Ahvenanmaa on ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto
- Maakunta koostuu 6 757 saaresta, joista 60 on asutettua
- Saarilla on yli 30 000 asukasta, joista 40% asuu pääkaupungissa Maarianhaminassa
- Maa- ja merialue on yhteensä 13 300 km2, josta maata on 1553 km2
- Maakunnassa on 16 kuntaa
- Talous nojaa merenkulkuun (40%), kaupankäyntiin ja turismiin
- Kansallispäivää eli itsehallintopäivää vietetään 9.6.
- Ahvenanmaan maakuntapäivät kokoontuivat ensimmäisen kerran 9.6.1922
Ahvenanmaa on virallisesti yksikielinen. Ruotsin kieli on virallinen kieli, ja sitä käyttävät alueelliset, kunnalliset ja valtiolliset toimijat.
Ahvenanmaa on demilitarisoitu. Tämä tarkoittaa, ettei sotilaallista läsnäoloa sallita eikä saarille voi rakentaa linnoituksia. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä vuoksi se on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.
Tietoa hallinnosta
Ahvenanmaan maakuntapäivät eli parlamentti koostuu 30 jäsenestä, jotka valitaan joka neljäs vuosi. Maakuntapäivät nimittävät Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja säätävät lakeja, jotka kuuluvat alueen sisäisiin toimivaltuuksiin. Maakuntapäivät käyttävät omaa budjettivaltaa.
Maakuntapäivät päättävät Ahvenanmaan budjetin jakamisesta. Budjetin tulopuoli muodostuu maakunnan omista tuloista ja Suomen hallituksen vuosittain myöntämästä valtionavusta, jolla osittain palautetaan maakunnan valtiolle maksamia veroja.
Maakuntapäivät säätävät lakeja seuraavilla alueilla:
- opetustoimi, kulttuuri ja muinaismuistojen suojelu
- terveyden- ja sairaanhoito
- ympäristöasiat
- elinkeinoelämä
- sisäinen liikenne
- kunnallishallinto
- poliisitoimi
- posti, radio ja televisio
Ahvenanmaan maakuntapäivät valitsevat maakunnan hallituksen, joka koostuu enintään kahdeksasta jäsenestä. Hallinto jakautuu kuuteen eri alueeseen:
- Hallituksen kanslia
- Infrastruktuuriosasto
- Sosiaali -, terveys- ja ympäristöasiat
- Kaupankäynti ja elinkeinoelämä
- Opetus- ja kulttuuriosasto
- Talousosasto
Suomen valtion lainsäädäntö on käytössä sellaisilla toimialoilla, joilla Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole lainsäädäntöoikeutta:
- Ulkoasiainhallinto
- Suurin osa siviili- ja rikosoikeutta
- Tullilaitos, rannikkovartiosto, väestönsuojelu
- Valtionverotus
- Kirkollislaki
- Ahvenanmaalla on yksi kansanedustaja Suomen eduskunnassa.
- Suomen presidentti nimittää Ahvenanmaan maaherran Ahvenanmaan maakuntapäivien konsultaation jälkeen.
- Itsehallintoa kehitetään jatkuvasti ja yhteydet ovat tiiviit, Ahvenanmaa politiikka integroitua.
- Dialogi suomen hallituksen ja eduskunnan kanssa kieliasioista, lainsäädäntökompetensseja ja verotuksesta.
Ahvenanmaan historiaa aikajanalla
- Noin 4200 eaa. ensimmäiset ihmiset saapuvat Ahvenanmaan saaristoon
- Noin 2500 eaa. alkaen pysyvää asutusta
- 1000-luvun alussa jaa. nykyisen Suomen alueet asteittain osaksi Ruotsin valtakuntaa
- Katolisen kirkon piiriin (ristiretket)
- Ruotsalaista kolonisaatiota saaristoon ja rannikkoseuduille
- Kuningaskunnan vakiintuminen hallintokokonaisuudeksi pitkäaikainen prosessi
- 1714–1721 Suuren pohjan sodan aikana venäläiset miehittävät Ahvenanmaan (isoviha) ja uudelleen 1742–1743 niin sanotussa Hattujen sodassa (pikkuviha), väestö paljolti paossa Ruotsissa
- 1808–1809 Suomen sota, kolmas miehitys muuttuu valloitukseksi
- Suomesta Ahvenanmaa mukaan lukien suuriruhtinaskunta osaksi Venäjän keisarikuntaa.
- 1853–1856 Krimin sota Venäjän sekä Ranskan ja Britannian johtaman liittokunnan välillä
- Sotatoimet ulottuvat myös Ahvenanmaalle ja Suomen rannikoille (Oolannin sota)
- Ahvenanmaa demilitarisoidaan Pariisin rauhassa
- 1914 Maailmansota syttyy, Venäjä ryhtyy linnoittamaan Ahvenanmaata
- 1917 Suomi itsenäistyy. Vuoden 1917 aikana ahvenanmaalaiset anovat saarten liittämistä Ruotsiin.
- 1918 Suomen sisällissota
- Helmi–maaliskuussa Ahvenanmaalla viiden eri armeijan sotaväkeä:venäläisiä, punaisia ja valkoisia suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia
- 1919 Versailles’n rauhankonferenssi ei ota Ahvenanmaan kysymystä käsittelyyn
- 1920 Suomen eduskunnassa laki itsehallinnosta, jota ahvenanmaalaiset eivät hyväksy
- 1921 Kansainliitto ratkaisee Ahvenanmaan kuulumisen Suomeen itsehallinnollisena alueena
- Demilitarisointi vahvistetaan kansainvälisellä sopimuksella
- 1922 Ahvenanmaan ensimmäiset vaalit 8.5., maakäräjät (maakuntapäivät) kokoontuu 9.6.
- 1938 Suomen ja Ruotsin neuvottelut Ahvenanmaan puolustamisesta
- 1939 Neuvostoliitto torjuu Ahvenanmaan statuksen muuttamisen, Ruotsi vetäytyy suunnitelmista
- 1940 Sopimus Neuvostoliiton kanssa demilitarisoinnista ja linnoittamattomuudesta
- Talvi- ja jatkosodan aikana suomalaisten puolustustoimia Ahvenanmaalla
- 1947 Pariisin rauha vahvistaa demilitarisoinnin vuosien 1921 ja 1940 sopimusten pohjalla
- 1951 Ahvenanmaan uudistettu itsehallintolaki
- Uudistettu edelleen 1991 ja ajanmukaistaminen jälleen käynnissä