Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: InvestEU-ohjelma voi vauhdittaa innovatiivisten suomalaisyritysten kasvua

Työ- ja elinkeinoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
25.3.2021 8.59
Tiedote 193/2021

Euroopan unionin uusi rahoitusohjelma InvestEU kokoaa yhteen EU:n rahoitusinstrumentteja ja avaa uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. 25. maaliskuuta julkaistussa selvityksessä tunnistettiin mahdollisuuksia hyödyntää ohjelman rahoitusta.

Vuonna 2021 käynnistyvän InvestEU-ohjelman tavoitteena on käynnistää 400 miljardin euron arvosta uusia investointeja Euroopassa vuosina 2021–2027. Rahoitus kanavoituu yrityksiin markkinaehtoisesti, käytännössä lainojen, lainatakausten ja pääomasijoitusten, avulla. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa puutteita kasvuyritysten rahoituksen saatavuudessa sekä mahdollisuuksia hyödyntää InvestEU-ohjelman rahoitusmuotoja rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä ja kansallisen yritystukijärjestelmän kehittämisessä, täydentämisessä ja tukemisessa.

InvestEU-ohjelma kokoaa yhden ohjelman alle vuosina 2015–2020 toteutetun Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) sekä 13 muuta EU:n rahoitusinstrumenttia. Ohjelman edeltäjää ESIR:iä on jo käytetty Suomessa aktiivisesti yritysten investointien rahoituksessa. Suomen kannalta myönteistä on, että ESIR:n ydintoiminnot jatkuvat myös uudessa InvestEU-ohjelmassa.

Uusia rahoitusmahdollisuuksia yritysten tarpeisiin

Yleisesti ottaen suomalaisten yritysten rahoituksen saatavuus on ollut varsin hyvä. Kuitenkin nopeaan kasvuun tähtäävät yritykset kärsivät rahoitusongelmista muita yrityksiä useammin ja varsinkin kestävän kehityksen investoinneissa on pulaa rahoituksesta.

Rahoituskapeikkoja on edelleen kasvuhakuisilla, innovatiivisilla ja nuorilla yrityksillä. Rahoituskapeikkoja ovat mm. kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitus, uudenlaiset liiketoiminta-alueet tai alat, joissa ei muodostu reaalivakuuksia. Ohjelmasta voidaan rahoittaa myös yrityksiä, joiden vakuudet ovat riittämättömät. Kestävän kehityksen innovaatioiden kaupallistaminen ja skaalaaminen edellyttävät suurempia rahastoja, jotka mahdollistavat sijoituskohteiden merkittävän kansainvälisen kasvun. Varoja tulisi esimerkiksi suunnata kestävään kehitykseen suuntautuneiden suurten rahastojen rakentamiseen.

Selvityksen mukaan InvestEU-ohjelman soveltuvuus näihin tarpeisiin on hyvä. Lisäksi InvestEU-ohjelma myös avaa uudenlaisia rahoitus- ja hyödyntämismahdollisuuksia. InvestEU-ohjelman ja EU-rahoituksen mahdollisuudet tulisi myös huomioida yritystukijärjestelmän kehittämisessä. Tukien korvaaminen EU-rahoituksella ei välttämättä ole mahdollista, mutta niitä voidaan käyttää parantamaan kansallisen rahoituksen vaikuttavuutta. Tarkastelussa mukana olleista yritystuista 79 prosenttia on samoilla teema-alueilla InvestEU-ohjelman kanssa. InvestEU-ohjelman rahoitusta voidaan jatkossa yhdistää muuhun EU-rahoitukseen ja kansallisiin yritystukiin.

Ohjelman rahoituksella voidaan vauhdittaa sekä kasvuyritysten että kestävän kasvun investointien toteuttamista sekä tehostaa markkinaehtoisen rahoituksen hyödyntämistä. InvestEU:n myötä EU-rahoituksen painotus tulee olemaan entistä vahvemmin yhteiskunnallisissa tavoitteissa kuten ympäristöllisessä ja sosiaalisessa kestävyydessä. 

InvestEU:n yhtenä tavoitteena on myös selkeyttää ja yhtenäistää rahoitusinstrumenttien ehtoja sekä helpottaa rahoituksen yhdistelyä muuhun EU-rahoitukseen. Tämä voi merkittävästi parantaa rahoituksen houkuttelevuutta, sillä EU-instrumentit on koettu hallinnollisesti raskaiksi.

Ohjelman toimeenpanoa tehostettava

Mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin aktiivisuutta sekä julkisilta että yksityisiltä toimijoilta. Erityisen tärkeää on kansallisen koordinaation vahvistaminen sekä neuvonnan ja osaamisen, yhteistyön ja tietoperustan kehittäminen, jotta sekä julkiset että yksityiset toimijat mukaan lukien rahoituksen välittäjät kuten pankit voivat entistä paremmin tunnistaa tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia.  

4FRONT, Etlatieto ja Slush toteuttivat selvityksen osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, Valtteri Härmälä, 4FRONT, p. 050 560 7425, [email protected] ja
Neuvotteleva virkamies, Anne Rothovius, TEM, p. 0295 063 532, [email protected] 

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.