Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Suomen Agenda2030 -maaraportti
Suomi kestävän kehityksen kansainvälisten vertailujen kärjessä

Kestävän kehityksen toimikuntavaltioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 3.6.2020 7.00
Tiedote

Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen ja energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon. Suomen suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen, kulutus -ja tuotantotapoihin, luonnon monimuotoisuuteen sekä kehitysyhteistyörahoituksen tasoon. Tiedot selviävät tänään julkaistusta Suomen Agenda2030 -maaraportista.

Globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 ja siihen kuuluvat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat ohjanneet YK:n jäsenmaita kestävän kehityksen polulle vuodesta 2016 lähtien. Agenda2030 tähtää hyvinvoinnin kasvattamiseen luonnon kantokyvyn rajoissa sekä äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Agenda2030:n tavoitteiden toimeenpano jatkuu vuoteen 2030 saakka. Tavoitteiden edistymistä eri maissa seurataan vapaaehtoisilla maaraporteilla. Suomen toinen maaraportti on juuri valmistunut.

Raportin mukaan Suomi on muiden pohjoismaiden rinnalla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä. Suomen tilanne on hyvä useissa Agenda2030:n tavoitteissa, jotka liittyvät sosiaaliseen kestävyyteen, talouteen sekä työhön.

”Kestävän kehityksen tavoitteet ja pitkän aikavälin ylisukupolvinen ajattelu ovat edelleen kestävän hyvinvoinnin pohjana Suomessa. Hallituksen tavoitteena on uudistaa Suomea sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäväksi yhteiskunnaksi”, Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin kommentoi raportin alkusanoissa.

Suomen merkittävimmät haasteet koskevat kulutus- ja tuotantotapojen muutostarpeita, ilmastotoimien vahvistamista, luonnon monimuotoisuuden ja köyhtymisen pysäyttämistä sekä muiden maiden tukemista Agenda2030:n toimeenpanossa.

”Taloudellisen kasvun tulee myös toimia ihmisten ja maapallon hyödyksi. Ilmastotoimien on samalla edistettävä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja luoda uutta taloudellista lisäarvoa ja työpaikkoja. Ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointia pitää luoda ympäristöä vahingoittamatta”, Marin jatkaa.

Raportin mukaan Suomi on onnistunut eriarvoistumisen torjumisessa hyvin muun muassa laajan sosiaaliturvan sekä hyvien koulutusmahdollisuuksien vuoksi. Monet näkyviin vähemmistöihin kuuluvat kuitenkin kokevat syrjintää Suomessa. Agenda2030n kantava periaate on, että ketään ei tulisi jättää kehityksestä jälkeen.

Suomi on saanut kansainvälisesti kiitosta koko yhteiskuntaa osallistavasta toimintatavastaan, ja myös Suomen tuore maaraportti tuotettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti osallistaen. Useat eri tahot, kuten elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan, tiedeyhteisön, kaupunkien ja alueiden sekä nuorten edustajat osallistuivat raportin kirjoittamiseen. Raportin ydin on edistymisen arviointi kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta. Arvioinnin tekivät yhdessä viranomaiset ja yli 50 järjestöä.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Marja Innanen, p. 040 777 5582, valtioneuvoston kanslia