Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pääministeri Sanna Marinin ilmoitus eduskunnalle Suomen EU-puheenjohtajakaudesta

Valtioneuvoston viestintäosasto 26.2.2020 14.03
Pääministerin ilmoitus 92
Pääministeri Sanna Marin

Pääministeri Sanna Marinin puhe eduskunnan täysistunnossa 26.2.2020. Puhe muutosvarauksin:

Arvoisa puhemies,

hyvät kansanedustajat,

Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta siitä, kun Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Tuona aikana meillä on ollut kunnia toimia Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana kolme kertaa.

Vuonna 1999 olimme tuore jäsenmaa, joka pääsi vaikuttamaan erityisesti unionin sisä- ja oikeusasioiden kehitykseen. Vuonna 2006 olimme jo kokenut puheenjohtajamaa, mutta uudessa tilanteessa, kun unionin jäsenmäärä oli kasvanut 15:sta 25 jäsenmaahan.

Nyt koettu kolmas puheenjohtajuuskausi on jälleen osunut erilaisen Euroopan unionin aikaan. Vuodenvaihteessa päättynyt Suomen kolmas EU-puheenjohtajuus oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen aikana.  Se tarkoittaa ensinnäkin, että unionilla on ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja Eurooppa-neuvostolla pysyvä puheenjohtaja. Ja lisäksi se tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla on entistä suurempi rooli unionin päätöksenteossa.

Tämän merkitys korostui Suomen puheenjohtajuuskaudella, sillä se ajoittui institutionaaliseen taitekohtaan. Puheenjohtajakautemmehan aikaistui puolella vuodella Iso-Britannian brexit-kansanäänestyksen seurauksena ja otimme neuvoston johtovastuun hetkellä, jolloin uusi Euroopan parlamentti oli järjestäytymässä ja vanha komissio väistymässä.

Uuden komission aloitus viivästyi kuukaudella marraskuusta joulukuun alkuun eli puheenjohtajuuskautemme viimeiseen kuukauteen. Lisäksi Eurooppa-neuvosto sai uuden pysyvän puheenjohtajan, kun belgialainen Charles Michel aloitti tehtävässään joulukuun alussa.

Kykenimme kuitenkin kääntämään tämän haasteellisen ajankohdan eduksemme: koska lainsäädäntöehdotuksia oli käsittelyssä muita puheenjohtajakausia vähemmän, saatoimme keskittyä tulevaisuutta luotsaaviin keskusteluihin neuvostossa.

Olimme ensimmäinen puheenjohtajamaa, joka vei käytäntöön Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2019 hyväksymää EU:n uutta strategista ohjelmaa. Saimme näistä tulevaisuuskeskusteluista tärkeitä askelmerkkejä uudelle komissiolle, esimerkiksi kestävästä kasvusta, hyvinvointitaloudesta ja tasa-arvosta.

Alamme nyt nähdä, että uuden komission suunnitelmat ovat isoilta osin linjassa tavoitteidemme kanssa. Haluaisin tässä yhteydessä erityisesti mainita tulevaa työtä viitoittavat komission tiedonannot Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja vahvasta sosiaalisesta Euroopasta oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Puheenjohtajakautemme teema oli ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus”. Kestävyys näkyi sekä sisällöllisissä kokonaisuuksissa ja asioissa, kuten kestävän kehityksen Agenda 2030:n edistämisessä, että kantavana teemana kokousjärjestelyissä ja konkreettisissa teoissa.

Keskeinen kaikkia toimialoja koskenut saavutus oli Suomen joulukuussa jäsenmaille ja toimielimille toimittama luvut sisältävä neuvottelulaatikko EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027 (MFF).

Eurooppaministerin johdolla tehty iso työ näkyy konkreettisesti siinä, että viime viikon lopulla käydyissä neuvotteluissa tuo Suomen laatima neuvottelulaatikko on hyvin pitkälti se pohja, johon neuvoston puheenjohtaja Charles Michel oman esityksensä nojaa. Neuvottelut jatkuvat, mutta Suomen laatima esitys on osoittautumassa tasapainoiseksi kompromissiksi – minkälaiseksi me sen tarkoitimmekin.

Arvoisa puhemies,

Suomen puheenjohtajuuskauden teemat oli hyvissä ajoin valmisteltu kaikkien eduskuntapuolueiden kesken parlamentaarisesti. Haluan kiittää yhteistyöstä kaikkia eduskuntaryhmiä ja puolueita. Hallitusohjelmaneuvotteluissa tarkensimme teemoja siten, puheenjohtajuuskaudellamme oli lopulta neljä painopistettä.

Ensinnäkin yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate EU:n toiminnan kulmakivenä.

Suomen johdolla unionissa tehostettiin keinoja varmistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen ja erityisesti ennaltaehkäistä siihen liittyviä ongelmia. Eurooppaministeri Tuppurainen kertoo pian tästä teemasta tarkemmin, mutta nostaisin itse esiin erityisesti rahoituskehyksiin sisältyvän oikeusvaltiomekanismin.

Suomi teki puheenjohtajamaana paljon työtä sen, eteen, että unionin rahakäyttö kytkettäisiin vahvasti oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Mekanismi on vielä osa rahoituskehysneuvotteluja, joten lopputulosta emme vielä täysin tiedä. On kuitenkin selvää, että ilman Suomen vahvaa profiloitumista oikeusvaltioasioissa emme olisi näin pitkällä keskusteluissa.

Toisena teemana meillä oli kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU.

Suomen kaudella neuvostossa valmisteltiin kestävän kasvun pääviestit ja puheenjohtajamaan raportti EU:n kestävän kasvun strategiasta. Painopisteinä olivat etenkin sisämarkkinoiden kehittäminen, digitalisaatio ja osaaminen, tutkimus ja innovointi sekä moderni teollisuuspolitiikka.

Liikenteen alalla edettiin lainsäädäntöasioissa. Esimerkiksi liikkuvuuspaketista, renkaiden energiamerkinnöistä ja sähköisistä kuljetustiedoista saatiin sopu Euroopan parlamentin kanssa ja lisäksi laadittiin neuvoston yleisnäkemys rautatiematkustajien oikeuksista ja TEN-T-verkkojen toteuttamista edistävästä esityksestä.

Suomi käynnisti puheenjohtajakaudellaan EU-tasolla keskustelun talouden ja ihmisten hyvinvoinnin toisiaan tukevasta suhteesta. Neuvoston hyvinvointitalouspäätelmissä pyydetään komissiota esittämään EU:lle hyvinvointitalousajatteluun perustuvaa pitkän aikavälin strategiaa, jonka tavoitteena on varmistaa se, että EU:sta tulee maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein ilmastoneutraali talous. Tasa-arvopäätelmissä puolestaan esitetään prioriteetteja komission tulevan tasa-arvostrategian valmistelua varten ja painotetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista etenkin talouspolitiikassa ja budjetoinnissa.

Suomi järjesti myös ensimmäisen valtionvarain- ja opetusministereiden yhteiskokouksen, jonka teemana oli koulutuksen ja osaamisen merkitys vahvan taloudellisen perustan luomisessa.

Talous- ja rahaliiton kehittämiseen liittyen euroalueen talousarviovälinettä koskevia ehdotuksia käsiteltiin neuvostossa, ja väline oli osa esittämäämme MFF-neuvottelulaatikkoa. Pääomamarkkinaunionin tulevaisuudesta hyväksyttiin neuvoston päätelmät, samoin kuin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisen jatkosta. Kestävän rahoituksen taksonomiasta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys joulukuussa.

Arvoisa puhemies,

Ehkä suurimpia edistysaskeleita oli EU:n aseman edistäminen globaalina ilmastojohtajana.

Joulukuun Eurooppa-neuvosto vahvisti tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Suomi toi ilmaston kaikkien olennaisten neuvostokokoonpanojen ja useiden epävirallisten ministerikokousten asialistalle.

Näissä keskusteluissa käsiteltiin muun muassa oikeudenmukainen siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen ja päästövähennykset liikenne- ja energiasektoreilla sekä huomioitiin ruokaturva ja maaperän hiilensidonta maataloudessa.

Neuvostossa hyväksyttiin myös päätelmät, joissa annettiin vahva viesti kiertotalouden sisällyttämisestä komission työohjelmaan ja kiertotalouden tarjoamista ratkaisuista ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen hillitsemiseksi.

Päätelmät annettiin lisäksi niin EU:n valmistautumisesta YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen 2020 kuin myös maailman metsien suojelemisesta ja ennallistamisesta.

Arvoisa puhemies,

Neljäntenä teemanamme oli kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Suomen tavoitteena oli vahvistaa unionin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä puolustusyhteistyötä, mukaan lukien hybridiuhkien torjuntaa, kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamiseksi.

Hybridiuhkien torjunnassa konkreettinen edistysaskel oli horisontaalisen työryhmän perustaminen koordinoimaan neuvoston työtä.  EU:n kilpailukyvylle tärkeiden 5G-verkkojen kyberturvallisuuden osalta edettiin merkittävästi EU:n yhteisen lähestymistavan kehittämisessä.

Puheenjohtajana Suomi tuki myös korkeaa edustajaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa. Suomi piti neuvostossa esillä kokonaisvaltaisen EU–Afrikka-kumppanuuden kehittämistä ja Suomen kauden keskustelut pohjustivat alkukeväästä odotettavia esityksiä EU–Afrikka-kumppanuuden kehittämisestä.

Edistimme myös keskusteluja EU:n laajentumisesta ja jäsenyysneuvotteluiden avaamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa. Vaikka päätöksiä ei vielä tehty, Suomi sai Länsi-Balkanin mailta rakentavasta roolistaan kiitosta.

Lisäksi Suomen johdolla keskusteltiin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä kokonaisvaltaisesti ja pohjustimme omalta osaltamme yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistusta. Keskustelua käytiin esimerkiksi Dublin-järjestelmän uudistuksesta. Huomiota kiinnitettiin tarpeeseen jakaa vastuu tasaisesti ja tukea muuttopaineen kohteena olevia maita yhteisin toimin.

EU:n arktisen politiikan vahvistamista edistettiin eri tulokulmista, erityisesti ulkoministerien epävirallisessa Gymnich-kokouksessa. Lisäksi meripolitiikkaa ja avaruusasioita koskevissa päätelmissä käsiteltiin arktisia asioita.

Arvoisa puhemies,

Puheenjohtajana halusimme myös uudistaa unionin toimintatapoja ja toimia esimerkkinä. Huolella mietityllä kokousmäärällä, kokousten keskittämisellä sekä muilla kestävillä järjestelyillä onnistuimme pienentämään puheenjohtajakauden hiilijalanjälkeä jopa 70 prosentilla tavanomaiseen puheenjohtajakauteen verrattuna.

Perinteisten puheenjohtajuuslahjojen antamisen sijaan kompensoimme Brysselin ja Helsingin kokousosallistujien lentomatkojen päästöt.

Pj-maana edistimme neuvoston työssä myös avoimuutta ja digitaalisten välineiden hyödyntämistä. Lisäksi tarjosimme ”Elements of AI” –tekoälykurssin kaikkien EU-maiden kansalaisille - kaikilla EU-kielillä - vuosina 2020–2021.

Onnistuimme hoitamaan EU-puheenjohtajuuden myös  ennakoitua pienemmillä kustannuksilla. Kokonaiskustannukset muodostuivat  noin 26 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin, mihin talousarviossa oli varauduttu.

Tämä selittyy sekä Brysselissä että Suomessa järjestettyjen kokousten tarkkaan harkitulla määrällä ja kustannustehokkailla järjestelyillä. Myös lisähenkilöstön ja käytettyjen ostopalveluiden käyttö oli tarkoituksenmukaista.

Arvoisa puhemies,

Puheenjohtajuuskautemme jälkeen Suomi jatkaa aktiivista EU-vaikuttamista jäsenmaana. Saimme arvokasta osaamista ja hyödyllisiä kontakteja EU-puheenjohtajuuden ansiosta. Nämä ovat avuksi, kun nyt jäsenmaana jatkamme meille keskeisten teemojen edistämistä.

Euroopan komissio antoi työohjelmansa kuluvalle vuodelle tammikuun lopussa. Sen isot painopistealueet ovat linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Olennaista on nyt varmistaa, että tulevat ehdotukset menevät kannaltamme oikeaan suuntaan.

Meillä riittää EU-politiikassa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla työtä etenkin EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sekä EU:n ja Iso-Britannian tulevaan suhteeseen liittyen.

Syksyllä on aika linjata EU-asioita pidemmällä tähtäimellä – silloin hallitus antaa hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle EU-poliittisen selonteon.

Arvoisa puhemies,

Kiitän lämpimästi kaikkia puheenjohtajuuskauden valmisteluihin ja toteutukseen osallistuneita virkamiehiä niin Suomessa kuin EU-edustustossamme Brysselissä. Suomella on arvostettu virkamieskunta, jonka vahvaan osaamiseen ja ammattitaitoon me voimme luottaa, kun suuntaamme kohti seuraavaa 25-vuotista taivalta Euroopan unionin jäsenenä.

Kiitos.