Selvityshenkilö: Vammaisten henkilöiden työtoimintaa uudistettava
Selvityshenkilö Jaana Paanetoja esittää muutoksia etenkin kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaan. Vammaisten henkilöiden asema olisi turvattava paremmin lainsäädännöllä erityisesti niin sanotussa avotyötoiminnassa ja työsuhteen syntymisen riski olisi pystyttävä poistamaan.
Oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja luovutti selvityksensä tänään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle.
Sekä sosiaalipalvelut että TE-hallinnon palvelut käyttöön
Paanetoja pitää tärkeänä, että kaikki vammaiset henkilöt voisivat käyttää sekä sosiaalihuollon että TE-hallinnon palveluja rinnakkain. Sosiaali- ja TE-palvelut eivät siis saisi olla toisiaan poissulkevia. Sosiaalipalvelupolun kautta voi jo tälläkin hetkellä työllistyä avointen työmarkkinoiden työpaikoille.
Työllistyminen saattaa usean vammaisen ja erityisesti kehitysvammaisten kohdalla olla osa-aikaista, joten on tarpeen mahdollistaa avointen työmarkkinoiden työsuhteisen työn ja sosiaalipalvelun yhdistäminen. Paanetoja ehdottaa myös niin sanotun työhönvalmentajan henkilökohtaisen tuen lisäämistä sosiaalipalveluihin työsuhteisen työn aikana.
Vammaisen asiakkaan pitää olla aina oikean palvelun piirissä, mikä vaatii jatkuvaa arviointia. Se edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä eri hallinnonalan toimijoiden kesken. TE-toimistoissa olisi jatkossa oltava nykyistä enemmän henkilöitä, joilla on osaamista vammaisten työllistymisen edistämisessä, esimerkiksi työkykykoordinaattoreita tai työhönvalmentajia.
Avotyötoiminta olisi organisoitava uudelleen
Paanetojan mukaan aito työtoiminta olisi kyettävä erottamaan tapauksista, joissa työtoimintamallia käytetään ikään kuin kiertämään työsuhdetta. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla työtoiminnan ja avotyötoiminnan uudenlainen organisointi, joissa työtä tehdään ryhmänä alihankintamallilla.
Alihankintamallissa sopimus solmittaisiin kunnan tai kuntayhtymän kanssa ja vammaiset voisivat suorittaa työtehtäviä avointen työmarkkinoiden työpaikoilla oman työnohjaajansa johdolla ja ohjauksessa. Kysymys olisi lopputuloksen ostamisesta erotuksena työvoiman vuokrauksesta. Lailla säädetty malli turvaisi nykyistä paremmin vammaisen henkilön aseman.
Selvityshenkilö ehdottaa myös, että alihankintamallia testattaisiin kokeilupilotissa, jonka perusteella voitaisiin arvioida alihankintamallin hyödyt ja haitat sekä se, millaisia korvauksia työnantajat voisivat maksaa alihankintapalvelusta.
Paanetoja tarkastelee selvityksessään laajasti myös sosiaalihuoltolaissa säädettyä vammaisten työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Ehdotuksissa on otettu huomioon muun ohessa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vaatimukset.
Paanetoja selvitti sosiaalihuollon kehitysvammaisille ja muille vammaisille henkilöille tarkoitettua työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan toi-meksiannosta. Selvitys on osa Osatyökyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Lisätietoja
Jaana Paanetoja, oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, p. 050 327 3252, [email protected]
Susanna Rahkonen, STM, p. 0295 163 215, [email protected]