Hankkeen asettaminen VNK/2021/116

« Valtioneuvoston yleisistunto 28.10.2021 13.00

Valtioneuvoston kanslia

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Ministeri
Sanna Marin
Esittelijä
Nina Brander, Erityisasiantuntija, esittelijä p.+35 8295160347
Asia

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi asetetaan valtioneuvoston, kaksi Saamelaiskäräjien ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

 

Komission jäsenet ovat:

 

Heikki J. Hyvärinen, väitöskirjatutkija, oikeustieteiden kandidaatti

Irja Jefremoff, hallintotieteiden maisteri

Kari Mäkinen, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori

Hannele Pokka, työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori

Miina Seurujärvi, filosofian maisteri

 

Hallitus käynnisti saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelun Saamelaiskäräjien aloitteesta lokakuussa 2017. Varsinaiset neuvottelut totuus- ja sovintokomission mandaatista aloitettiin valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä helmikuussa 2019. Mandaatti käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 13.11.2019. Silloin katsottiin, että asiassa voidaan edetä nimeämisprosessiin. Myös Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous hyväksyivät mandaatin joulukuussa 2019.

 

Pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella on jatkettu työtä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi.

 

Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen esityksiä totuus- ja sovintokomission jäseniksi valmisteltiin avoimella ehdokasmenettelyllä. Saamelaiskäräjät järjesti kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta ennen päätöksentekoa. Saamelaiskäräjien kokous päätti 18.12.2020 esittää Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi Heikki Hyväristä ja Miina Seurujärveä. Kolttien kyläkokous päätti esittää komission jäseneksi Irja Jefremoffia.

 

Valtion nimeämien komission jäsenten osalta soveltuvia henkilöitä on kartoitettu virkamiesvalmisteluna. Valtion komissaariehdokkaat ovat työelämäprofessori Hannele Pokka ja arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ovat hyväksyneet valtion komissaariehdokkaat.

 

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi. Komission tehtävät ja työn tavoitteet määritellään tarkemmin komission mandaatissa.

 

Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet.

 

Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

 

Komission tueksi perustetaan seurantaryhmä. Seurantaryhmä työskentelee siihen saakka, kunnes totuus- ja sovintokomission työ päättyy. Valtioneuvoston kanslia on pyytänyt jäsenehdotukset seurantaryhmään eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokoukselta, evankelis-luterilaiselta kirkolta ja ortodoksiselta kirkolta.

 

Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista. Tukea tulee olla tarjolla koko prosessin ajan. Palveluiden lähtökohtana on saamelaisen kulttuuritaustan sekä saamen kielten huomioiminen.

 

Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2023 mennessä.

Esitys
Valtioneuvosto tekee päätöksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta.
Vaikutukset
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission tavoitteena on tunnistaa ja arvioida saamelaisten kokemaa historiallista ja nykyistä syrjintää. Tähän kuuluvat muun muassa valtion sulauttamispolitiikka sekä oikeuksien loukkaukset. Komission tehtävänä on selvittää, miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa. On tärkeää, että komission työn seurauksena vuoropuhelu ja luottamus saamelaisten ja valtion välillä lisääntyy. Komission työllä halutaan edistää saamelaisten parempia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Prosessin aikana pyritään myös vahvistamaan saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin tuntemusta valtaväestön keskuudessa.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen