Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarja
Saara Inkinen: Itävalta tähtää globaaliksi innovaatiojohtajaksi vuoteen 2030 mennessä

Itävalta panostaa pitkäjänteiseen strategiatyöhön, jonka tavoitteena on nostaa maa kansainväliseen TKI-kärkeen tämän vuosikymmenen aikana. Itävallan tutkimus- ja kehitysmenojen osuus maan bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä Euroopan suurimpia, ja nykyinen strategia pureutuu muun muassa TKI-toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen.

Itävallan ensimmäinen kymmenvuotinen tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioon (TKI) keskittyvä strategiakausi päättyi vuoden 2020 lopussa. Strategian merkittävimpiä onnistumisia on erityisesti TKI-menojen bruttokansantuoteosuuden nousu 2,67 prosentista 3,22 prosenttiin vuosina 2011–2020.

Tätä vuosikymmentä koskeva FTI-Strategie 2030 pyrkii jatkamaan positiivista kehityskulkua ja samalla vastaamaan ja valmistautumaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja pandemioiden aiheuttamiin haasteisiin muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Lisäksi uuden TKI-strategian on tarkoitus selkeyttää Itävallan innovaatiopolitiikan koordinointia ja toimeenpanoa.
FTI-Strategie 2030 linjaa Itävallan TKI-politiikan tärkeimmät painopistealueet tälle vuosikymmenelle. Strategian pääteemat ovat:

1. Kansainvälinen innovaatiojohtajuus, vahvempi TKI-toimintaympäristö 
2. Vaikuttavuuden ja huippuosaamisen vahvistaminen sekä perustutkimuksessa että soveltavassa tutkimuksessa
3. Koulutuksen, osaavan työvoiman ja kansainvälisten näkökulmien kehitys ja tukeminen

Tämän lisäksi kansallisia tavoitteita on kirjattu moniin alakohtaisiin strategioihin, jotka keskittyvät muun muassa digitalisaatioon, tekoälyn hyödyntämiseen, liikenteen ja kaupunkiympäristön kehitykseen sekä kiertotalouteen. Huomionarvoista on myös se, että Itävalta oli vuonna 2016 ensimmäinen Euroopan maa, joka julkaisi kattavan kymmenvuotisen avoimen innovaation strategian.

Työryhmä keskeisessä roolissa TKI-strategian täytäntöönpanossa

Itävallan TKI-politiikasta vastaa kolme ministeriötä: opetus-, tiede- ja tutkimusministeriö (BMBFW), ilmasto-, ympäristö-, energia-, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriö (BMK), sekä digitalisaatio- ja talousministeriö (BMDW). Liittovaltion hallituksen ratifioima työryhmä FTI-Pakt 2021–2023 toteuttaa TKI-strategian sisältämät tavoitteet ja määrittelee niiden strategiset, tutkimukselliset ja innovaatiopoliittiset painopisteet. Työryhmän johtoon kuuluu yllä mainittujen ministeriöiden lisäksi edustajia liittokanslerinvirastosta. FTI-Pakt on keskeisessä roolissa Itävallan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa, sillä se tuo yhteen maan TKI-strategian ja -rahoituksen sekä instituutiot, jotka harjoittavat tutkimusta ja kehitystä. FTI-Pakt toteuttaa näin Itävallan pyrkimystä uudistaa TKI-politiikkaansa luomalla selkeät strategiset ja rahoitukselliset kehykset eri organisaatioiden ja hallintoelimien väliseen yhteistyöhön ja alan toimijoille.

Itävallan TKI-strategiassa määriteltyjen painopistealueiden kehitystä edistetään korkeakoulusektorin (22 julkista yliopistoa, 17 yksityistä yliopistoa ja 21 ammattikorkeakoulua) lisäksi kymmenen tutkimuslaissa nimetyn avaintutkimusinstituutin, muiden tutkimusorganisaatioiden sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön kautta. Tärkeimpiä TKI-toimintaan keskittyviä kansallisia rahoitusorganisaatioita ovat Wissenschaftsfonds (FWF), Österreichische Forschungsförderungsgesellschaft (FFG) ja Austria Wirtschaftsservice (AWS).

Tutkimuksen ja tuotekehityksen vaikuttavuuden edistäminen sisältyy TKI-strategian päätavoitteisiin. Esimerkiksi yrittäjyyteen ja tehokkaampaan tiedon- ja teknologiansiirtoon tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja muiden sidosryhmien välillä tullaan panostamaan yhä enemmän tällä vuosikymmenellä. Vuonna 2020 Itävallassa perustettiin 90 akateemista spin-off-yritystä, ja määrän toivotaan tuplaantuvan vuoteen 2030 mennessä. 

Yksi esimerkki akateemista yrittäjyyttä tukevista toimista on Spin-Off Fellowship -ohjelma, jonka kautta yrittäjäksi tähtäävät tutkijat voivat saada jopa puolen miljoonan euron rahoituksen uusien tuote- ja palvelukonseptien valmisteluun. Ohjelma lanseerattiin vuonna 2017, ja uudelle rahoituskaudelle on vuonna 2022 budjetoitu 15 miljoonaa euroa. 

Toinen esimerkki TKI-toimintoihin kohdistetusta rahoituksesta on Fonds Zukunft Österreich, jolla on 140 miljoonan euron vuosittainen myöntövaltuus huippututkimuksen ja paikallisen TKI-ekosysteemin kansainvälistä kilpailukykyä vahvistavien teknologia- ja innovaatiohankkeiden tukemiseksi vuosina 2022–2025. 

TKI-menot ja niiden jakautuminen 

Vuonna 2021 Itävallan TKI-menot olivat kokonaisuudessaan 12,95 miljardia euroa, joka vastasi 3,21 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna TKI-menojen arvioidaan nousevan 14,15 miljardiin euroon ja bruttokansantuoteosuuden 3,26 prosenttiin (Itävallan tutkimus- ja teknologiaraportti 2022). Tämä on pääosin liittovaltion julkisten TKI-menojen merkittävän kasvun (12,8 %) ansiota. 

Vuonna 2022 julkisen sektorin osuus (4,51 miljardia euroa liittovaltion ja osavaltioiden rahoitusta) on Itävallan TKI-menoista noin kolmasosa, ja yksityinen sektori kattaa niistä lähes kaksi kolmasosaa. Itävaltalaisten yritysten osuus on arviolta 43,5 prosenttia (6,16 miljardia euroa) kokonaismenoista. Noin 15,7 prosenttia (2,22 miljardia euroa) TKI-rahoituksesta tulee ulkomailta, pääasiassa ulkomaisten yritysten itävaltalaisilta tytäryhtiöiltä. Alakohtaisesti eniten (66 %) tutkimus- ja kehitystoimintoihin panostaa valmistava teollisuus (Statistik Austria, 2019). 

Mielenkiintoista Itävallan TKI-rahoitusjärjestelmässä on myös verokannustin, jonka kautta yritykset voivat vähentää 14 prosenttia maassa suoritetun tutkimuksen ja kehityksen menoista verotuksessa ilman kattosummaa. Myös ulkoistetun tutkimuksen ja kehityksen kustannukset, jotka on maksettu EU/EEA-alueelle, voidaan vähentää saman kaavan mukaan miljoonaan euroon saakka. Verokannustimen osuus vuoden 2022 TKI-kokonaismenoista on noin seitsemän prosenttia. 

Tavoitteena kansainvälinen kärki vuoteen 2030 mennessä

Itävallan pitkäjänteinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen on vakiinnuttanut ja vahvistanut paikallista toimintaympäristöä viime vuosikymmeninä, ja maa lähestyy TKI-rahoituksensa puolesta kansainvälistä kärkitasoa. Itävallan TKI-menojen bruttokansantuoteosuus oli vuonna 2020 EU:n kolmanneksi korkein. Itävalta kuuluukin Ruotsin, Belgian, Saksan ja Tanskan lisäksi niihin viiteen maahan, jotka ovat saavuttaneet Euroopan Unionin kolmen prosentin TKI-intensiteettitavoitteen jo yhdeksänä perättäisenä vuonna. Vuonna 2019 Itävalta oli TKI-intensiteettinsä perusteella OECD-maista yhdeksäs.

Itävalta sijoittuu hyvin myös TKI-toimintaa kokonaisvaltaisesti arvioivissa kansainvälisissä vertailuissa, muttei kuitenkaan ole vielä saavuttanut pitkän tähtäimen tavoitettaan tulla yhdeksi globaaleista innovaatiojohtajista. Esimerkiksi European Innovation Scoreboard (EIS) -vertailussa se kuuluu tällä hetkellä toiseksi parhaaseen kategoriaan yhdessä Irlannin, Saksan, Kyproksen ja Ranskan kanssa. Parannettavaa löytyy muun muassa tietointensiivisten palvelujen viennissä, innovatiivisten tuotteiden myynnissä ja riskipääoman houkuttelemisessa (EIS 2022). Itävalta on kuitenkin määrätietoisesti lisännyt TKI-rahoitustaan ja kohdistanut toimenpiteitä havaittuihin muutostarpeisiin viime vuosina. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten maan nykyinen TKI-strategia ja sen temaattiset painopistealueet onnistuvat parantamaan TKI-toiminnan tuloksellisuutta edelleen tulevaisuudessa.

Saara Inkinen toimii innovaatioalan konsulttina Nordic Catalyst -yrityksessä Itävallassa. Hän keskittyy työssään tutkimustulosten kaupallistamiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseen.

Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarjassa alan asiantuntijat kirjoittavat Suomen kannalta kiinnostavien maiden tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tilanteesta. Kirjoituksissa tarkastellaan erityisesti sitä, millä tavoin maat ovat pyrkineet edistämään pitkäjänteistä t&k-rahoitusta ja miten ne ovat siinä onnistuneet.