Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Verkkopalvelumme uudistuvat. Valtioneuvoston kanslian vnk.fi-sivusto siirtyy osaksi valtioneuvosto.fi-palvelua keskiviikkona 24.4. Uudistus saattaa aiheuttaa tilapäisiä häiriöitä ja puutteita sivustojen toiminnassa.

Raportti: Siviilivalmiuskäsitteen tarkastelusta oppeja varautumisen ja valmiuden kehittämiseen

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintasisäministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 17.1.2024 9.01
Tiedote 16/2024

Siviilivalmius yhdessä -hankkeen loppuraportissa suositellaan kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuteen liittyvien termien yhteensovittamista, turvallisuuteen liittyvän sanaston merkitysten huomiointia sekä uusien käsitteiden ja ajattelutapojen huomiointia kehitystyössä.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana toteutetun Siviilivalmius yhdessä: globaaleista uhkista ja mahdollisuuksista yhteiseen valmiuteen -hankkeen kolme työpakettia tarkastelivat siviilivalmiutta käsitteenä, siviilivalmiuden kansainvälisiä ymmärryksiä ja järjestämistä, sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Yhteinen ymmärrys tukee käytännön turvallisuustyötä

Siviilivalmiudelle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää. Suomessa siviilivalmiudesta on puhuttu erityisesti pelastustoimen valmius- ja varautumistoiminnan piirissä. Englannin kielessä siviilivalmius liittyy vahvasti Nato-yhteyksiin. Suomessa siviilivalmiusvirastoiksi on kutsuttu Ruotsin ja Norjan varautumis- ja valmiustoimintoihin liittyviä virastoja.

”Siviilivalmiudesta puhuttaessa ei voida tarkastella pelkkää käsitettä, vaan siihen liittyy myös kysymys siviilivalmiudesta erityislaatuisena toimintana tai vastuualueena. Lisäksi tulee huomioida siviilivalmiudelle kansainvälisesti annettuja ymmärryksiä, joista monilla on pitkä historia”, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.

Turvallisuuden käsitteiden suuri määrä suomen kielessä kertoo turvallisuuden asemasta yhteiskunnallisen toiminnan keskiössä sekä turvallisuuden tuottamiseen osallistuvien toimijoiden suuresta määrästä. Hanke toi esiin siviiliyhteiskunnan varautumisen ja valmiuden pirstaleisuuden, oli kyse käsitteistä, rakenteista tai instituutioista.

”Turvallisuuden ja varautumisen näkökulmaa on laajennettava organisaatioiden omien intressien ulkopuolelle. Tarvitaan jaettua näkemystä käsitteistä ja niiden sisällöstä. Ratkaisevaa on, miten yhteistä ymmärrystä muodostetaan, kuinka siviiliyhteiskunnan yhteiset varautumisen tavoitteet määritellään ja miten tavoitteet jalkautetaan konkretian tasolle siten, että siiloista päästään yhdessä tekemiseen. Tässä meillä on selkeästi vielä parannettavaa”, toteaa erityisasiantuntija Mikko Hiltunen sisäministeriöstä.

Raportissa annettiin viisi suositusta tulevaisuuden kehittämistyölle. Nämä koskevat kansallisen ja kansainvälisen termistön yhteensovittamista, siviilivalmiuden huomiointia yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden strategian laadinnassa ja valmiuslain uudistamisessa, sekä turvallisuuskäsitteistön moninaisuuden tiedostamista kehittämistyössä.

Laajasta selvityksestä tietoa turvallisuuteen liittyvän käsitteistön kehitystyön tueksi

'Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista' -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeessa on julkaistu myös politiikkasuosituksia sisältävät Policy Brief -artikkelit tammikuussa 2023 ja marraskuussa 2023.

Vaasan yliopiston johtaman hankkeen muut hankekumppanit ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy.

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopisto, p. 040 577 7516, [email protected] ja erityisasiantuntija Mikko Hiltunen, sisäministeriö, p. 0295 488 341, [email protected]

Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.