Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoro Eurooppa-foorumissa 27.8.2021

Valtioneuvoston viestintäosasto
27.8.2021 9.30
Puhe

Pääministeri Sanna Marin piti puheenvuoron Eurooppa-foorumissa 27.8.2021.

Hyvät kuulijat,

Kiitos kutsusta tähän tilaisuuteen ja mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro ehkä vuoden keskeisimmässä EU-poliittisessa tilaisuudessa. Eurooppa-foorumi on viime vuosina tuonut suomalaiseen EU-keskusteluun sen kaipaamaa asiasisältöjen monipuolisuutta, mistä haluan erityisesti kiittää järjestäjiä.

Hyvät kuulijat, 

Meillä on Euroopan unionissa käsillämme kolme hyvin erilaista haastetta, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa.

Ensinnäkin olemme yhä keskellä koronaviruskriisiä, josta meidän on toivuttava niin terveydellisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. 

Toisekseen meidän on vastattava ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen meille asettamaan haasteeseen toteuttamalla sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin talouteen. Elpymisvarojen kohdentamisella on tässä työssä keskeinen rooli.

Kolmanneksi meidän on turvattava EU:n asema ja arvot uudessa maailmanpoliittisessa ajassa.

Olemme yhä keskellä kriisiä, josta toipuminen riippuu voimakkaasti EU-tason päätöksistä. Rokotekattavuuden nostaminen, uusiin variantteihin varautuminen sekä tulevaisuuden pandemioihin valmistautuminen ovat keskeisessä osassa tämän syksyn EU-koronapolitiikassa.

Rokotukset ovat edenneet, mutta rokotteiden tuotantoa ja jakelua tulee edelleen nopeuttaa kaikin mahdollisin keinoin. Unionissa tulee työskennellä mahdollisimman korkean rokotekattavuuden saavuttamiseksi. Avainasemassa tässä työssä ovat kansalaisten luotettavan tiedonsaannin varmistaminen ja taistelu disinformaatiota vastaan. Euroopan unionilla on tehtävänsä myös rokotteiden saatavuuden parantamisessa maailmanlaajuisesti. 

Rokotusten onnistuminen globaalisti on toimivin keino ehkäistä uusien varianttien syntymistä. Vaikka kuolleisuusluvut rokotekattavuuden myötä lähtisivätkin laskuun, ei uusien virusmuunnosten seulontaa tule ajaa alas. Mutaatioiden ilmenemistä on seurattava tarkasti ja niiden leviäminen estettävä tarvittaessa nopeinkin toimin.

Tulevaisuutta ajatellen EU-jäsenmaiden tulee sopia yhteisistä toimintaperiaatteista mahdollisissa terveyskriiseissä. Unioniin on luotava hätätilamekanismi ja välineistö kriisitilanteita varten. Osana varautumiskeskustelua olen peräänkuuluttanut vahvoja etukäteen sovittuja yhteisiä menettelyjä sisä- ja ulkorajoilla toimimiseen pandemiatilanteessa. Nopeampi epidemioiden havaitseminen ja tehokkaampi reagointi edellyttävät myös tiivistä maailmanlaajuista terveysseurantaa ja parempaa yhteiseurooppalaista tilannekuvaa. EU:n tulee johtaa pyrkimyksiä laatia maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä, joka perustuu vertailukelpoisiin tietoihin. 

Hyvät kuulijat,

Vastauksena koronaviruksen aiheuttamaan globaaliin kriisiin päätimme myös ainutkertaisesta EU:n elpymiskokonaisuudesta. Paketin avulla voidaan paitsi tukea talouden elpymistä, myös toteuttaa siirtymää kohti uudenlaista digitaalista ja vihreää taloutta.  Elpymispaketti mahdollistaa koko unionin kattavan kertaluontoisen, koordinoidun elvytyksen jollaista ei voitaisi saada aikaan yksittäisten jäsenvaltioiden toimin. Elpymispakettiin ja vihreään siirtymään kytkeytyvät tiiviisti myös komission viime kuussa antamat lainsäädäntöehdotukset, joiden avulla päästöjä alennetaan vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tulevaisuuden Eurooppa perustuu erilaisiin vahvuuksiin kuin nykyinen. Siksi elpymisrahaa käytetään yhteiskuntiemme modernisoimiseen investoimalla tutkimukseen ja innovaatioihin, sosiaalisesti oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon. Investoinnit ovat ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä luoda työpaikkoja kokonaan uusille aloille. Edelläkävijän asema ilmastonmuutoksen torjunnassa on käännettävissä eduksemme, kun ympäristöteknologian innovaatioiden kysyntä kasvaa.   

Suomen tuoreimmat talousluvut antavat viitteitä siitä, että sekä eurooppalaiset että kotimaiset elvytyspäätökset ovat olleet onnistunutta politiikkaa. Samalla pidämme kiinni eduskunnan merkittävän enemmistön kanssa saavutetusta yhteisymmärryksestä elpymisvälineen luonteeseen liittyen. Varojen kohdentamiseen, rakenteellisiin uudistuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä ehdollisuuksia on noudatettava kokonaisuuden uskottavuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi.

Elpymisvarojen kohdennuksen lisäksi siirtymää kohti hiilineutraaliutta edistetään komission viime kuussa antamalla merkittävällä lainsäädäntöehdotusten paketilla. Niin sanottu Fit for 55 -ilmastopaketti sisältää useita lainsäädäntöehdotuksia, jotka koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, hiilitulleja sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

Arvoisat kuulijat,

EU:n kolmas ja ehkä merkittävin tulevaisuuden haaste on unionin aseman turvaaminen uudessa maailmanpoliittisessa ajassa. Suurvaltojen kilpailu näkyy kaikilla kansainvälisen politiikan osa-alueilla ja kiteytyy myös kamppailuksi arvoista. Rakentamalla vahvuuksiemme varaan turvaamme autonomiamme strategisissa kysymyksissä ja kykenemme toimimaan vahvemmin niin arvojemme kuin myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän hyväksi.

Suurvaltojen toiminta ja voimasuhteet ovat murroksessa, kun monenkeskistä sääntöihin pohjautuvaa maailmanjärjestystä haastetaan. Talouden ja tuotannon globalisaatio on pitkään nähty kansainvälisen vakauden synonyyminä. Alihankintaketjujen levittäytyminen ympäri maailmanmarkkinoita ei kuitenkaan ole yksinään riittävä keino luoda vakautta ja hyvinvointia. Rinnalle tarvitaan sääntöpohjainen monenvälinen järjestelmä, sopimuksiin perustuvaa kauppaa, ihmisoikeuksien parantamista ja demokratian puolustamista. Niitä edistääkseen EU:n tulee olla vahva, yhtenäinen ja itsenäinen toimija myös globaalissa viitekehyksessä. Elpymisvaroilla toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä vihreään talouteen on edellytys Euroopan kilpailukyvylle ja siten myös toimintakyvylle uudessa maailmanpoliittisessa ajassa. 

Strategista autonomiaa on kuvailtu tavoitteeksi välttää ulkoista riippuvuutta uudella geopoliittisella aikakaudella. Käsitteeseen on myös sisällytetty EU:n standardien ja arvojen levittämistä unionin ulkopuoliseen maailmaan sekä taloudellisen resilienssin parantamista. Mielestäni kyse on vahvuuksiemme varaan rakentamisesta: sisämarkkinoiden kehittämisestä, unionin säätelyvoiman käyttämisestä, uusien teknologisten ratkaisujen nopeasta käyttöönottamisesta ja johdonmukaisesta toiminnasta globaalien kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen tai biodiversiteettikadon hillitsemisen suhteen. Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa myös unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön syventämiseksi.

Hyvät kuulijat,

Rakentavalla lähestymistavalla Suomi osoittaa sitoutumisensa unionissa tehtävään politiikkaan sekä EU:n kehittämiseen ja edistää myös omia tavoitteitaan tehokkaimmin. Muodostamme kantamme yhdessä eduskunnan kanssa huolellisen valmistelun pohjalta ja vaikutamme aktiivisesti ja oikea-aikaisesti niiden mukaan.

Kansallisten tavoitteidemme saavuttamiseksi työskentelemme yhteisiä näkemyksiä kanssamme jakavien jäsenvaltioiden kanssa kulloinkin tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa. Toimimme joustavasti edistääksemme niin yhteisen ratkaisun löytämistä kuin omien kansallisten etujemme huomioimista.

Suomen rakentava suhtautuminen yhteisten ratkaisujen etsimiseen antaa myös tilaa neuvotteluille unionin toimielinten kanssa silloin kun erityiset etumme sitä vaativat. Tästä konkreettinen esimerkki on komission suuntaan tekemämme työ metsäasioissa. Toimimme tuloksellisesti yhdessä Ruotsin kanssa saaden tärkeää tukea muun muassa Ranskalta.

Arvoisat kuulijat,

Vaikuttavaa EU-politiikkaa tehdään myös jatkuvuuden kautta. Puolueiden välisistä eroavaisuuksista huolimatta Suomen EU-politiikassa on nähtävissä pitkä linja. Sitä on syytä kunnioittaa ja siitä on hyvä keskustella myös yli puoluerajojen riippumatta siitä kuka hallitusvastuuta kantaa. Siksi odotankin mielenkiinnolla oppositiojohtaja Orpon näkemyksiä ajankohtaisista EU-aiheista. 

EU-jäsenyys nauttii myös kansalaisten tukea. Unioniin suhtautuu kielteisesti noin yksi viidestä. Olennaisinta EU-keskustelua ovatkin kysymykset siitä, miten suhtaudumme ajankohtaisiin EU-asioihin, mitä tavoitteita Suomi itse ajaa unionissa ja miten ne saavutetaan.

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, on Eurooppa-foorumi erinomainen areena näiden kysymysten pohtimiselle. Siksi haluankin toivottaa teille laadukasta keskustelua myös tänään perjantaina.