TEM:n talousarvioehdotus vuodelle 2020: Kasvupolitiikkaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla

Työ- ja elinkeinoministeriö 16.8.2019 11.29
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2020 talousarvioehdotuksen painopisteenä on kestävää talouskasvua edistävä kasvupolitiikka. Kasvu rakentuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle.

– Panostamme talousarvioehdotuksessamme hyvään työllisyyden hoitoon, osaamiseen ja innovaatioihin sekä vähähiilisyyteen, toteavat työministeri Timo Harakka ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni vaalikauden ensimmäisestä talousarvioehdotuksesta.

TEM ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 2 728 miljoonaa euroa, joka on reilut 227 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisäyksestä 73 miljoonaa euroa on uuden hallitusohjelman mukaisia lisäpanostuksia kestävään kasvuun.

Pääluokan menojen tasoa kasvattavat myös päästöoikeuden hinnanmuutoksesta johtuva päästökaupan kompensaatiotukimenojen kasvu (45 miljoonaa euroa), kertaluonteinen EU:n innovaatiorahastoon tuloutettava päästöoikeuksien huutokauppatulo (46 miljoonaa euroa), teknisluonteinen arvonlisäveromenojen kasvu (21 miljoonaa euroa) sekä julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin vuoden 2019 talousarvioon tehdyn kertaluonteisen säästön poistuminen (50 miljoonaa euroa).

Kohti 75 prosentin työllisyysastetta

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi reilua 297 miljoonaa euroa, joka sisältää 17 miljoonan euron lisäyksen palkkatukeen. Hallitusohjelman mukaisesti yritysten ja kolmannen sektorin palkkatukea lisätään. Lisäksi TE-toimistojen palkkatukea koskevien digipalveluiden kehittämiseen osoitetaan 2 miljoonan euron määräraha ja ELY-keskusten henkilöstöä lisätään 20 henkilötyövuodella palkkatukien maksatustehtävissä.

– Hallitusohjelmaan kirjattu 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää paljon erilaisia toimia ja hyvää yhteistyötä. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä käynnisti työnsä heinäkuussa ja sen asettamat kolmikantaiset työryhmät voivat esittää uusia toimenpiteitä jo syyskuussa pidettävään budjettiriiheen, toteaa työministeri Harakka.

TE-toimistojen resursointi turvataan. Nuorisotakuun edistämiseen ja määräaikaishaastatteluihin osoitetaan 5 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020. Kokonaisuudessaan uuden hallitusohjelman mukainen lisämääräraha näihin tehtäviin on 33 miljoonaa euroa vuosina 2020–2023.

– Meillä on asiantunteva TE-hallinto, jonka resursoinnista on pidettävä huolta. Korkeamman työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii aiempaa enemmän henkilökohtaista palvelua ja meidän on turvata palveluiden riittävä taso, jatkaa työministeri Harakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus sisältää myös hallitusohjelman mukaisen 10 miljoonan euron kehittämisrahan työllisyyden edistämiseksi. Lisämäärärahaa kohdennettaisiin muun muassa ammatinvalinta- ja uraohjauksen tehostamiseen.

Innovaatiorahoitukseen lisäpanostuksia

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin avustusvaltuudeksi reilua 332,5 miljoonaa euroa ja lainoihin lähes 147 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Avustusvaltuuksissa on uuden hallitusohjelman mukaista lisäystä 39,5 miljoonaa euroa.

– Olemme jääneet kilpailijamaistamme jälkeen innovaatiopanostuksissa, joten hallitus satsaa innovaatiorahoituksen kasvattamiseen. Osa lisäyksistä käsitellään hallituksen tulevaisuusinvestointeina, joiden tarkempi valmistelu on meneillään, toteaa elinkeinoministeri Kulmuni.  

– Hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsy edellyttää, että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa ja vakaat. Innovaatiopanostuksilla voimme uudistaa elinkeinorakennettamme ja mahdollistaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, sanoo elinkeinoministeri Kulmuni.

Business Finlandin toimintamenoihin ehdotetaan reilua 97 miljoonaa euroa, joka sisältää 13,5 miljoonaa hallitusohjelman mukaisia lisäpanostuksia kansainvälisen kasvun ohjelmaan. Lisärahoitus käytettäisiin pääosin viennin ja kansainvälistymistoiminnan, mukaan lukien kansainvälisten osaajien houkuttelu, vahvistamiseen.

Kansainvälisen kasvun ohjelma

Hallitusohjelmaan mukainen kansainvälisen kasvun ohjelman valmistelu on käynnistynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2020 sisältää reilun 24 miljoonan euron lisäpanostuksen ohjelmaan.

Lisämäärärahoista kohdennetaan 13,5 miljoonaa euroa Business Finlandin kansainvälistymisresurssien vahvistamiseen ja 6,5 miljoonan euroa Business Finlandin avustusvaltuuksiin myönnettäväksi yrityksille kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

Osana kansainvälisen kasvun lisärahoitusta käynnistetään pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, johon ehdotetaan varattavaksi 4 miljoonan euron myöntämisvaltuus vuodelle 2020. Ohjelman tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa käytettävissä olevat tuet ovat vähäisemmät kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa EU:n rahoituksen niukkuudesta johtuen.

Talent Hub -toimintamalli vakiinnutetaan 3 miljoonan euron lisärahoituksella. Mallin kautta mahdollistetaan yritysten ja kansainvälisten osaajien tiedonsaanti yhden luukun -periaatteella. Lisärahoitus mahdollistaa muun muassa kaupungeille ja yhteisöille myönnettävän siemenrahoituksen kansainvälisten osaajien rekrytoinnin tukemiseen ja kampanjoinnin suomalaisen työelämän houkuttelevuuden vahvistamiseksi.

TEM ehdottaa myös lisättäväksi TE-toimistojen resursseja 2,8 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Lisäyksestä 1 miljoonaa euroa käytettäisiin työlupaprosessien tehostamiseen siten, että henkilöstöä lisätään 20:llä ja 1,8 miljoonaa euroa kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin toimeenpanoon.

Kohti fossiilivapaata hyvinvointiyhteiskuntaa

Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Työ- ja elinkeinoministeriö vauhdittaa kivihiilestä luopumista erityisesti energiatuen kautta. TEM ehdottaa energiatukeen 110 miljoonan myöntämisvaltuutta vuodelle 2020. Kokonaisuus pitää sisällään hallitusohjelman mukaisen 30 miljoonan euron lisäyksen, joka kohdennetaan kivihiilen käyttöä korvaavien investointien tukemiseen.

Vähähiilisyyden vauhdittamiseksi käynnistetään kiertotalouden edistämisohjelma. Ohjelman toimeenpanoon ehdotetaan 1 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020.

Maahanmuutto ja kotouttaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa kotouttamisen ja työlupaprosessien tehostamiseen 3 miljoonan euron tasokorotusta vuodelle 2020. Lisämäärärahan turvin vahvistettaisiin erityisesti TE-toimistojen resursseja maahanmuuttajien osaamisen tunnistamistehtävissä sekä kuntien osaamiskeskustoimintaa ja järjestöjen roolia kotouttamisessa.

Hallitusohjelman mukaisesti pakolaiskiintiötä nostetaan 850 henkilöön vuonna 2020. Tästä johtuen työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioon vuodelle 2020 varataan 165 000 euron lisämääräraha kotouttamiskoulutukseen ja 520 000 euroa kotouttamisen kuntakorvauksiin.

Valmistelut työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtämiseksi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön on käynnistetty hallitusohjelman mukaisesti.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimeenpanoon lisärahoitusta

Hallitusohjelman mukaisesti kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa vahvistetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa hallitusohjelmaan perustuen Kilpailu- ja kuluttajaviraston resurssien vahvistamista 1,5 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Lisäksi ministeriö on sisällyttänyt ehdotukseensa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 650 000 euron lisämäärärahan EU:n yhteistyöasetuksen toimeenpanoon. Asetuksen perusteella laajennetaan rajat ylittävää valvontatoimintaa ja siihen liittyen kuluttaja-asiamiehen keinot puuttua elinkeinoharjoittajien kuluttajansuojasäännösten vastaisiin toimiin laajentuvat ja tehokas valvonta edellyttää viraston lisäresursointia.

Kuluttajaliiton valtionavustukseen ehdotetaan 500 000 euron tasokorotusta käytettäväksi kuluttajainformaation vahvistamiseen. Lisäyksen jälkeen liiton vuotuinen avustus olisi 1,3 miljoonaa euroa.

Tulevaisuusinvestointien valmistelu jatkuu

Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus ei pidä sisällään hallitusohjelman mukaisia tulevaisuusinvestointeja, joiden valmistelu on käynnissä. Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut omat ehdotuksensa valtiovarainministeriöön elokuun alussa.

TEM:n ehdotus perustuu hallitusohjelman valmistelun yhteydessä valmisteluihin määräraha-allokaatioihin.

Vuosien 2021–2023 julkisten talouden suunnitelma

Samanaikaisesti vuoden 2020 talousarvioehdotuksen kanssa on valmisteltu vaalikauden julkisten talouden suunnitelmaa. Työ- ja elinkeinoministeriön on ehdottanut pääluokan määrärahoiksi lähes 2 691 miljoonaa euroa vuodelle 2021, 2 541,5 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja noin 2 554 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Uuden hallitusohjelman mukaiset pysyvät lisäykset ovat lähes 109 miljoonaa euroa vuodelle 2021, reilut 111 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 118,5 miljoonaa euroa vuodelle 2023.

Merkittävimmät hallitusohjelman mukaiset määrärahalisäykset vuosille 2020–2023 (yhteensä neljän vuoden aikana):

  • Business Finlandin avustusvaltuudet, 168 miljoonaa euroa (myöntämisvaltuus)
  • Kansainvälisen kasvun ohjelma, 112 miljoonaa euroa
  • Energiatuki, 90 miljoonaa euroa (myöntämisvaltuus)
  • TE-toimistot, 67 miljoonaa euroa
  • Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, 66 miljoonaa euroa

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Ville Kopra, TEM, puh. 040 8261 358
elinkeinoministerin erityisavustaja Kari Jääskeläinen, TEM, puh. 044 058 1030
kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, puh. 029 504 7400
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135