Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Suomi esittää puheenjohtajamaana EU:lle lisäpanostusta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.12.2019 8.38
Tiedote 647/2019

Suomi on antanut jäsenmaille puheenjohtajamaan esityksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027.

Esitys on kooltaan yhteensä 1 087 miljardia euroa seitsemälle vuodelle, joka vastaa 1,07 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta. Esityksellä panostetaan unionin uusiin painopisteisiin kuten ilmastotoimiin, tutkimukseen ja innovointiin sekä muuttoliikkeen hallintaan. Lisäksi esityksellä taataan rahoitus uudistetulle maatalouspolitiikalle ja kasvua tukevalle koheesiopolitiikalle.

”Suomi on kuunnellut jäsenmaiden näkemyksiä ja tehnyt tasapainoisen esityksen, joka huomioi sekä uudet painopisteet että perinteiset politiikka-alueet. Työmme puheenjohtajamaana on nyt rahoituskehyksen osalta tehty, ja neuvottelut siirtyvät Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan vastuulle”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo.

Lisää rahoitusta unionin uusiin painopisteisiin

Suomi esittää puheenjohtajamaana, että EU kohdentaisi pitkän aikavälin budjetissaan:

  • koheesiopolitiikkaan eli alueiden tukemiseen 323 miljardia euroa,
  • maatalouden tukemiseen ja kehittämiseen 334 miljardia euroa,
  • muihin ohjelmiin, sisältäen uudet painopisteet, 356 miljardia euroa.

Puheenjohtajamaan esitys on annettu vuoden 2018 hinnoissa, ja siinä on huomioitu Iso-Britannian päätös erota unionista.

Unionin muut ohjelmat, sisältäen uudet painopisteet, muodostavat suurimman rahoitusosuuden puheenjohtajamaan esityksessä. Nykyiseen kauteen verrattuna muiden, mukaan lukien uusien painopisteiden rahoitus kasvaisi 37 prosenttia. Näin EU voisi panostaa entistä enemmän esimerkiksi tutkimukseen ja innovaatioihin, ilmastotoimiin, muuttoliikkeen hallintaan ja kokonaisturvallisuuteen.

Koheesio- ja maatalousrahoituksen leikkauksia on yhdenmukaistettu puheenjohtajamaan esityksessä siitä, mitä komissio on esittänyt.

”Panostaminen uusiin painopisteisiin on tärkeää, jotta voimme vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin, luoda Eurooppaan kestävää kasvua ja huolehtia kansalaistemme kokonaisturvallisuudesta. Samalla meidän tulee huomioida alueiden erityistarpeet ja tukea maatalouden kehittämistä”, ministeri Tuppurainen perustelee.

”On myös paikallaan huomata, että maatalouden, ja erityisesti maaseudun kehittämisen, rahoituksella tuetaan vahvasti myös ilmastotoimia. Yhteensä 40 prosenttia maatalouteen suunnatusta rahoituksesta tulee käyttää ilmastotyöhön”, ministeri Tuppurainen lisää.

Koko budjetista vähintään 25 prosenttia ilmastorahoitukseen

Euroopan komissio on ehdottanut, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tulisi tukea ilmastotavoitteita. Puheenjohtajamaana Suomi esittää, että 25 prosenttia olisi minimitaso tulevalle rahoituskehyskaudelle.

Lisäksi puheenjohtajamaan esitys sisältää komission ehdotuksen mukaisesti mekanismin, jolla luotaisiin ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU:n varojen vastaanottamisen välille.

Neuvottelut jatkuvat Eurooppa-neuvostossa

Suomi laati esityksen EU:n neuvoston puheenjohtajamaana Eurooppa-neuvoston antaman poliittisen ohjauksen ja aikataulun mukaisesti. Esitys perustuu jäsenmaiden kanssa syksyllä käytyihin kahdenvälisiin neuvotteluihin sekä keskusteluihin yleisten asioiden neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa.

Nyt, kun puheenjohtajamaa on laatinut esityksensä, siirtyy vetovastuu neuvotteluista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle. Lopullisesti neuvottelut saadaan päätökseen, kun Euroopan parlamentti on antanut uudelle rahoituskehykselle hyväksyntänsä.

EU2019FI-taustoitus: Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 
 

Lisätietoja: Yksikön päällikkö Satu Keskinen, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 160 302, satu.keskinen(at)vnk.fi, erityisavustaja Matti Niemi, p. 045 679 1717, valtioneuvoston kanslia