Valtioneuvoston kirjelmä TEM/2022/167

« Valtioneuvoston yleisistunto 27.10.2022 13.00

Työ- ja elinkeinoministeriö

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta sisämarkkinoiden hätäapuvälinettä koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi (SMEI-paketti)

U 81/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Mika Lintilä

Esittelijä

Johtava asiantuntija, esittelijä Hannele Timonen, p. +35 8295047141

Asia

Komissio antoi 19.9.2022 ehdotuksen sisämarkkinoiden hätäapuvälinettä koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi. Paketti pitää sisällään asetusehdotuksen sisämarkkinoiden hätäapuvälineeksi (single market emergency instrument SMEI) sekä asetus- ja direktiiviehdotuksen, joilla mahdollistettaisiin yhdenmukaistetuista tuotesäännöistä poikkeaminen hätätilan aikana. Sääntelyehdotusten tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta kriisitilanteissa sekä vahvistaa sisämarkkinoiden kriisinsietokykyä sekä varautumista erityyppisiin kriiseihin sekä kysynnän ja tarjonnan häiriöihin.

Esitys

Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen

Vaikutukset

Jäsenvaltioiden ilmoitusmenettelyn tehostaminen ja perusteettomien rajoitusten estäminen lisäisivät sisämarkkinoiden ennakoitavuutta. Jäsenvaltioiden tulisi nimetä yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta vastuullinen viranomainen (yhteyspiste). Valmiustilan aikana jäsenvaltioiden tulisi ylläpitää strategisesti merkittävien tuotteiden varastoja. Ehdotus vaikuttaa Suomen huoltovarmuussääntelyyn ja toimintamalliin. Hätätilan aikana komissio voisi tehdä talouden toimijoille tietopyyntöjä kriittisistä tuotteista sekä velvoittaa yrityksiä asettamaan ensisijalle tilauksia. TALOUDELLISET: Väline vähentäisi talouden toimijoille ja jäsenvaltiolle koituvia kustannuksia, joita syntyy koordinoimattomista toimista EU:ssa. Yrityksille syntyisi hallinnollisia kustannuksia tietopyyntöihin vastaamisesta. Jäsenvaltiot vastaisivat kansallisesta yhteyspisteestä ja strategisista varastoista syntyvistä kustannuksista. Sisämarkkinoiden hätäaputyövälineeseen käytettäisiin EU:n budjetista kuluvana rahoituskehyskaudella vuosina 2023-2026 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Tästä henkilöstökuluja olisi 2,512 miljoonaa euroa, koulutus- ja tietojärjestelmäkuluja 0,240 miljoonaa euroa sekä tavaroiden ja palveluiden sisämarkkinoiden kehittämiseen liittyviä kuluja 0,325 miljoonaa euroa.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen