Valtiovarainministeri Petteri Orpo:
Kymmenen maata esittää Euroopan vakausmekanismille vahvempaa roolia kriisinhoidossa

Euroopan vakausmekanismia on tärkeää kehittää, jotta euroalueen vakautta voidaan hallita uskottavammin ja tehokkaammin.

Euromaat sopivat kesällä 2011 euroalueen yhteisestä pysyvästä kriisinhallintavälineestä, Euroopan vakausmekanismista (EVM). EVM aloitti toimintansa lokakuussa 2012 ja korvasi väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV). Toimintansa aloittamisen jälkeen se on ollut pääasiallinen eurokriisin hallintamekanismi.

EVM kuitenkin luotiin kriisin paineessa ja olosuhteiden pakon sanelemana. Siksi EVM:n kehittäminen ja aseman vahvistaminen kriisistä saatujen kokemusten perusteella on keskeinen osa euroalueen vakaudenhallintakehikon uskottavuutta ja tehokkuutta. Nyt on jo sovittu, että EVM tulee toimimaan yhteisenä varautumisjärjestelynä pankkiunionin kriisinratkaisurahastolle.

Kymmenen EU-maata esittää EVM:lle vahvempaa roolia kriisinhoidossa. Ehdotuksessa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti, Irlanti, Slovakia ja Tšekki. Minä ja muut valtiovarainministerit julkistimme asiasta yhteisen kannanoton perjantaina 2. marraskuuta.

Vastuu talouspolitiikasta pysyy jäsenmailla

EVM on hallitustenvälinen organisaatio, joka on suoraan tilivelvollinen omistajilleen eli euromaille. Se pysyy viimesijaisen rahoituksen tarjoajana ongelmiin ajautuneille jäsenmaille ja antaa tukea vain, jos se on välttämätöntä euroalueen ja sen jäsenmaiden vakaudelle.

Ensisijainen vastuu omasta talouspolitiikasta ja sen seurauksista on aina jäsenmaalla. EU:n perussopimukset edellyttävät, että rahoitustukea voidaan antaa vain tiukkaa ehdollisuutta vastaan ja jäsenmaat eivät voi ottaa vastatakseen toisten jäsenmaiden velkaa.

Selkeä velkajärjestely tukisi paluuta markkinoille

Tukea hakevan jäsenmaan velan tulee olla kestävällä tasolla. Jos velka ei ole kestävällä tasolla, se tulee järjestellä kestäväksi ennen kuin rahoitustukea voidaan myöntää.

Velkajärjestelyjen prosessin tulisi olla mahdollisimman selkeä. Näin tehdään selväksi markkinoille, ettei EVM rahoita velkakestämättömiä valtioita.

Jos velkajärjestelyihin joudutaan turvautumaan, jäsenvaltio ja velkojat sopivat toimista neuvotteluissaan. Uudelleenjärjestely voisi tapahtua esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä, korkoja alentamalla tai vaikeimmissa tapauksissa velan pääomaa leikkaamalla.

Neuvottelujen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että kaikki velkojat saadaan osallistumaan taakanjakoon tasapuolisesti. Siksi korostamme kannanotossamme tarvetta sisällyttää valtioiden velkakirjoihin vahvat yhteistoimintalausekkeet.

Velkajärjestelyn selkeys on kaikkien osapuolten etu. Viime kädessä se helpottaa myös maiden palaamista takaisin markkinaehtoisen rahoituksen varaan.

EVM arvioisi takaisinmaksukyvyn

Instituutioiden välistä työnjakoa selkiytettäisiin siten, että EVM:n tehtävänä on arvioida maan takaisinmaksukyky. EVM:n olisi rahoitustuen myöntäjänä voitava itsenäisesti ja luotettavalla tavalla arvioida tukea saavan maan kyky maksaa saamansa lainat takaisin, jotta tarvittavan rahoitustuen ehdot, määrä ja laina-aika voidaan määritellä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Tämän lisäksi EVM:lle täytyisi taata riittävät työkalut, jotta se voisi toimia uskottavasti euroalueen kriisinhallintavälineenä. Tämän takia EVM:n aseman vahvistaminen on luontevaa. Samanaikaisesti tulee kuitenkin välttää päällekkäisyyksiä muiden instituutioiden kanssa.

Euroopan vakausmekanismille vahvempi rooli kriisinhoidossa (uutinen 2.11.)

Valtiovarainministerien yhteinen kannanotto EVM:n uudistamisesta (englanniksi)

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri