Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarja
Veera Weisdorf: Tanskan TKI-järjestelmän vahvuutena yhteispeli elinkeinoelämän ja julkisen sektorin välillä

Julkaisuajankohta 1.11.2022 13.29
Kolumni
Kuvassa tekstin kirjoittaja Veera Weisdorf
Veera Weisdorf

Yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on Tanskassa korkeammalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Tämä koskee etenkin Life Sciences -sektoria, joka on Tanskan ulkomaanviennin merkittävin osa-alue merikuljetusten ohella.

Life Sciences -alan osuus elinkeinoelämän kokonaisinvestoinneista TKI-toimintaan on lähes 40 prosenttia tai 16 miljardia kruunua (n. 2,1 mrd. euroa). Kaksi kolmasosaa kaikesta Tanskassa tehtävästä tutkimuksesta tapahtuu yksityisissä yrityksissä.

Tanskan yhteenlasketut panostukset TKI-toimintaan ovat 5. suurimmat OECD-maiden joukossa. Hyvän sijoituksen historiallisena taustana on Tanskan vuonna 2006 lanseeraama globalisaatiostrategia, jonka tavoitteena oli muun muassa saavuttaa 1 % taso BKT:sta julkisesti rahoitetun t&k-toiminnan osalta.

Tanskan kokonaisinvestoinnit t&k-toimintaan vuonna 2019 olivat Tanskan tilastokeskuksen mukaan 68,0 miljardia kruunua (9,1 mrd. €), joka vastaa 2,9 prosenttia BKT:sta. Yritysten osuus kokonaissummasta oli 42 miljardia kruunua (5,7 mrd. €) ja julkisen sektorin osuus 26 miljardia kruunua (3,5 mrd. €). TKI-toimintaan investoivat Tanskassa eniten suuryritykset, joiden osuus yritysten tekemistä investoinneista vuonna 2019 oli 23 miljardia kruunua (3,1 mrd. €). TKI-investointien kokonaismäärä on Tanskassa vuodesta 2009 pysynyt noin 3 % tasolla BKT:sta.  

Syyskuussa 2020 Tanskan hallitus esitteli vihreään tutkimukseen, teknologiaan ja innovaatioihin keskittyvän kansallisen strategian, jonka tavoitteena on luoda pitkän tähtäimen linja vihreiden ratkaisujen kehittämiselle ja maan ilmastotavoitteiden saavuttamiselle vuoteen 2050 mennessä.

Strategian fokusalueina ovat 1) hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja käyttöön liittyvät teknologiat 2) vihreät polttoaineet liikenteen ja teollisuuden käyttöön (mm. PtX) 3) ilmastoystävällinen maatalous ja elintarviketuotanto sekä 4) muovijätteen uudelleenkäyttö ja vähentäminen sekä kiertotalousratkaisujen kehittäminen.

Strategialla vahvistettiin myös Innovation Fund Denmark -rahaston vihreää profiilia. Tanskan valtio perusti rahaston vuonna 2014 tukemaan strategista tutkimusta, teknologiakehitystä ja innovaatioita, ja sen määrärahoista päätetään vuosittain budjettineuvotteluiden yhteydessä (rahoitus oli 1 648,9 miljoonaa kruunua (221 mrd. €) vuonna 2022).

Life Sciences -ala Tanskan TKI-toiminnan veturi

Tanskan Life Sciences -alan yhteenlaskettu vienti vuonna 2020 oli 152 miljardia kruunua (20 mrd. €), joka vastaa noin 21,5 % maan kokonaisviennistä. Alan vienti on viimeisten 12 vuoden aikana lähes kolminkertaistanut. Lääkealan yritysten osuus kaikista yritysten tekemistä TKI-investoinneista oli 9 % vuonna 2019.

Yritysten ja julkisen sektorin instituutioiden välisellä vuorovaikutuksella on Tanskan TKI-toiminnassa merkittävä rooli. Apurahoilla, lainsäädännöllä muilla aloitteilla varmistetaan, että yliopistoissa ja muussa julkisissa tutkimuslaitoksissa tuotettua tietoa voidaan soveltaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kumppanuuksia yritysten ja julkisten toimijoiden välillä syntyy muun muassa keksintöjen ja patenttien rekisteröimisen yhteydessä sekä spin-out -yritysten perustamisessa. Yrityksille annetaan myös mahdollisuus käyttää julkisten tutkimuslaitosten tuloksia tiettyihin tarkoituksiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi teknologiseen tutkimukseen liittyvien tulosten jakamista tai lääketuotteiden kehittämiseen yhteistyössä. Vuosina 2016-2018 11 prosentilla Tanskan yrityksistä oli innovaatiokumppanuuksia yhden tai useamman korkeakoulun tai oppilaitoksen kanssa.

Merkittävä yksittäinen toimija alalla on Novo Nordisk-säätiö. Tämä riippumaton tanskalainen säätiö luo perustan Novo-konserniin kuuluvien yritysten kaupalliselle ja tutkimustoiminnalle sekä tukee tieteellisiä, humanitaarisia ja sosiaalisia hankkeita.

Tanskan tutkimus- ja tiedejärjestelmä suoriutuu hyvin kansainvälisessä vertailussa

Tanska on viimeisten vuosikymmenten ajan sijoittunut maailman kärkeen tieteellisessä tutkimuksessa - kun tarkastellaan esimerkiksi suoritettujen tohtorintutkintojen määrää sekä kansainvälisissä tutkimusympäristöissä laajalti siteerattuja tieteellisiä julkaisuja. Tanskassa tieteellisen tutkimuksen rahoitussuhde julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä on noin 50-50.

Tanskan kansainvälisen menestyksen tautalla on monia tekijöitä, joista merkittäviä ovat tohtorikoulutukseen fokusoiminen, huippututkimuksen voimakas rahoitus ja yliopistojen toimivaan johtamiseen ja hallintoon panostaminen. Vuosituhannen alussa Tanskassa toteutettiin laajoja yliopistojen ja valtion tutkimuslaitosten fuusioita, joilla luotiin niin ikään edellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle. 

Ajatushautomo DEA:n 2021 analyysin mukaan Tanska ei menesty samalla tasolla korkeakoulutuksen suhteen kuin tutkimuksen osalta. Tanska käyttää korkeakoulutukseen vähemmän rahaa per korkeakouluopiskelija kuin OECD- ja EU-maat keskimäärin. Tanska sijoittuu tässä suhteessa hieman Espanjan ja Suomen yläpuolelle. Norja käyttää opiskelijaa kohden noin 50 prosenttia enemmän resursseja kuin Tanska, ja Hollanti ja Ruotsi noin 20 prosenttia enemmän.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimet jättävät toivomisen varaa

Vaikka Tanska sijoittuu kansainvälisten vertailujen kärkisijoille tutkimus- ja kehitystoimintaan sijoitettujen varojen osalta, ei sijoitus ole yhtä mairitteleva t&k-toimintaa koskevia veropolitiikan kannustimia vertailtaessa. Näiden osalta Tanska on vasta 20. sijalla OECD-maiden joukossa (2020 OECD Tax Incentive Country Profiles).

Tanskan t&k-toiminnan verokannustimien kustannukset ovat n. 0,02 prosenttia Tanskan BKT:sta kun keskimääräisen OECD-maan vastaava luku on n. 0,10 prosenttia. Lisäksi Tanskaan vertautuvat, pienet, avoimet taloudet, ovat panostaneet juuri erilaisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verokannustimiin.

Verokannustimista koostuvan epäsuoran tuen lisäksi monissa maissa myönnetään myös suoria tukia yrityksille tutkimukseen. Myös tästä näkökulmasta tarkasteltuna Tanska sijoittuu varsin heikosti, eli 22. sijalle OECD-maiden joukossa. Tanska käyttää suoriin tukiin n. 0,04 prosenttia BKT:sta, joka on puolet vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto DI:n mukaan on huolestuttavaa, että Tanska ei ole kyennyt luomaan kilpailukykyisiä veropoliittisia kehyksiä elinkeinoelämälle uusien, innovatiivisten tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Kaksi kolmasosaa kaikesta Tanskassa tehtävästä tutkimuksesta tapahtuu yksityisissä yrityksissä.

Tanska voisi saada enemmän irti TKI-investoinneistaan

Tanska tippui viime vuonna sijalle yhdeksän vuoden 2020 kuudennelta sijalta Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO:n vuosittaisessa Global Innovation Index-vertailussa, jossa tarkastellaan maiden innovaatiokapasiteettia. Sekä Suomi että Ruotsi sijoittuvat Tanskaa korkeammalle kokonaistuloksissa (7. ja 2. sija) Sveitsin ollessa vertailun kärjessä.

Tanska sijoittui vertailussa sijalle 11. tarkasteltaessa t&K-investointien luomaa arvoa. Esimerkki alueesta, jolla erityisesti tanskalaiset PK-yritykset ovat jääneet jälkeen verrokkimaista, on patenttien, mallioikeuksien ja tavaramerkkisuojaa hakevien yritysten osuus.

Tanskan hallitus lanseerasi vuonna 2021 kansallisen immateriaalioikeuksien toimintasuunnitelman, jolla epäsuotuisaa kehityssuuntaa halutaan kääntää. Suunnitelman tavoitteena on muun muassa lisätä tanskalaisyritysten tietämystä immateriaalioikeuksista ja siten mahdollistaa paremmat puitteet talouskasvulle sekä uusien työpaikkojen luomiselle.

Esimerkki suunnitelmaan sisältyvästä aloitteesta on ”patenttiseteli”, jolla PK-yritykset voivat hakea rahallista tukea patenttien rekisteröintiä koskevaan neuvontaan ja muihin patenttihakemukseen tekemiseen liittyvien kulujen kattamiseen.

Kriteerinä tuen hakemiselle on, että yrityksellä on alle 249 työntekijää ja että sen vuosittainen liikevaihto on korkeintaan 50 miljoonaa euroa. Järjestelmän kautta oli vuonna 2022 jaossa yhteensä 5 miljoonaa kruunua (n. 670 000€). Yksittäinen yritys voi saada tukea enintään 75.000 kruunua (n. 10 000 euroa).

Yksityiset rahastot huomattavia toimijoita Tanskan TKI-kentässä

Tanskassa toimii useita kaupallisia säätiöitä ja rahastoja, jotka tukevat TKI-toimintaa laajalla skaalalla. Yksityisten rahastojen ja niihin verrattavien instituutioiden panostus TK-rahoitukseen oli yhteensä 19,7 miljardia kruunua (2,7 mrd. €) vuonna 2019. Tästä summasta 40 % meni tutkimukseen.

Esimerkki TKI-toiminnan yksityisestä rahoittajasta on Lundbeck-säätiö, joka on sekä lääkeyhtiö Lundbeckin että turvallisuus- ja hätäpalveluja tarjoavan Falckin osaomistaja. Säätiö on tehnyt sijoituksia muun muassa biotekniikan startup-yrityksiin sekä tanskalaiseen ja kansainväliseen Life Sciences -yritysten TKI-hankkeisiin. Säätiön tavoitteena on tuplata vuoteen 2030 mennessä jakamiensa tutkimusapurahojen määrä, joka on tällä hetkellä noin 500 miljoonaa kruunua (67 milj. €) per vuosi. 

Toinen esimerkki toisesta merkittävästä toimijasta yksityisessä säätiökentässä on Realdania, joka tukee muun muassa erilaisia kaupunkikehityshankkeita ja niihin liittyvää tutkimustyötä.   

Veera Weisdorf toimii Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystössä Team Finland-koordinaattorina ja politiikkaan ja talouteen erikoistuneena neuvonantajana.

Pitkäjänteinen t&k-rahoitus -kirjoitussarjassa alan asiantuntijat kirjoittavat Suomen kannalta kiinnostavien maiden tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tilanteesta. Kirjoituksissa tarkastellaan erityisesti sitä, millä tavoin maat ovat pyrkineet edistämään pitkäjänteistä t&k-rahoitusta ja miten ne ovat siinä onnistuneet.