Valtioneuvoston kirjelmä VNK/2020/83

Sanna Marin

neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren, p. +35 8295160432

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Suomen vastuu järjestelystä rajautuisi ensisijaisesti Suomen bruttokansantulo-osuuteen EU:n talousarvion maksuista, eli noin 1,7 prosenttiin tulevalla rahoituskehyskaudella. Suomen laskennallinen rahoitusvastuu koko elpymisvälineestä (750 miljardia euroa) olisi ilman korkoja ja kuluja 13 miljardia euroa. Ehdotuksen mukainen 2028-2058 unionin velkakirjojen kuoletusaikataulu johtaisi kohtuulliseen maksurasitteeseen, noin 300 miljoonaan euroon vuodessa. Suomen valtion kassanhallinnan ja rahoitushuollon näkökulmasta uusi ehdotettu EU:n elpymisväline ei valtioneuvoston kokonaisarvion mukaan vielä synnytä kokonaisuutena, kumulatiivisestikaan arvioiden, sellaisia riskejä tai vastuita, jotka vaarantaisivat valtion rahoitushuollon. Valtion velkakestävyys riippuu pääosin (netto-)velan määrästä, tulevista perusjäämistä, talouskasvusta sekä valtion velan korosta. On mahdotonta sanoa etukäteisesti, missä Suomen velkakestävyyden raja kulkee täsmällisesti, mutta suuruusluokka-arviona voidaan todeta, että jos kotimaisia tai EU-tasoisia vastuita realisoituisi kymmeniä miljardeja euroja lyhyen aikavälin sisällä, esimerkiksi vuoden sisällä, joutuisi valtio varsin haastavaan tilanteeseen rahoitushuoltonsa näkökulmasta. Valtioneuvoston arvion mukaan elpymisvälineen hyväksyminen ei johtaisi edellä kuvatun riskiskenaarion realisoitumiseen ja sen todennäköisyys arvioidaan pieneksi.

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen