Arviointineuvosto: Rahankeräyslain onnistunut toimeenpano edellyttää ohjeistusta

Valtioneuvoston viestintäosasto 2.10.2018 15.02
Tiedote 448/2018

Rahankeräyslaki on valmisteltu monin tavoin esimerkillisesti, ja se perustuu laaja-alaiseen valmisteluun sidosryhmien kanssa. Esityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu, että pienkeräyksillä voi olla arvaamattomia sivuvaikutuksia.

Lain keskeisiä tavoitteita ovat kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sujuvoittamalla rahankeräysmenettelyjä ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen mahdollistamalla kertaluontoisia pienkeräyksiä. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen esitys ilmentää yhteiskunnallista murrosta, jossa vastuuta hyvinvoinnin edistämisen ja taloudellisen turvan rahoittamisesta jaetaan uudelleen julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja kansalaisaktiivisuuden kesken. Tätä ulottuvuutta tulisi avata enemmän. Samoin esityksessä tulisi arvioida, asettuvatko kolmannen sektorin toimijat kansalaiskeräysten rahoituksellisen painoarvon lisääntyessä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millaiseen toimintaan kansalaiset lahjoittavat mieluiten. Myös pienkeräysten oletettava lisääntyminen voi vaikuttaa kolmannen sektoriin keräystuottoihin.

Pienkeräys mahdollistaa uuden tyyppisen, joustavan keräysmuodon akuutteihin avuntarpeisiin, ja sosiaalinen media tullee olemaan keräyksen keskeinen foorumi. Esityksessä ei kuitenkaan käsitellä mahdollisesta somejulkisuudesta aiheutuvia vaikutuksia ottaen huomioon, että pienkeräyksillä ajatellaan tuettavan haavoittuvassa asemassa olevia. Lisäksi mahdollisia veroseuraamuksia koskevat vaikutusarviot jäävät kevyiksi, samoin pienkeräyksen osapuolten kyky arvioida niitä. Pienkeräykseen liittyvää väärinkäytön riskiä ja sen torjuntaa tulisi myös käsitellä esitettyä konkreettisemmin ja kokoavasti eri näkökulmista.

Arviointineuvosto katsoo, että pienkeräys saattaa aiheuttaa hankalia erityistilanteita silloin, jos varojen saajalla on toimeentulotukea tai ulosottovelkoja tai hänelle on vahvistettu velkajärjestely. Jos lahjoitus on suhteellisen pieni, se voi aiheuttaa saajalle toimeentulon näkökulmasta jopa haittaa. Jos keräyksen tarkoituksena on tukea arjessa selviytymistä, se ei toteudu myöskään silloin, jos keräystuotot siirtyvät ulosottovelkojen lyhentämiseen. Samoja asioita tulisi arvioida keräyksen järjestäjän ja lahjoittajan näkökulmista. Keräyksen osapuolten ohella uudistus voi aiheuttaa eri viranomaisille tapauskohtaisia tulkintaongelmia.

Arviointineuvosto suosittelee, että pienkeräyksen järjestäjille laaditaan yleinen ohjeistus ja tarkistuslista asioista, joita on syytä arvioida ennen keräystä. Ohjeistukseen tulisi laittaa tiedot siitä, mistä saa tarkempia neuvoja esimerkiksi veroasioihin, tukiin ja velkakysymyksiin liittyen. Ohjeistuksessa keräyksen järjestäjää tulisi myös muistuttaa siitä, että keräykselle tulee saada ennalta varojen saajan suostumus.

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu rahankeräyslakia koskevasta hallituksen esityksestä. Sisäministeriö toimitti esityksen arviointineuvoston käyttöön sähköpostitse 18.9.2018. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään lausunnossa kuvatuilla lisäyksillä ennen hallituksen esityksen antamista.

Arviointineuvoston lausunto 2.10.2018

Lisätietoja: arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen, p. 0400 805 417 ja arviointineuvos Kati Rantala, p. 0295 160 467, valtioneuvoston kanslia.