Sosiaaliturva ja verotus pienensivät koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset kohdistuivat väestöryhmiin epätasaisesti. Erityisesti alle 25-vuotiaiden ryhmässä ja tietyillä palvelualoilla työllisyys ja palkkasumma vähenivät erityisen paljon. Talousneuvostolle tilatun tutkimuksen mukaan sosiaaliturva- ja verojärjestelmä onnistuivat kuitenkin tasaamaan koronakriisin vaikutuksia tuloeroihin.

Koronakriisin taloudellisten vaikutusten kohdentuminen -hankkeessa tarkasteltiin koronapandemian ja hallituksen tekemien politiikkatoimien taloudellisten vaikutuksien kohdentumista kansalaisiin. Talousneuvostolle tilatun, osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa tehdyn tutkimuksen toteuttivat Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Työn ja talouden tutkimus Labore.

Tutkimuksen mukaan kriisin taloudelliset vaikutukset eivät kohdistuneet tasaisesti kaikkiin väestöryhmiin, vaikka koko talouden tasolla palkkasumma ja työllisyys palautuivat kriisin aiheuttamasta taloudellisesta shokista verrattain nopeasti. Työllisyys ja palkkasumma heikentyivät erityisen paljon nuorten ryhmässä ja keskimääräistä enemmän naisten, maahanmuuttajien ja yli 59-vuotiaiden ryhmissä.  Taloudelliset vaikutukset vaihtelivat suuresti eri toimialoilla ja kriisistä kärsivät erityisesti majoitus- ja ravintolatoiminta, virkistyspalvelut ja logistiikka. 

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet suojasivat kansalaisia koronan talousvaikutuksilta. Yritykset reagoivat työvoiman kysynnän vähenemiseen pääosin lomautuksilla irtisanomisten sijaan. Työttömyysturva yhdessä muiden tulonsiirtojen kanssa ja tulojen laskun myötä aleneva verotusaste kompensoivat tulonmenetyksiä niin, että palkansaaja- ja yrittäjäkotitalouksien käytettävissä olevien tulojen lasku oli hieman yli puolet pienempi kuin markkinatulojen lasku. 

Tutkimuksen mukaan taloudellinen eriarvoisuus ei olennaisesti lisääntynyt Gini-kertoimella mitattuna. Pienituloisten osuus koko väestöstä kuitenkin kasvoi kriisin myötä noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tutkimuskirjallisuuden perusteella koronakriisi ei lisännyt tulonjaon epätasaisuutta merkittävästi muissakaan Euroopan maissa. Vertailumaissa kriisin vaikutuksia tasasivat erityisesti erilaiset tilapäiset koronatuet.