Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Monialaisesta palvelusta hyötyvien tunnistaminen toteutuu hajanaisesti

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 25.8.2020 8.54
Tiedote 534/2020

Vain noin joka kolmannessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa on käytössä jokin sovittu monialaisen palvelutarpeen tunnistamisen toimintamalli. 25. elokuuta julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan tunnistamisen mallien ja työkalujen käyttöä tulee vahvistaa.

Näin tulisi tehdä, jotta varmistetaan jokaisen monialaisesta palvelusta hyötyvän henkilön tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jotta yksilöllisiä palvelutarpeita vastaava palvelukokonaisuus voidaan toteuttaa sujuvasti, koordinoidusti ja yhteen sovitetusti. Tällä hetkellä tunnistaminen on puutteellista, vaikka kotimaassa käytössä olevista tunnistamisen malleista on pääasiassa myönteisiä kokemuksia.

Osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutetussa hankkeessa selvitettiin Suomen väestön monialaista palvelukäyttöä ja sen kustannuksia sekä millaisia monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistamisen toimintamalleja ja työkaluja on käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi selvitettiin, millaisia työikäisten työ- ja toimintakyvyn tukitarpeiden tunnistamisen malleja on Suomessa käytössä ja miten työttömien terveystarkastuksia toteutetaan ja hyödynnetään.

Tunnistamisen mallien ja työkalujen käyttöä tulee vahvistaa

Alueilla ja sote-organisaatioissa tulisi selvittää, linjata ja sopia, millaisilla malleilla tai työkaluilla varmistetaan monialaisten palvelutarpeiden tunnistaminen palvelujen ulkopuolella olevien, palveluihin ensi kertaa tulevien ja palveluissa jo olevien asiakkaiden kohdalla. Tällä hetkellä Suomessa vain noin joka kolmannessa sote-organisaatiossa on käytössä jokin sovittu monialaisen palvelutarpeen tunnistamisen malli tai työkalu.

Henkilö, joka voisi hyötyä monialaisesta palvelusta, tunnistetaan tyypillisimmin asiakasohjauksessa ja silloin, kun ammattilaisella on herännyt huoli tai riittämättömyyden tunne asiakkaan tilanteesta tai asiakkaan palvelujen käyttö on muuttunut. Tunnistamisen malleja on kehitetty pitkäjänteisesti joillakin alueilla ja niistä on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Pirkanmaalla on käytössä Suuntima, Helsingissä Terveyshyötyarvio sekä paljon palveluja tarvitsevien ydinprosessimalli. Siun sotessa on kehitetty Yhteisasiakkuus-mallia ja Päijät-Hämessä on otettu käyttöön Case manager -malli.

Muissa maissa käytössä olevissa tunnistamisen malleissa hyödynnetään jo verrattain paljon asiakas/potilastietojärjestelmiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät hyötyisivät tietojärjestelmien tuottamista automaattisista herätteistä tai signaaleista, mutta niiden hyödyntämiseen perustuvia keinoja on toistaiseksi käytössä hyvin vähän. Tietojärjestelmien hyödyntämiseen liittyy myös lainsäädännöllisiä, tietosuojaan ja -turvaan liittyviä haasteita, joita ei ole toistaiseksi pystytty ratkaisemaan.

Hankkeen tulosten mukaan 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä muodostuvista kustannuksista kasautuu noin kymmenelle prosentille väestöä. Osa tästä ryhmästä käyttää monialaisia palveluja. Ennakoimalla näiden henkilöiden monialaista palvelutarvetta voitaisiin tarjota varhaista tukea jo ennen kuin useiden eri palvelujen käyttöä syntyy, jolloin säästettäisiin myös kustannuksissa.

Työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeiden tunnistamisessa ja työttömien terveystarkastuksissa merkittäviä kehittämistarpeita

Työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen on organisaatiokeskeistä ja hajanaisesti toteutuvaa. Tämä voi viivästyttää palveluihin pääsyä ja estää varhaisen tuen palvelujen käynnistymistä. Työ- ja toimintakyvyn tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan systemaattisuutta ja yhtenäisiä kriteerejä. Myöskään työttömien terveystarkastukset eivät toteudu kunnissa lain velvoittamalla ja yhdenvertaisella tavalla, ja niiden tilastoinnissa on paljon kehitettävää. Työttömien terveystarkastuksen monialainen prosessi tulisi systematisoida vaihe vaiheelta ja huolehtia vastuunjaon selkeydestä. Tiedottamista työttömien oikeudesta terveystarkastukseen tulee vahvistaa

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää alueilla käynnistyvissä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman hankkeissa, Sote-rakenneuudistushankkeissa sekä Työkykyohjelmassa. Raporttiin kootut mallit ja työkalut tarjoavat konkreettisia työkaluja ja esimerkkejä, miten monialaisista palveluista hyötyvät voidaan tunnistaa. Monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistamisen linjausten ja toimintamallien tulisi joiltain osin olla kansallisesti yhteneviä ja sovittuja, jotta tunnistamisesta saadaan yhteismitallista väestö-, ongelma- ja sairausperusteista tietoa. Samalla voidaan luoda tietopohjaa seurantaa, ohjausta ja vertaiskehittämistä varten.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Hanna Tiirinki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7052, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.