Valtiovarainministeri Petteri Orpo:
Suomi voi maailmalla tehdä paljon nykyistä enemmän ilmaston hyväksi

Valtiovarainministeriö 1.3.2019 15.45
Kolumni
Suomi voi maailmalla tehdä paljon nykyistä enemmän ilmaston hyväksi

Kutsuin ekonomisteja ja yhteiskunnallisia vaikuttajia valtiovarainministeriön seminaariin, jossa käsiteltiin ilmasto- ja talouspolitiikan välistä yhteyttä. Tarkoitus oli pohtia, millä talouspolitiikan keinoilla kahdeksan eduskuntapuolueen yhdessä asettamat ilmastopolitiikan tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Seminaariin osallistuneet asiantuntijat työskentelivät päivän aikana ryhmissä pohtien, miten päästöjä saataisiin vähennettyä kustannustehokkaasti sekä Suomessa, EU:ssa että globaalilla tasolla ja miten eri markkinoilla olevia ilmastotoimia haittaavia esteitä saataisiin madallettua ja poistettua. Asiantuntijat esittivät lukuisia toimenpideaihioita, joilla eduskuntapuolueiden yhteiset ilmastotavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Asiantuntijaryhmien esittelyistä kävi selväksi, että teemme Suomessa jo nyt monia asioita oikein, mutta että lisätoimia tarvitaan vielä paljon. Ilmastotoimien kunnianhimoa on nostettava ja toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Sain ryhmien johtopäätöksistä tukea käsitykselleni, että Suomi voi tehdä paljon nykyistä enemmän maailmalla. Meillä on esimerkiksi teknistä osaamista, josta on hyötyä kehittyvien maiden ilmastoponnisteluissa. Ensi kesänä alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan Suomella on erinomainen tilaisuus vaikuttaa EU:n ilmastopoliittisiin tavoitteisiin ja linjauksiin ja ajaa kunnianhimoisia toimia EU-tasolla. Kansainvälisten ilmastoaloitteiden, kuten esimerkiksi käynnistämäni valtiovarainministereiden ilmastokoalition, puitteissa voimme tiivistää yhteistyötä ilmastoasioissa myös EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa.   

Valtiovarainministereillä on käytössään kaikista tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: verot ja eurot. Tällä alueella Suomi tekee jo nyt monia asioita oikein. Suomi otti käyttöön hiilidioksidiveron yhtenä ensimmäisistä maista koko maailmassa 1990-luvun alussa. Kestävän kasvun edellytyksiä ovat vahvistaneet hallituksen päättämät panostukset kiertotalouteen ja clean tech -ratkaisuihin. Hallitus on myös vastikään päättänyt vauhdittaa raideliikenneinvestointeja hankeyhtiöiden avulla edistääkseen henkilö- ja tavarakuljetusten siirtymistä kumipyöriltä raiteille. Seuraavalla kaudella on mielestäni jatkettava verotuksen painopisteen siirtämistä työn ja yrittämisen veroista kohti ympäristö- ja haittaveroja.

Asiantuntijaesityksistä kävi ilmi, että taloudellisen ohjauksen rinnalle tarvitaan myös muunlaisia toimenpiteitä, kuten informaation lisäämistä, sääntelytoimia ja rahoitukseen liittyviä toimia. Myös näillä alueilla olemme jo ottaneet käyttöön uusia välineitä, kuten esimerkiksi kestävän kehityksen budjetoinnin, joka lisää talouspolitiikan läpinäkyvyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tehtävää kuitenkin vielä riittää. Jotta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa, toimia on otettava käyttöön laajalla rintamalla ja päästöjen hinnoittelua tulee vahvistaa. Kotitalouksille ja yrityksille on tarjottava luotettavaa tietoa valintoihin liittyvistä päästövaikutuksista ja esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisista sijoituskohteisista. Ilmastopolitiikan valmistelussa tulee siirtyä sektorikohtaisesta ajattelusta systeemiseen, sektorirajat ylittävään ajatteluun.

Petteri Orpo

Valtiovarainministeri
@PetteriOrpo

Talouspolitiikka