Valtioneuvoston kirjelmä VM/2021/209

« Valtioneuvoston yleisistunto 9.12.2021 13.00

Valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta, direktiiviksi direktiivien 2013/36/EU ja 2014/59/EU muuttamisesta ja asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 ja direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta (Basel III -standardien täytäntöönpano)

U 72/2021

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Annika Saarikko

Esittelijä

Lainsäädäntöneuvos Antti Makkonen, p. +35 8295530013

Asia

Euroopan komissio on 27.10.2021 antanut lainsäädäntöehdotuksen, joka koostuu yhdestä muutosdirektiivistä ja kahdesta muutosasetuksesta, joilla on määrä muuttaa luottolaitosdirektiiviä (2013/36/EU), EU:n vakavaraisuusasetusta ((EU) N:o 575/2013) ja kriisinratkaisudirektiiviä (2014/59/EU). Valtioneuvoston kirjelmä koskisi tätä kokonaisuutta. Ehdotuksen tarkoituksena on saattaa voimaan EU:ssa Basel III -standardien viimeinen vaihe. Lisäksi ehdotus sisältää uusia säännöksiä kestävyysriskien hallinnasta ja pankkivalvonnan kehittämisestä sekä täsmennyksiä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisukehikkoon. Basel III -pohjaiset ehdotukset liittyvät muun muassa kokonaisriskipainolattian käyttöönottoon, sisäisten riskimallien sallittavuuteen, luottoriskin standardimenetelmään, markkinariskikehikkoon ja operatiivisiin riskeihin.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Vaikutukset

Basel III -standardeihin pohjautuvilla uudistuksilla olisi vaikutuksia luottolaitosten riskipainotettuihin eriin. Ehdotus sisältää riskipainotettuja eriä sekä madaltavia että korottavia komponentteja. Merkittävin riskipainoja potentiaalisesti korottava komponentti olisi kokonaisriskipainolattia, joka ulottaa vaikutuksensa sisäisiä riskimalleja hyödyntäviin luottolaitoksiin. Kokonaisriskipainolattian tarkoituksena on rajata riskipainotettujen erien vaihtelua pankkien välillä ja vähentää sisäisiin riskimalleihin liittyviä epävarmuustekijöitä parantaen samalla vakavaraisuustunnuslukujen vertailtavuutta. Luottolaitosten standardimenetelmän muuttaminen riskiherkemmäksi tyypillisesti madaltaisi asuntoluottojen riskipainoja standardimenetelmää hyödyntävissä luottolaitoksissa. Ehdotuksen vaikutukset ovat pankkikohtaisia. Pääomavaatimusten muutosten vaikutuksia pankkisektorin tasolla on tarkemmin arvioitu valtioneuvoston kirjelmään sisältyvässä vaikutusarviossa. Ehdotetut kestävyysriskejä koskevat säännökset arviolta kannustavat luottolaitoksia parempaan kestävyysriskien hallintaan ja vaikuttavat myönteisesti kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Kestävyysriskien hallintaan liittyvistä velvoitteista voi kuitenkin aiheutua lisäkustannuksia sekä luottolaitoksille että pankkivalvojille. Sääntelymuutoksilla on tyypillisesti vaikutuksia Finanssivalvonnan toimintaan. Vaikutukset liittyvät sääntelyn voimaantulon yhteydessä tehtäviin toimintatapamuutoksiin, mikä voi aiheuttaa resursointitarpeen kasvua tai olemassa olevien resurssien allokointia uudella tavalla. Koska Finanssivalvonnan toimintakustannukset katetaan valvottavilta kerättävillä valvonta- ja toimenpidemaksuilla sekä osittain Suomen Pankin toimesta, Finanssivalvonnan mahdollisella lisäresursointitarpeella ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Liitteet

« Edellinen Seuraava »

Ministeriön asiat valtioneuvostossa »