Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi haastoivat valtion yhtiösalkkua – omaisuustuloja valtiolle 1,4 miljardia euroa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja koko vuotta leimannut energiakriisi vaikuttivat monin tavoin valtio-omisteisten yhtiöiden liiketoimintaan ja valtio-omistajan omistajaohjaustyöhön vuonna 2022.
”Kokonaisuudessaan valtio-omisteiset yhtiöt onnistuivat kohtuullisen hyvin luovimaan turbulentissa tilanteessa. Omistajalta poikkeuksellinen toimintaympäristö edellytti toimia erityisesti energiayhtiöissä ja liikenne- ja logistiikkayhtiöissä. Poikkeus- ja kriisioloissakin jatkoimme pitkäjänteistä vastuullisuustyötämme yhtiöissä”, toteaa osastopäällikkö Kimmo Viertola valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.
Valtion kaikkien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo oli vuoden 2022 lopussa noin 41 (47) miljardia euroa. Merkittävin yksittäinen syy arvon muutoksen oli, että valtion omistamien Fortumin osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo laski vuoden 2022 aikana noin 5 miljardia euroa.
Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper ajautui syvään kriisiin Venäjän rajoitettua kaasun vientiä Saksaan. Kun sähköjohdannaisten markkinahinnat nousivat poikkeuksellisen voimakkaasti kesällä, omistajaohjaus järjesti Fortumille erityistehtäväyhtiö Solidiumin kautta 2,35 miljardin euron siltarahoituksen. Sen tavoitteena oli hallita vaikeaa tilannetta pohjoismaisen sähkön johdannaismarkkinoilla ja turvata suomalaista energiahuoltoa. Fortum ja Saksan valtio sopivat joulukuussa Uniperin vakautuspaketin lopullisista ehdoista, ja Fortum sai päätökseen Uniper-omistuksensa myynnin.
Valtion suoran pörssiomistuksen arvo vuoden 2022 lopussa oli 22,4 (27,7) miljardia euroa ja Solidiumin osakeomistuksien arvo 7,9 (9,0) miljardia euroa. Listaamattomien yhtiöomistusten yhteenlaskettu arvo oli 10,4 (9,8) miljardia euroa omistajaohjauksen arvonmäärityksen mukaan.
Venäjän sotatoimien seurauksena asetetut EU-pakotteet ja Venäjän vastapakotteet heijastuivat myös valtion liikenne- ja logistiikkayhtiöihin. VR päätti lopettaa idän liikenteen, ja Finnairilla oli vaikeuksia toteuttaa Aasia-painotteista strategiaansa: Venäjän ilmatilan sulkemisen takia Finnairin Aasian-lennot joutuvat käyttämään vaihtoehtoisia reittejä, mikä lisää lentoaikaa ja kustannuksia.
Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi on vaikuttanut myös Gasumin toimintaympäristöön merkittävästi. Venäjän kaasuyhtiö Gazprom Export keskeytti maakaasun toimitukset Gasumille toukokuussa.
Omaisuustuloja valtiolle 1,4 miljardia euroa
Vuonna 2022 valtio sai yhtiöomistuksistaan omaisuustuloja yhteensä 1,4 (2,1) miljardia euroa.
Valtion pörssilistatuille yhtiöille vuosi 2022 oli tuottokehityksen kannalta haastava etenkin Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten ja yleisen markkinakehityksen takia. Kaikkien valtion pörssiomistusten tuotto jäi -14,5 (2,9) prosenttiin. Solidiumin salkun tuotto oli -9,0 (33,4) prosenttia ja valtion suoraan omistetun salkun -16,2 (-4,6) prosenttia, jota painoi Fortumin heikko kehitys. Helsingin pörssin tuottoindeksi laski 12 prosenttia kertomusvuonna. Kaikkien valtion pörssiomistusten 5 vuoden keskimääräinen vuosituotto oli 11,7 prosenttia.
Vuoden 2022 päättyessä valtiolla oli omistuksia 69 yhtiössä. Kaikkien valtio-omisteisten ja Solidium Oy:n omistamien yhtiöiden liikevaihto vuonna 2022 oli yhteensä noin 144 (221) miljardia euroa. Ne työllistivät yhteensä 299 000 (307 000) työntekijää.
Yhtiöistä 83 prosentilla on vastuullisuustavoite johdon palkitsemisessa
Valtio-omistajalla on yhtiöilleen useita vastuullisuuteen liittyviä odotuksia, ja se seuraa säännöllisesti mm. yhtiösalkun kokonaispäästöjä. Vuonna 2022 päästöistä raportoi 73 (62) prosenttia valtionomisteisista yhtiöistä. Näiden yhtiöiden hiilijalanjälki oli 48 (126) miljoonaa tonnia CO2e vuonna 2022 valtion omistusosuuden perusteella laskettuna. Muutosta selittää se, ettei vuoden 2022 laskelmissa ollut enää mukana Fortumin aiemman tytäryhtiön Uniperin päästöjä.
”Valtio-omistajaa kiinnostaa myös, millaisia hiilineutraaliuteen liittyviä tiekarttoja yhtiöillä on, sillä tavoitteet vaativat rinnalleen kunnolliset toimenpidesuunnitelmat. Tähän on tulossa painetta myös EU-sääntelyssä. Samoin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota”, sanoo neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, joka vastaa valtion omistajaohjauksen vastuullisuuden kehittämisestä.
Valtio-omisteisista yhtiöistä 23 prosenttia ilmoitti asettaneensa luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Niissä korostuu vaikutusten tunnistaminen ja negatiivisten vaikutusten vähentäminen. Yhtiöillä on lisäksi tavoitteita ennallistamiseen liittyen. Yhtiöiden asettamat tavoitteet ovat pääasiallisesti laadullisia pitkän aikavälin tavoitteita.
Yhtiöistä 83 prosentilla on vastuullisuustavoitteita mukana johdon palkitsemisjärjestelmissä. Suosituimpia ovat ympäristöön liittyvät tulospalkitsemistavoitteet kuten päästöjen ja ympäristökuormituksen vähentäminen.
Omistajaohjauksen kehittäminen tulevalla hallituskaudella
Omistajaohjauksen kehittämisen painopisteitä tulevalla hallituskaudella ovat aktiivinen omistajuus, vastuullisuus, kokonaisturvallisuus ja omistajaohjauksen edelleen keskittäminen.
Omistajaohjausosasto on aloittanut valtioneuvoston omistajapoliittisen periaatepäätöksen taustavalmistelun. Periaatepäätöksen osana päivitetään kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden strategiset intressit ja erityistehtävät.
Tarkempia tietoja valtion yhtiöomistusten vuodesta 2022 julkaistaan osana hallituksen vuosikertomusta, joka julkaistaan toukokuun alussa.
Lisätietoja: Osastopäällikkö Kimmo Viertola, VNK, p. 029 516 0026, neuvotteleva virkamies Katariina Sillander, VNK, p. 029 160 030, [email protected]