Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarja
Mari-Anna Suurmunne: Suurvaltakilpailu ja omavaraisuuden tavoittelu ohjaavat Kiinan TKI-politiikkaa

Kiina on noussut nopeasti maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, ja kasvu jatkuu edelleen, joskin aiempaa maltillisemmin. Suurvalta-asemaansa omaksuva Kiina tavoittelee myös globaalia tieteen ja teknologian johtajuutta.

Kiinan yhteiskunnan ja talouden kehitystä ohjaa pitkäjänteinen suunnitelmallisuus viisivuotissuunnitelmineen ja muine kehitysohjelmineen. Parin viime vuosikymmenen aikana TKI-strategiat ovat löytäneet paikkansa suunnitelmissa, ja Kiina onkin kasvattanut julkista t&k-rahoitustaan merkittävästi samana ajanjaksona. Maan virallisten tietojen mukaan julkinen t&k-rahoitus kasvoi vuonna 2020 10,3%, ja nousi ennätykselliseen 325 miljardiin euroon. Tämä vastaa 2,4% BKT:sta. Kiinan t&k-rahoitus on maailman toiseksi suurinta, ja joidenkin arvioiden mukaan se saattaa ohittaa Yhdysvallat jo vuonna 2022.

Kiinan TKI-kehitys on ollut suunnitelmallista ja nopeaa

Viisivuotissuunnitelmat ovat ohjanneet Kiinaa ja sen kommunistisen puolueen toimintaa jo vuodesta 1953. Kiinan TKI-sektorin ja -rahoituksen kasvu on ollut merkittävää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kiina liittyi Maailman kauppajärjestöön (WTO) vasta vuonna 2001, ja se antoi merkittävän sysäyksen talouskasvulle. Ulkomaiset patentit vauhdittavat myös kansallista kehitystä, ja vajaassa kymmenessä vuodessa Kiinan omien patenttien määrä oli suurempi kuin ulkomaisten.

Vuonna 2006 Kiina julkaisi pitkän- ja keskipitkän aikavälin kansallisen tieteen ja teknologian kehitysohjelman, joka loi perustan TKI-kehitykselle vuoteen 2020 asti. Tämä kehitysohjelma toimii pohjana myös tämän päivän tiede- ja innovaatiopolitiikalle. Samana vuonna julkaistu 11. viisivuotissuunnitelma määritteli Kiinan linjaksi sosialistisen markkinatalouden tai sosialismin kiinalaisin erityispiirtein. T&k-kehitys on siivittänyt Kiinan muutosta maailman tehtaasta innovaatiojohtajaksi. 

Kotimaisiin innovaatioihin perustuva politiikka on saanut vauhtia Kiinan nykyisen johtajan Xi Jinpingin valtakauden (vuodesta 2013) aikana. Vuonna 2015 julkaistu Made in China 2025 -ohjelma asetti selkeät tavoitteet: Kiinan riippuvuuden ulkomaisesta teknologiasta on vähennyttävä ja investointien omiin innovaatioihin puolestaan kasvettava. Vuonna 2025 Kiinan tavoite on olla 70 prosenttisesti omavarainen high tech-teollisuudessa, ja (Kiinan kansantasavallan 100-vuotis juhlavuonna) 2049 maailmanmarkkinoiden johtava valtio. 

Kiinalaiset korkeakoulut nousevat kansainvälisissä rankingeissa  

Kiinan t&k-investoinnit kansallisen innovaatiojärjestelmän rakentamiseen ovat olleet massiiviset, mutta järjestelmä on pitkään kärsinyt tehottomuudesta ja määrän vs. laadun epäsuhteesta. Viime vuosina Kiina onkin panostanut laatuun niin teollisuuden kuin tieteen kehityksessä.  Tieteen rahoitusmekanismeja sekä tiedeakatemian (Chinese Academy of Science, CAS) toimintaa ja rakennetta on muokattu laadun kehittämiseksi. 

CAS on ministeriötasoinen toimija ja hallituksen neuvonantaja, jonka alaisuuteen kuuluu tutkimuslaitosten verkosto. Chinese Academy of Social Sciences (CASS) ja Chinese Academy of Engineering (CAE) ovat omien alojensa kansallisia organisaatioita. Kiinan yliopistojärjestelmä jakautuu kansallisiin ”huippuyliopistoihin” ja poliittisesti merkittäviin erityisalojen korkeakouluihin sekä provinssitason korkeakouluihin, mutta myös paikallistason toimijoihin. Kiinassa on arviolta hiukan alle 3000 korkeamman asteen oppilaitosta.  Suuri osa korkeakoulujen rahoituksesta tulee valtiolta, ja keskushallinnon alaiset, kansalliset yliopistot ovat erittäin hyvin resursoituja. 

Kiinalaisten tutkijoiden tuottaminen julkaisujen määrä on maailman suurin, mutta Kiinassa julkaistaan edelleen paljon vain kiinaksi. Toisaalta kansallinen laatutyö on tehnyt tehtävänsä myös akateemisessa julkaisuissa, ja kiinalaistutkijoiden viittaukset ovat kansainvälisesti kasvaneet erityisesti materiaalitieteissä, kemiassa, tietotekniikassa, matematiikassa ja insinööritieteissä.  Keskeisissä kansainvälisissä ranking-vertailuissa kiinalaisyliopistot ovat jo maailman parhaita useilla insinööritieteiden alueilla.

Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma painottaa omavaraisuutta

Järjestyksessään 14. viisivuotissuunnitelma julkaistiin keväällä 2021. Ensimmäistä kertaa tiede, teknologia ja innovaatiot ovat pääosassa suunnitelmassa. Tutkimuksen ja kehityksen painopisteinä ovat tieteen ja teknologian omavaraisuus, yritysten innovaatiokapasiteetti, sekä lahjakkuuksien kultivointi. Puolijohdeteollisuuden ja tuotantoketjujen haavoittuvaisuus osana suurvaltakilpailua osaltaan ohjaa Kiinan tavoitetta suurempaan omavaraisuuteen.   

Keskusjohtoinen Kiina ohjaa tieteen ja teknologian resursointia kansallisten strategisten tarpeiden mukaisesti. Kehityksen moottoreiksi Kiina perustaa kansallisia laboratorioita ja innovaatiokeskuksia, joiden painopisteet ovat kriittisen teknologian kehityksessä. Läpimurtoja tavoitellaan erityisesti uusien tarttuvien tautien kontrollissa, bioturvallisuudessa ja lääketeollisuudessa. Perustutkimusta vahvistetaan uudella kymmenvuotissuunnitelmalla ja tarvittavilla resurssilisäyksillä. Kuluvana vuonna Kiina kasvattaa perustutkimuksen julkista rahoitusta 10,6 %:lla ja sen osuus nousee yli 8 %:iin koko t&k-rahoituksesta. Yrityksiä kannustetaan sijoittamaan perustutkimuksen verohelpotuksilla.

Kiina tiedostaa yritysten avainaseman teknologisen innovaatiokapasiteetin ajureina. Yrityksiä ohjataan läheisempään yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa; hallitus kannustaa yrityksiä satsaamaan t&k-toimintaan tukemalla t&k-kuluja 75 %:n verovähennyksellä ja teollisuusyritysten kohdalla jopa 100%:n vähennyksillä. 

Mielenkiintoista on, että väkirikas Kiina on havahtunut tarpeeseen kultivoida omia osaajiaan ja myös houkutella lisää osaajia muualta. Toisaalta omavaraisuuteen panostava Kiina tunnistaa myös tarpeen integroitua paremmin osaksi globaalia innovaatioverkostoa ja kehittää avoimempi kansainvälinen TKI-yhteistyöstrategia.  

Hiukan epämääräisesti todetaan, että uutena viisivuotiskautena Kiinan TKI-menot kasvaa yli 7 prosentilla vuosittain, jolloin se saavuttaa korkeamman osuuden BKT:sta kuin edellisellä viisivuotiskaudella. Vuoteen 2025 mennessä innovaatioperusteisten patenttien määrällinen tavoite on 12 per 10 000 ihmistä 

Maailman innovatiivisin valtio 2035?

Kiinan tavoite on olla maailman innovatiivisin valtio vuoteen 2035 mennessä. Niinpä uusi viisivuotissuunnitelma sisältää kunnianhimoisen kansallisen teknologian kehityssuunnitelman, jossa innovaatiot ovat Kiinan modernisaation ytimessä. Tavoitteena on merkittäviä läpimurtoja ydinteknologioiden alueella (puolijohteiden lisäksi avainasemassa ovat uuden sukupolven AI, pilvipalvelut jne).

Matkalla kohti huippua Kiina haluaa kasvattaa digitaalitalouttaan merkittävästi jo vuoteen 2025 mennessä erityisesti pilvipalveluiden, big datan, esineiden internetin, teollisuusverkkojen, tekoälyn, virtuaalisen todellisuuden, lohkoketjuteknologian sekä lisätyn todellisuuden järjestelmien osalta. 

Kiina on tiedostanut tarpeen kehittää tieteestä nousevaa innovaatiokapasiteettiaan. Nähtäväksi jää, kuinka ristikkäisveto yhteiskunnallisen kontrollin ja omavaraisuuden tavoittelun ja toisaalta kansainvälisesti avoimemman tiede- ja teknologiayhteistyön välillä onnistuu.   

Mari-Anna Suurmunne toimii Suomen suurlähetystössä Pekingissä koulutus- ja tiedeneuvoksena ja Team Finland Knowledge (TFK) -erityisasiantuntijana.

Pitkäjänteinen t&k-rahoitus – katsauksia eri maista -kirjoitussarjassa alan asiantuntijat kirjoittavat Suomen kannalta kiinnostavien maiden tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tilanteesta. Kirjoituksissa tarkastellaan erityisesti sitä, millä tavoin maat ovat pyrkineet edistämään pitkäjänteistä t&k-rahoitusta ja miten ne ovat siinä onnistuneet.