TKI-työryhmän jäsenten kynästä -kirjoitussarja
Pia Lohikoski: Reilun siirtymän TKI-politiikka

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka on nyt pinnalla, mutta TKI-politiikka ei ole Suomessa uusi ilmiö. Jo 1960-luvulla TKI-politiikasta muodostui tärkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tavoite, jolla on ollut keskeinen vaikutus Suomen kehitykseen niin koulutuksen, teollisuuden kuin teknologisen kehityksen alueilla.

Suomen taloudellinen kehitys onkin ollut menestystarina, jossa pieni pohjoinen kehitysmaa nousi maailmantalouden periferiasta kehittyneeksi hyvinvointivaltioksi maailmantalouden huippujen joukkoon. 

Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka ovat onnistuneet kuromaan kiinni valtavan eron asukaskohtaisessa bruttokansantuotteessa suhteessa vauraimpiin maihin.

Tieto ja osaaminen Suomen vaurastumisen salaisuutena

Suomen taloudellisessa kehityksessä avainroolissa ovat olleet teknologioiden nopea kehitys, sekä inhimillisen pääoman nopea kasvu. Teknologia-alan nopea kehittyminen oli aikaansaannos tiiviistä vuorovaikutuksesta teknologisesti kehittyneempien maiden kanssa. Inhimillisen pääoman kasvu taas on useiden koulutuksen uudistusten ja panostusten ansiota. 

Kehittyneempää teknologiaa on rantautunut Suomeen suorien ulkomaisten investointien sekä maahamme muuttaneiden kansainvälisten osaajien mukana — itse asiassa koko teollistumisemme historian ajan, jo alkaen 1800-luvulta. 

Kiinteän pääoman ja teknologian kehitys onkin tapahtunut suhteessa inhimillisen pääoman kasvuun. Teknologinen kehitys on puolestaan vaatinut koulutetumpaa työvoimaa, eli kehitykset ovat ruokkineet toisiaan.

Suomesta on näiden vuosien saatossa kehkeytynyt edelläkävijä monilla talouden ja teknologioiden osa-alueilla. Suomi oli ensimmäinen maa, jossa innovaatiojärjestelmän kehittäminen sisällytettiin osaksi koko tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa. Nokian kultavuosina TKI-panokset olivat Suomessa huipputasolla. 

Sittemmin TKI-toiminta hiipui koulutukseen ja tutkimukseen kohdistettujen leikkausten myötä. Suomi jäi jälkeen monista verrokkimaista TKI-rahoituksen tasossa. Tämä on osoittautunut virheeksi, jota nyt yritämme korjata parlamentaarisissa työryhmissä kaikkien eduskuntapuolueiden voimin. On hienoa, että TKI-järjestelmän elvyttämisestä on vihdoin saavutettu yhteisymmärrys asiantuntijoiden lisäksi myös eduskunnassa.

TKI-politiikan uusi suunta

Ensimmäinen konkreettinen askel TKI-järjestelmän kehittämiseksi ja rahoituksen tason nostamiseksi on tällä hallituskaudella parlamentaarisessa yhteistyössä valmisteltu TKI-rahoituslaki. Lain nojalla investointeja kasvatetaan myös julkisella rahoituksella. Se on yleisen edun mukaista - sillä pelkästään markkinoiden varaan jätettynä uuteen tietoon ja osaamiseen investoitaisiin huomattavasti liian vähän.

Parlamentaarisesti on sovittu, että yksityiset ja julkiset T&K-panostukset nostetaan 4 prosenttiin. Tällä tavoitellaan vahvempaa kasvua, yhteiskunnan ja elinkeinojen uusiutumista sekä vahvempaa kansantaloutta. Työ on kuitenkin vasta alussa. Nyt elämme TKI-politiikan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä hetkiä. Meidän on huolehdittava erityisellä tarkkuudella perustutkimuksen rahoituksesta ja korkeakoulujen lisäksi myös tutkimuslaitosten toimintaedellytyksistä.

Kriisien aikakaudella TKI-järjestelmän tulee tarjota kestäviä ratkaisuja

Asiantuntijoiden mukaan maailmassa vallitsee ”monikriisi”, jossa useat kriisit osuvat samaan aikaan vahvistaen toisiaan. Monikriisi pitää sisällään esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen niukkuuden, ruokakriisit ja biodiversiteetin kadon. Myöskään TKI-politiikkaa ei voida enää tehdä samoin periaattein kuin aiemmin. TKI-politiikka, joka on aiemmin tähdännyt lähinnä talouden ja tuottavuuden kasvuun ei enää riitä. Kriisien aikakaudella, vain talous ja tuottavuus eivät yksinään enää voi toimia TKI-politiikan mittareina. 

Tulevaisuuden TKI-järjestelmän ohjaavina periaatteina tuleekin olla reilu siirtymä ja ekologinen jälleenrakennus. Nämä tarkoittavat kaiken inhimillisen toiminnan muuttamista maapallon kantokyvyn kannalta kestäväksi siten, että samalla torjutaan kriisien negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Ekologisen jälleenrakennuksen tavoitteina tulee olla tasa-arvoisempi, demokraattisempi ja turvallisempi maailma, jossa ihmiset voivat hyvin. 

Resurssien tehokas käyttö on tavoiteltavaa, mutta talouskasvuun on suhtauduttava aiempaa kriittisemmin. Kaiken toiminnan, myös TKI:n, on tästä eteenpäin lähdettävä maapallon kantokyvyn asettamista rajoitteista. 

Talouskasvussa ei itsessään ole vikaa, mutta kestävän kehityksen kontekstissa meillä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin asettaa ihmiskunnan ja luonnon monimuotoisuuden selviytyminen kaiken yläpuolelle.

Kohti tulevaisuuden TKI-politiikkaa

TKI-järjestelmän ohjaavina periaatteina tulee olla ilmasto- ja ympäristökestävyys, tasa-arvo, demokratia sekä tieteen vapaus. Julkisella TKI-rahoituksella voi ja pitää olla kriteereitä, jotka edesauttavat edellä mainittujen periaatteiden parempaa toteutumista. TKI-alalta syntyvän hyvinvoinnin tulee koitua yhteiseksi hyväksi. Tällä hetkellä hyödyt kasautuvat useimmiten jo valmiiksi varakkaille yksityisille tahoille.

Vähähiilinen elämäntapa edellyttää valtavia muutoksia kaikkialle yhteiskunnan eri osa-alueisiin, tuotantoon, kulutukseen, asumiseen ja liikkumiseen. Onnistuakseen siirtymä vaatii hyvin suunnitellun TKI-järjestelmän. Kestävien ratkaisujen käyttöönottoa pitää tukea yhteiskunnan eri tahoilla, niin julkisella sektorilla kuin yrityksissä, yhdistyksissä ja kotitalouksissa. Tarvitsemme kaikilla saroilla erityisesti uusiutuvan energian, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisujen käyttöönottoa.

Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin edelleen useita kannustimia, jotka ohjaavat yrityksiä ja muita tahoja toimimaan ympäristölle haitallisella tavalla. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien toimintatapojen suosiminen voi olla kallis investointi ainakin aluksi, eikä niiden kehittämiseen ja käyttöönottoon ole ollut riittävästi rahoitusta. 

Julkisella TKI-rahoituksella voidaan ottaa riski esimerkiksi sellaisissa teollisuuden siirtymäprojekteissa, joihin liittyvä teknologia ei vielä kannata markkinoilla. Riskit saattavat olla suuria, mutta niin ovat mahdollisuudetkin.

Mikäli emme kehitä uusia kestäviä teknologioita, on edessämme ennen pitkää maapallon elinkelvottomuus ja vähintäänkin nykyisistä tuotantotavoista luopuminen. Jos emme halua kurjistuvaa tulevaisuutta lapsillemme, meidän tulee valjastaa TKI-rahoitus rakentamaan nykyisten tuotantotapojen tilalle jotain parempaa ja kestävämpää.

Nostan lopuksi esiin esimerkin siitä, mitä kestävä tulevaisuuden TKI-toiminta voisi esimerkiksi tarkoittaa. Omassa kotimaakunnassani Uudellamaalla valmistellaan tällä hetkellä niin sanottua kiertotalouslaaksoa, jonka toiminnan ideana on kehittää kestävämpää raaka-aineiden käyttöä ja niiden kiertoa. Hankkeeseen osallistuu Uudenmaan kuntia, yrityksiä, kehitysyhtiöitä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Juuri tällaisia laajaan yhteistyöhön pohjaavia ja kestävää kehitystä edistäviä monialaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja tarvitsemme lisää.

Pia Lohikoski

Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän edustaja parlamentaarisessa TKI-työryhmässä 2022. Jäsenten kynästä -kirjoitussarjassa työryhmän jäsenet avaavat omaa ajatteluaan TKI-työryhmän työstä ja sen painopisteistä. Kullekin eduskuntaryhmälle on varattu yksi kirjoitusvuoro.