeri Sanna Marin esitteli hallituksen vuoden 2020 vuosikertomuksen eduskunnan lähetekeskustelussa 20. toukokuuta.

(Muutosvarauksin)
 

Arvoisa puhemies,

Vuoden 2020 alussa Aasiasta nopeasti muihin maanosiin levinnyt koronapandemia leimasi viime vuotta voimakkaasti ympäri maailmaa, niin myös Suomessa. Ensimmäinen koronavirustartunta todettiin Suomessa 29.1.2020, ja epidemian katsotaan alkaneen Suomessa maaliskuun alkupuolella. Suomi otti keväällä nopeasti käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuvan toimenpiteiden kokonaisuuden tavoitteena estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomessa vallitsevan valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdan mukaiset poikkeusolot ja valmiuslain nojalla annettiin viranomaisille säännönmukaisista toimivaltuuksista poikkeavia toimivaltuuksia ja samalla myös rajattiin kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Valmiuslain toimivaltuudet koskivat varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä, sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaa, työelämää sekä liikkumisen rajoittamista Uudellamaalla. Poikkeusolojen päättyminen ja valmiuslain toimivaltuuksien käyttöä koskevat kumoamisasetukset tulivat voimaan 16.6.2020.

Valtiopäivien 2020 aikana hallituksen esityksiä annettiin eduskunnalle kaikkiaan 264, joista 86 liittyi koronavirusepidemian hoitamiseen. Lisätalousarvioesityksiä annettiin seitsemän.


Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto teki 6.5.2020 periaatepäätöksen suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi tavoitteena tehokkaasti hillitä epidemiaa mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoikeuksien toteutumista haittaavasti. Hybridistrategian mukaisesti laajamittaisista rajoitustoimista siirryttiin hallitusti aiempaa kohdennetumpaan epidemian hallintaan. Hallitus päätti hybridistrategian mukaisesti aloittaa rajoitustoimien hallitun purkamisen 13.5.2020.

Hallitus käsitteli 9.6.2020 epidemiatilanteen edellyttämien toimien toimeenpanoa normaaliolojen lainsäädäntöä kehittämällä. Normaalilainsäädäntöä kehittämällä ja määräaikaisilla poikkeuksilla on vastattu koronavirusepidemiasta johtuvan akuutin kriisin aiheuttamiin ongelmiin ja luotu edellytyksiä yhteiskunnan toimivuudelle pandemiaolosuhteissa. Lait on lähtökohtaisesti säädetty määräaikaisina. Epidemian pitkittyessä määräaikaisten säädösten voimassaoloa on jatkettu tai ne on annettu uudelleen.

3.9.2020 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen toimintasuunnitelmasta hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen, ja valtuutti periaatepäätöksellään sosiaali- ja terveysministeriön antamaan toimintasuunnitelman. 23.10.2020 valtioneuvosto puolestaan teki periaatepäätöksen valtakunnallista ja alueellisista suosituksista epidemian leviämisen estämiseksi.

Epidemian hallinnan hybridistrategian noudattamista jatketaan niin kauan, kunnes epidemia on saatu globaalilla tasolla hallintaan. 22.12.2020 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen päivitetyn toimintasuunnitelman antamisesta hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemiassa kevääksi 2021.


Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto teki 10.12.2020 periaatepäätöksen Suomen covid-19-rokotestrategiasta. Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua. Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein, kansallisia asiantuntijoita kuullen ja näyttöön perustuen. Strategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. Rokotukset aloitettiin Suomessa 27.12.2020.


Arvoisa puhemies,

Koronaviruspandemia on ollut ennennäkemättömän suuri samanaikainen terveys- ja talouskriisi. Rajoitustoimilla on suojattu ihmisten henkeä ja terveyttä, mutta niillä on ollut myös kielteisiä vaikutuksia. Epidemia-aika on kiihdyttänyt oppimiseen liittyvää eriytymistä sekä lisännyt lasten ja nuorten välistä epätasa-arvoa. Työllisyys on heikentynyt ja työttömyys kasvanut. Tutkitusti vaikutukset osuvat pahimmin heihin, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa työmarkkina-asemassa – naisiin, nuoriin, matalasti koulutettuihin sekä määräaikaisissa ja epätyypillisissä työsuhteissa oleviin. Monilla aloilla taloudelliset vaikutukset ovat olleet merkittäviä, ja yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet epidemian seurauksena. 

Hallitus on pyrkinyt toimimaan niin, että vauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Vuonna 2020 hallitus päätti useista toimista, joilla on turvattu työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotettu yritysten taloustilannetta koronaviruksesta aiheutuvissa vaikeuksissa.

Kuitenkin kriisi jättää väistämättä jälkensä. Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi on ollut tärkeää, ettei kriisin keskellä taloutta ole kiristetty liian aikaisin ja, että kriisin sosiaalinen jälkihoito hoidetaan hyvin. Siksi hallituksen päätöksillä jo heti vuonna 2020 kohdistettiin lisärahoitusta ihmisten tukemiseksi kriisistä selviämiseksi muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Kuntien tukeen sisällytettiin peruspalvelujen valtionosuuden korottaminen liittyen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.


Arvoisa puhemies,

Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Elvyttävän talouspolitiikan avulla lievennettiin vuonna 2020 tuotantoon ja kysyntään kohdistuvia epäsuotuisia vaikutuksia. Epidemian seurauksena Suomen talous supistui vähemmän kuin suurin osa Euroopan talouksista. Rajoitustoimet olivat riittäviä pitämään tautitapaukset maltillisina, mutta mahdollistivat kuitenkin talouden toimintaa vaikkakin rajatusti. Bruttokansantuote supistui 2,8 prosenttia vuonna 2020, mikä on merkittävästi vähemmän kuin epidemian alkuvaiheessa ajateltiin. 


Arvoisa puhemies,

Vuosi 2020 jää pakosti mieleemme koronavuotena, mutta loppuun haluan nostaa muutamia esimerkkejä siitä kaikesta viime vuonna kenties vähemmälle huomiolle jääneestä työstä, jota eri hallinnonaloilla määrätietoisesti tehtiin kohti hallituksen tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästä hyvinvointiyhteiskunnasta.

Isoa ilmastolain kokonaisuudistusta valmisteltiin vuonna 2020, ja ilmastolakiin päivitetään hallitutusohjelman tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Myös vuoden 2050 päästövähennystavoitetta kiristetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Vuoden 2020 alussa aloitettiin luonnonsuojelulain uudistus tavoitteena turvata entistä paremmin lajeja, luontotyyppejä sekä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluja. Vuoden 2020 lopussa valmistuneessa kiertotalouden edistämisohjelmassa asetetaan tavoitteet ja mittarit, määritellään tarvittavat toimet ja varataan resurssit kiertotalouden edistämiseksi ja systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksista saavutettiin neuvottelutulos touko-kesäkuussa 2020, minkä jälkeen sopimukset hyväksyttiin kaupunkien ja kuntien elimissä. MAL-sopimusneuvottelut Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen kanssa jatkuivat vuodelle 2021. Ensimmäistä valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmisteltiin parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa, ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi valmisteltiin fossiilittoman liikenteen tiekarttaa ja kestävän liikenteen verouudistusta.


Arvoisa puhemies,

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä kesäkuussa 2020, ja sen toteutus kestää koko hallituskauden. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin perhevapaauudistusta, joka lähti lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2021. Parlamentaarisen komitean työ kansallisen lapsistrategian valmistelemiseksi saatettiin loppuun, ja strategia julkaistiin helmikuussa 2021. Hallituksen esitys laiksi henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä annettiin eduskunnalle alkuvuonna 2020, ja laki tuli voimaan lokakuussa samana vuonna. Hallituksen esitys sote- ja hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle  joulukuussa 2020.

Kertomusvuoden 2020 keskeinen hanke oli oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen asti. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta suoritetaan tutkintotavoitteen mukaisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa taikka erilaisissa nivelvaiheen koulutuksissa. Samalla toisen asteen koulutuksesta tulee laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle opiskelijalle maksutonta. Ohjausta vahvistetaan ja nivelvaiheen koulutusta kehitetään. Lakimuutokset vahvistettiin vuoden 2020 lopussa ja uudistus tulee voimaan 1.8.2021.


Arvoisa puhemies,

Haluan antaa kiitokseni ministereille ja ministeriöiden virkakunnalle kaikilla hallinnonaloilla tehdystä työstä hallitusohjelman toimeenpanemiseksi ja pandemian hallitsemiseksi. Kiitos myös eduskunnalle työstänne niin lainsäädännön kuin valtioneuvoston selontekojen käsittelyssä.