Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Marinin puhe suurlähettiläspäivillä 24.8.2021

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 24.8.2021 11.53
Puhe
Kuva: Laura Kotila

Pääministeri Sanna Marin puhui ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä 24.8.2021 (Puhe muutosvarauksin).

Arvoisat suurlähettiläät,

Kiitos kutsusta puhua ulkoministeriön suurlähettiläspäivillä.
Tämä on järjestyksessään toinen kerta, kun minulla on kunnia puhua teille. Seuraavat tulevat jo toteutumaan toivottavasti kasvokkain.

Suomi yhteiskuntana ja suomalaiset ovat jaksaneet hienosti tätä pitkittynyttä koronakriisiä.

Suomen talous on pääsemässä mukaan kansainväliseen kasvuvauhtiin. Koko Euroopan unioni näyttää vahvoja elpymisen merkkejä. Eurooppa selviää kriisistä yhtenäisempänä, kestävämpänä ja kyvykkäämpänä, kuin kriisin alussa yleisesti pelättiin.

Olemme saaneet kansainvälisesti myönteistä huomiota onnistuneesta kriisinhoidosta. Sen varaan voimme myös rakentaa Suomi-kuvaa maailmalla.

Te, hyvät suurlähettiläät, olette todistaneet maailmalla viruksen arvaamattomuutta ja armottomuutta sellaisissakin vaikeissa tilanteissa, jollaisiin Suomessa ei ole onneksi jouduttu.

Tautitilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta, mutta rokotusten avulla meillä on mahdollisuus päästä asteittain rajoituksista eroon. Rokotekattavuuden nostaminen on nyt ensisijaisen tärkeää.


Hyvät edustustojen päälliköt,

Avoin ja kaikki mukaan ottava yhteiskunta on vahvuutemme. Sille rakentuvat tasa-arvo ja luottamus, joiden varaan Suomen menestys pitkälti on rakentunut.

Tämä on pohjoismaille yhteinen menestystarina ja meidän on tärkeää yhdessä viedä viestiä ja esimerkkiä maailmalle.

Suomi on parhaillaan pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Toivon, että pääsemme Pohjoismaiden pääministerien kesken pian keskustelemaan siitä, miten kehittää yhteistä pohjoismaista huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyötä. Palaamme tähän syksyllä, kasvokkain tai virtuaalisesti.

Meidän on käytettävä hyväksi tilaisuudet vahvistaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Jakolinjat kansainvälisessä järjestelmässä ovat todelliset ja yhteistä arvopohjaa haastetaan, mutta kenenkään etu ei ole, että emme saavuttaisi tuloksia esimerkiksi ilmastopolitiikassa tai kansainvälisessä yritysverotuksessa.

Pandemia on vahvistanut monenvälisyyden tarvetta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että terveysuhkiin vastaamiseksi meidän on vahvistettava maailman terveysjärjestöä. Uusi pandemiasopimus tulee keskusteluun WHO:n yleiskokouksessa syksyllä.

Globaalista epätasa-arvosta rokotekattavuudessa on tulossa merkittävä epäluottamusta syventävä tekijä maailmassa. Meidän on kiireesti lisättävä rokotetuotantoa.

Suomella on hyvä sanoma vietävänään maailmalle: tarvitsemme sekä kykyä vastata terveysuhkiin, että parempaa kriisivarautumista. Hyvinvointitalous on maailman terveysjärjestönkin piirissä nouseva teema.

Syksyn todellinen ponnistus on YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous, COP26, marraskuussa Glasgow’ssa. Glasgow’n on oltava se kokous, joka kääntää kansainvälisen yhteisön puolentoista asteen polulle. Tähän tarvitsemme kunnianhimoisia päästövähennyssitoumuksia etenkin suurilta talouksilta. Tahtia on kiristettävä.  Keskeistä on luopua fossiilisista polttoaineista, etenkin kivihiilestä. Euroopan unionin on oltava edelläkävijä aktiivisella ilmastodiplomatiallaan, kun pyrimme saavuttamaan maailmanlaajuiset nettonollapäästöt viimeistään vuosisadan puolivälissä.

Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. On tärkeää, että päästöjen vähentäminen tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Suomella on eri aloilla, aina maataloudesta energiatuotantoon, hiilineutraaliustavoitetta tukevia uusia teknologioita ja innovaatioita, joita toivon teidän tuovan esille maailmalla. Ilmastonmuutoksen hillintä tarjoaa meille uudenlaisia mahdollisuuksia.


Hyvät työtoverit,

Osallistuin Pariisissa kesäkuussa YK:n ja presidentti Macronin isännöimään Generation Equality –huippukokoukseen. Jo se, että otimme yhdessä kantaa tasa-arvon ja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta tällä tavoin, oli tärkeää.

Pekingin julistuksen hyväksymisestä on kulunut 25 vuotta. Tyttöjen ja naisten oikeuksia haastetaan kuitenkin entistä järjestäytyneemmin. Toivon, että voimme yhdessä pitää aihetta laajasti esillä ja pohtia, miten Suomi ja EU voivat tehokkaammin toimia tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Meneillään on yhteisen arvopohjan ja ihmisoikeuksien laajempi kyseenalaistaminen. Yhdysvaltojen politiikan suunnanmuutos, paluu EU:n rinnalle, on tervetullut.

Suomen toiminta tasa-arvon, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman hyväksi on laaja-alaista, konkreettista ja sitä teemme korkeimmalla tasolla. Haluaisin myös kiinnittää huomionne siihen, että Suomen kansainvälinen tasa-arvopalkinto IGEP jaetaan kolmannen kerran Tampereella vuoden lopussa. Moni teistä onkin toiminut maailmalla palkinnon tunnetuksi tekemiseksi. Tämäkin on yksi tilaisuus vahvistaa Suomen maakuvaa sukupuolten tasa-arvon edelläkävijänä ja edistää tasa-arvoa maailmanlaajuisesti.

Palkinnot, tunnustukset ja lausunnot eri muodoissaan ovat myös rohkaisuja niille, joita on yritetty eri tavoin lannistaa tai hiljentää. Tapasin heistä monia Pariisissa. Hiljaisuuden hinta, se että ei oteta kantaa, voi olla joskus suuri. Äänemme on kantavampi, kun toimimme yhdessä ja oikeissa viiteryhmissä.

Pyrimme YK:n ihmisoikeusneuvostoon seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Vaali pidetään näillä näkymin lokakuun puolivälissä. Kampanjatilanne on meille nyt suotuisa. Kampanjointi on yhä tilaisuus pitää tärkeitä teemoja esillä – naisten ja tyttöjen oikeudet, uudet teknologiat ja digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys sekä koulutus. Jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa tarkoittaa myös lisääntyvää ja ehkä uudenlaista vastuuta ottaa kantaa globaaleihin ihmisoikeustilanteisiin.

Suomen äänen on tärkeä kuulua juuri nyt, kun arvoja kyseenalaistetaan. Suomella on vahva uskottavuus ihmisoikeuspolitiikassa. Huolemme aitoutta ei kukaan voi kyseenalaistaa.


Arvoisat suurlähettiläät,

Eduskunta, valtioneuvosto ja tasavallan presidentti ovat joutuneet viimeisen viikon aikana nopeiden päätösten eteen, joilla on varmistettu edellytykset suomalaisten ja meitä auttaneiden afgaanien evakuoinnille Kabulista. Olemme kantaneet vastuumme myös osana Euroopan unionia ja laajempaa kansainvälistä yhteisöä.

Turvauduimme ensi kerran lainsäädäntöön, joka oli ehkä toisenlaisia tilanteita varten ajateltu. Tärkeissä tilanteissa, kun olemme uuden edessä ja kun vieläpä ihmishenget ovat kyseessä, eduskunnan roolin tulee olla keskeinen jo päätöksiä tehtäessä. Näin myös tapahtui.

Tehtävä kentällä on kesken ja olosuhteet hyvin epävarmat, mutta siinä on onnistuttu jo tähän mennessä kiitettävän hyvin. Kuulitte eilen ulkoministeriltä, että yli puolet evakuointiin oikeutetuista oli saatu turvaan ja luku lienee siitä vielä noussut. Haluan kiittää ulkoministeriön virkamiehiä ja koko valtiohallintoa sekä vaarallista tehtävää suorittavia sotilaitamme heidän työstään.

Läsnäolomme Afganistanissa ja se miten sieltä poistumme herättää kysymyksen vastuiden ja myös kykyjen jakautumisesta kansainvälisessä yhteisössä.

Moni ehkä haluaisi myös ajatella, että Afganistan ja työmme afgaanien tulevaisuuden hyväksi olisi ollut jotenkin ennalta tuomittu epäonnistumaan. Näkisin ennemmin, että ihmisoikeudet ja tasa-arvo, pääsy koulutukseen ja terveydenhuoltoon kuuluvat kaikille ja afgaanien halu päästä eteenpäin kohti parempaa on meidän kaikkien nähtävillä. Yksikin kouluun päässyt afgaanityttö voi saada aikaan muutoksen, ja heitä on nyt paljon.


Arvoisat suurlähettiläät,

Meillä on mahdollisuus koota yhteen kansainvälistä järjestelmää käytännön ponnistusten ja tulosten kautta.

Euroopan unionin on oltava rakentava voima, joka osoittaa johtajuutta globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. Tarvitsemme tähän kumppaneita ja tulemme aina pitämään monenvälistä toimintaa parhaimpana etenemistapana.

Kesäkuun Eurooppa-neuvoston yhteydessä käymämme keskustelu YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin kanssa oli lupaava alku nykyistä tiiviimmälle yhteistyölle EU:n ja YK:n välillä.

Olemme Euroopan unionina kyenneet vastaamaan Yhdysvaltojen uuteen kumppanuustarjoukseen. Eri tasoilla on ollut rakentavia tapaamisia. Eurooppa-neuvosto kävi virtuaalikeskustelun presidentti Joe Bidenin kanssa aiemmin keväällä ja EU:n johto tapasi hänet kesäkuussa. Agenda kattoi niin kauppapolitiikkaa, yhteistyötä uusissa teknologioissa kuin turvallisuus- ja puolustuskysymyksiäkin.

Toivon, että EU:n ja Yhdysvaltojen uusi kauppa- ja teknologianeuvosto aloittaa pian työnsä. EU:n on reagoitava Yhdysvaltojen protektionistisiin toimiin kuten ennenkin, mutta uusien teknologioiden ja digitalisaation suurvaltoina näen Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyössä suuren mahdollisuuden.

Kiinan vahvistuva globaali asema on aikamme merkittävä muutos kansainvälisessä järjestelmässä ja meidänkin on tärkeää pitää yllä toimivaa keskusteluyhteyttä Kiinaan kaikilla tasoilla. Tätä on syytä odottaa myös Euroopan unionilta. Meidän on täytynyt reagoida myös pakottein, kun ihmisoikeustilanne Kiinassa on sitä edellyttänyt ja näin olemme reagoineet ihmisoikeuksien loukkauksiin monissa muissakin maissa.

Kävimme Eurooppa-neuvoston kesäkuun kokouksessa strategisen keskustelun Venäjästä, joka vahvisti EU:n yhtenäisyyttä sekä sitoutumista EU:n Venäjä-politiikan viiteen periaatteeseen.

Euroopan unionin on oltava Venäjän suhteen myös aloitteellinen mitä tulee valikoivaan yhteistyöhön. Odotamme seuraavaksi ehdotuksia EU:n korkealta edustajalta ja komissiolta. Euroopan unionin pohjoinen ulottuvuus ja sen alla toimivat kumppanuudet sekä EU:n ja Venäjän välinen rajat-ylittävä yhteistyö tarjoavat tässä tilanteessa hyvää pohjaa yhteistyölle ja toivonkin, että ne katetaan ehdotuksissa asianmukaisesti.

Peräänkuulutan EU:n Venäjä-politiikalta omista eduistamme lähtevää aloitteellisuutta sekä keskustelua Venäjän kanssa myös globaaleista ongelmista kuten ilmastonmuutoksesta. Tarvitsemme myös Venäjää niihin vastaamisessa.

Suomen Venäjä-politiikan onnistumisen edellytyksiin kuuluu käytännönläheinen yhteistyö. Pidämme sillä yllä toimivia suhteita. Kyse on myös turvallisuuspolitiikasta.

Ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja liikenteessä sekä arktisessa yhteistyössä yhteydenpito on jatkuvaa. Se on myös oma etumme. Esimerkiksi metsäpolitiikassa voisimme keskustella laajemmin metsiimme ja ilmastopolitiikkaankin liittyvistä kysymyksistä.

Venäjä on parhaillaan arktisen neuvoston puheenjohtaja ja Suomi aloittaa tänä syksynä Barentsin euroarktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuutensa. Puheenjohtajuuskaudellemme ajoittuu Barentsin yhteistyön 30. merkkivuosi.

Politiikkamme sopii hyvin EU:n Venäjä-politiikan ja sen viiden perusperiaatteen puitteeseen.

Kesäkuun Eurooppa-neuvosto samalla tuomitsi perusvapauksien rajoittamisen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisen Venäjällä.

Pidämme tärkeänä, että voimme keskustella Venäjän kanssa avoimesti ja suoraan myös silloin, kun välillämme on vakavia näkemyseroja. Suomi on pitänyt esillä ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä, kun tälle on ollut aihetta. Euroopan unioni – myös Suomi – tuomitsi Aleksei Navalnyin myrkytyksen ja hänelle asetetun vankeustuomion, ja olemme vaatineet hänen vapauttamistaan. Navalnyin myrkytys ja vangitseminen ovat johtaneet EU:n uusiin pakotteisiin. Odotamme, että Venäjä noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan kansalaisoikeuksien varmistamiseksi.


Arvoisat suurlähettiläät,

Euroopan unionilla on oltava epävarmassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä toimintakyky eurooppalaisten etujen edistämiseksi. Euroopan toimintakyvyn vahvistamista on edistettävä johdonmukaisesti siitä riippumatta, miten poliittiset suhdanteet muissa valtioissa, liittolaisemme mukaan lukien, vaihtelevat.

Strategisen autonomian on lähdettävä vahvuuksistamme kaikilla saroilla, taloudesta, sisämarkkinoista ja teknologisesta osaamisesta alkaen. Pyrimme laajentamaan ja monipuolistamaan arvoketjuja, mutta estämään strategisten riippuvuuksien syntymisen. Kehittäessämme Eurooppaa kyvykkäämmäksi on meidän tiivistettävä myös Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.

Meillä tulee olla riittävä kyky toimia silloin, kun se on tarpeen. Eurooppa ymmärtää kumppanuuden arvon ja strategisella autonomialla pyrimme itsekin olemaan parempi kumppani. Toimintakyky kulkee käsi kädessä suuremman eurooppalaisen vastuunkannon kanssa.

Suomen pitkä linja on ollut toimia EU:n ulkoisen toiminnan yhtenäisyyden, näkyvyyden ja tehokkuuden puolesta. Sen pitäisi merkitä myös sitä, että yksimielisyyteen ei pyritä mihin hintaan hyvänsä. Euroopan unionin on esiinnyttävä yhtenäisenä ulospäin silloinkin, kun jäsenvaltiot eivät ole sisäisesti kaikesta täysin yksimielisiä. Unioni ei saa lamaantua tai joutua suurvaltapolitiikan pelikentäksi. Tehokkaampi ulkoinen toiminta edellyttää voimakkaampaa poliittista yhteisvastuuta, ja sitä meidän on nyt rakennettava.

Tällä hetkellä EU:n huomio on myös lähialueillamme, joilla sijaitsee myös monia epävakauden lähteitä aina Keski-Aasian ja Kaukasuksen kautta itäiselle Välimerelle sekä Lähi-Itään ja edelleen Pohjois-Afrikkaan asti.

Näemme tulevina kuukausina, mikä vaikutus Euroopan unionin tiukentuneella linjalla on Valko-Venäjän johtoon. Asetimme kesäkuussa sektoripakotteita henkilöihin ja yhteisöihin kohdistettujen pakotteiden lisäksi. Valko-Venäjän oppositio sekä kansalaisyhteiskunta on pitänyt laaja-alaisia pakotteita tärkeinä. Räikeät tapaukset, joissa oppositiota, riippumattomia tiedotusvälineitä ja kansalaisaktiiveja vainotaan, eivät ole loppuneet. EU on vastannut koordinoidusti Valko-Venäjän hallinnon yrityksiin hyödyntää muuttoliikkeitä EU:n painostamiseen. Frontexin rajavartiotehtävä kyettiin käynnistämään ripeästi Liettuan rajalla, myös suomalaisvoimin.

Turvallisuusympäristömme on ollut muutoksessa siitä asti, kun Venäjän miehitti laittomasti Ukrainan Krimin. Emme tunnusta Krimin liittämistä Venäjään. Eilisessä (23.8.) Kiovan huippukokouksessa Suomea edusti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, mikä osaltaan korostaa tukeamme Ukrainalle. Perustetun Krim-foorumin tavoitteet vastaavat omia tavoitteitamme.

Itä-Ukrainan konfliktia ei ole ratkaistu. Minskin sopimukset odottavat täyttä toimeenpanoaan. Aitoon vuoropuheluun ei näytä löytyvän halua. Venäjällä on päävastuu tilanteen ratkaisemiseksi.

Tuemme tänään itsenäisyyttään viettävän Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

Tässä kontekstissa Itäisen kumppanuuden merkitys vakauden ja uudistusten edistäjänä on korostunut entisestään. Itäisen kumppanuuden huippukokous pidetään 15. joulukuuta.


Arvoisat suurlähettiläät,

Hallituskausi on puolivälissä, ja hallitusohjelmaa on koronapandemiasta huolimatta toteutettu määrätietoisesti.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko annettiin eduskunnalle viime vuonna. Koronapandemiasta johtuen eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi siitä mietintönsä juhannuksen kynnyksellä.

EU-poliittinen selonteko saatiin aikataulussaan valmiiksi alkuvuodesta, ja sen käsittely eduskunnan suuressa valiokunnassa on käynnissä.

EU-poliittinen selonteko tarjoaa hyviä kiintopisteitä myös meneillään olevalle kansalaiskeskustelulle EU:n tulevaisuudesta. Ensi vuoden alkupuolelle asti kokoontuva tulevaisuuskonferenssi tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden kertoa näkemyksistään ja odotuksistaan EU:ta kohtaan.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tavoin puolustuspoliittinen selonteko valmistuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ohjauksessa, läheisesti konsultoiden eduskunnan asettamaa parlamentaarista seurantaryhmää. Näin toimien varmistamme laajan yksimielisyyden Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Keskustelemme puolustuspoliittisesta selonteosta valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokouksessa eli TP-UTVA:ssa lähiaikoina, jonka jälkeen se hyväksytään valtioneuvoston istunnossa ja annetaan eduskunnalle.

Puolustuskykyymme vaikuttaa myös HX-hanke, joka on loppusuoralla. Ratkaisu tehdään tänä vuonna valtioneuvostossa.

Työnne kannalta merkittävistä politiikka-asiakirjoista nostaisin esille alkukesästä hyväksytyn arktisen strategian. Tuon strategian pääministerin ilmoituksena eduskuntaan tämän syksyn aikana.

Meillä arktisena maana on erityinen vastuu arktisen alueen säilymisestä elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Strategia linjaa tavoitteemme vuoteen 2030 asti ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa, asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä, elinkeinoissa ja huippuluokan tutkimuksessa sekä infrastruktuureissa ja logistiikassa. Strategiassa huomioidaan hyvin kasvava turvallisuuspoliittinen mielenkiinto arktiselle alueelle sekä turvallisuusympäristön muutosten kytkeytyminen toisiinsa. Alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön on tärkeä osa kokonaisuutta. Toivon, että hallitusohjelmassa mainittu Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio pääsee aloittamaan tärkeän työnsä mahdollisimman pian.

Myös Afrikka-strategia on nyt valmis ja sen toimeenpanoon toivon koko valtiohallinnon osallistuvan. Niin ikään keväällä valmistunut Kiina-toimintaohjelma on saanut osakseen kiitosta sekin.

Mietinnössään ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta eduskunnan ulkoasiainvaliokunta korosti punnitusti kerran vaalikaudessa annettavan selonteon merkitystä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja muodostuu selonteoista ja eduskunnan niihin antamasta vastauksesta.

Arvoisat suurlähettiläät, teille näin muotoiltu linja toivottavasti antaa tarvitun kansallisen ohjauksen. Kuten ulkoasiainvaliokunta muistutti, tämä on tärkeä viesti maailmalle. Linjallamme on vahva parlamentaarinen hyväksyntä, se on johdonmukainen ja tekee Suomesta luotettavan kumppanin yhä epävarmemmassa maailmassa. Luottamusta ei kansainvälisessä järjestelmässä ole liikaa.

Kiitos.