Työntekijälle neljän viikon vuosiloma sairauspoissaolosta huolimatta

Vuosilomalain muutokset turvaisivat työntekijälle EU-lainsäädännössä edellytetyn oikeuden neljän viikon palkalliseen vuosilomaan, vaikka tämä olisi joutunut olemaan poissa työstä sairauden tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Lisäksi pidennettäisiin aikaa, jonka kuluessa voisi pitää työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman. Hallitus antoi lakiesityksen vuosilomalain muutoksista eduskunnalle 1.11.2018.

Vuosilomalakiin lisättäisiin säännökset työntekijän oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Työntekijä saisi lisävapaapäiviä tilanteissa, joissa tämä ei sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi ole ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää. Lisävapaapäiviltä työntekijällä olisi oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ansainnut vähintään 24 vuosilomapäivää, lisävapaapäiväsäännös ei tulisi sovellettavaksi. 

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman voisi pitää seuraavalla lomakaudella

Lakiesityksessä ehdotetaan myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisajan pidentämistä. Jos työntekijän lomaa on jouduttu siirtämään työkyvyttömyyden vuoksi, kesäloma on jatkossakin annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua.

Muutoksen jälkeen siirretty vuosiloma voitaisiin antaa vielä alkuperäistä lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana ja viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä.

Lakimuutoksilla turvataan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattaminen. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019.

Lakiesitys on luettavissa osoitteessa tem.fi/paatokset. 

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Johanna Ylitepsa, TEM, p. 029 50 64207