Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Raportti: Suomi 100 -juhlavuosi voimisti verkostoja ja innosti toimimaan

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 4.9.2020 8.38
Tiedote 555/2020

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta arvioineen tutkimushankkeen 4. syyskuuta julkaistun osaraportin mukaan juhlavuoden toteutuksessa onnistuttiin luomaan innostusta uudenlaiseen yhteistyöhön, mutta juhlavuoden jälkeen toimijoiden välinen yhteistyö on jatkunut sattumanvaraisesti. Tutkimuksen toteuttavat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, Owal Group ja Demos Helsinki.

Raportin mukaan juhlavuoden sihteeristö ja valtioneuvoston kanslia onnistuivat mitä ilmeisimmin voimistamaan tätä innostusta ainutkertaisesta juhlavuodesta. Juhlavuoden nostattaman ilmiön mittakaava oli lopulta jopa yllätyksellisen suuri. Toisaalta juhlavuoden hallinto ei aina pysynyt kansalaisten ja järjestöjen ideoinnin tasalla. Järjestämisessä onnistuttiin kuitenkin eräänlaisessa vähimmäistavoitteessa: juhlavuosiorganisaatio ei julkisena toimijana asettunut innostuneiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyön ja toiminnan esteeksi. Juhlavuosi kokonaisuutena oli yhteistyöhön ja ideoimiseen kannustava.

Juhlavuoden toteutuksessa hyödynnettiin ja voimistettiin pääasiassa olemassa olleita verkostoja ja yhteistyösuhteita, mutta uusiakin verkostoja luotiin. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot yhteiskunnan eri sektoreilla ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Toisaalta koko Suomi 100 -juhlavuoden vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa.

Raportissa todetaan, että juhlavuoden sihteeristö pyrki juhlavuoden organisoinnissa ensisijaisesti ainutkertaisen juhlavuoden toteuttamiseen. Silti voidaan pohtia, olisiko valtavaa toimijajoukkojen ”mobilisointia” voinut jollain tavoin hyödyntää tietoisemmin, suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisemmin esimerkiksi kulttuuritoimintojen ja yhdistystoiminnan sekä syntyneitten uusien yhteistyömuotojen vahvistamisessa myös juhlavuoden jälkeen.

Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teemasta huolimatta juhlavuoden tavoitteeksi ei asetettu toimijoiden verkostoitumisen tai yhteistyön lisäämistä, saati yhteistyön jatkuvuutta. Vuoden 2017 juhlavuosi näyttäytyy ensisijaisesti hetkellisenä ilmiönä, joka koostui ainutkertaisista juhlallisista tapahtumista ja tempauksista. Silti juhlavuoden merkitys yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyöhön näkyy juhlinnan mittakaavassa: yli 5 000 juhlavuoden hankkeen ja niiden yhteistyöorganisaatioiden liikkeelle sysäämät tai vahvistamat yhteistyösuhteet muodostavat juhlavuoden merkittävän ja vahvan joskin sattumanvaraisen vaikutuksen.

Juhlavuoden vaikutuksia tarkastellaan vuosina 2020–2021 vielä kahdessa julkaisussa, joissa käsitellään osallisuutta sekä kansalliseen imagoon ja identiteetteihin liittyviä kysymyksiä. Hankkeen tulokset vedetään yhteen keväällä 2021.

Avoin kansalaiskysely Suomi 100 -juhlavuodesta käynnissä

Syksyn aikana toteutetaan kaikille avoin kysely, jossa kerätään kansalaisten kokemuksia ja muistoja Suomi 100 -juhlavuodesta. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi 9.10.2020 mennessä osoitteessa http://owalgroup.com/kansalaiskysely-suomi100/.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Mervi Luonila Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cupore, p. 046 921 7076, [email protected]
Johtaja Marjo Mäenpää, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus, Cupore, p. 050 586 0414, [email protected]
Partner Mia Toivanen, Owal Group Oy, p. 040 566 7536, [email protected]