Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Selvitys kartoitti valtioneuvoston COVID-19-kriisijohtamisen kokemuksia

Valtioneuvoston viestintäosasto
22.1.2021 8.00
Tiedote 035/2021

Valtioneuvosto asetti 3.9.2020 Onnettomuustutkintakeskuksen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemiasta johtuneita toimia Suomessa, ja päätti samalla käynnistää oman selvityksensä koronakriisijohtamisen kokemuksesta. Selvityksen tekijäksi valittiin konsulttiyhtiö Deloitte.

Selvitys kartoitti koronakriisin aikana toteutetun valtioneuvoston kriisijohtamisen ja valmiuslain käyttöönoton kokemuksia tammikuun 2020 alusta kesäkuun loppuun saakka. Laadullinen selvitys toteutettiin henkilöhaastattelujen pohjalta. Selvityksessä haastateltiin suurin osa valtioneuvoston jäsenistä sekä ylimmistä virkamiehistä, COVID-19-koordinaatioryhmän edustajat, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä sekä joitakin henkilöitä eduskunnasta.

Selvitykseen haastatellut henkilöt kokivat valtioneuvoston kriisijohtamisen toimet ja lopputuloksen keväällä 2020 pääosin onnistuneiksi. Selvityksen mukaan päätöksenteko oli nopeaa ja enimmäkseen oikea-aikaista. Valtioneuvosto priorisoi kriisitilanteen, ja päätöksiä kyettiin valtioneuvostotasolla tekemään pääosin yhteisymmärryksessä, vaikka eri hallinnonaloilla olikin erilaisia suhtautumisia COVID-19-kriisin hallintaan.

Selvityksen perusteella valmiuslaki otettiin käyttöön oikeaan aikaan, ja se saatiin myös nopeasti voimaan. Vaikka valmiuslailla koettiin olleen suuri merkitys hyvän lopputuloksen kannalta, se tai muukaan lainsäädäntö ei antanut sellaisenaan täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan.  Haastattelujen perusteella lainsäädäntöä on tältä osin tarpeellista tarkastella ja kehittää.

Selvityksen perusteella päätökset tehtiin keväällä vahvasti terveyden ehdoilla. Kehittämisen kohteeksi tunnistettiin perusoikeudellisten, taloudellisten sekä sosiaalisten näkökulmien parempi huomioinen osana kokonaisuutta. Myös alueellisten näkökulmien huomioimista tulisi vahvistaa. 

Selvityksen mukaan kansalaisviestintä oli yksi isoimmista onnistumisista kevään aikana. Viestintä kansalaisille oli pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa. Sitä myös koettiin olleen riittävästi. Viestintä nosti kriisin vakavuuden kansalaisten tietoisuuteen, millä arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen. Puutteita oli selvityksen mukaan viestinnän koordinaatiossa, ja viestinnän ja tiedonkulun kehittäminen valtioneuvostossa hallinnonalojen välillä nostettiin kehittämistarpeeksi.

Selvityksen mukaan organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa. Tarvitaan selkeät johtamis- ja organisoitumismallit, joita voidaan soveltaa kriisitilanteissa ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Poikkihallinnollinen yhteistyö on haastattelujen perusteella kehityskohde. Lisäksi valtioneuvoston ja sen ulkopuolisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua, kansainvälistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa pitäisi kehittää.

Selvityksen perusteella koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei oltu varauduttu hyvin. Aikaisemmista harjoituksista saadut opit olivat vain rajoitetusti sovellettavissa tässä kriisissä. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää tunnistaa erilaisia kriisejä ja varautua niihin mahdollisimman kattavasti. 

Selvityksen esiin nostamat kehittämiskohteet annetaan hallitukselle tiedoksi, ja ne otetaan huomioon kriisin jälkeisessä jälleenrakennuksen päätöksenteossa ja tuleviin kriiseihin varautumisen kehittämisessä.

Lisätietoja: toimeksiannon vastuullinen johtaja Lauri Salmivalli, Deloitte, p. 050 5331434, [email protected] ja neuvotteleva virkamies Taina Kulmala, valtioneuvoston kanslia, strategiaosasto, p. 0295 160 184, [email protected]

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.