Digitalisaatio tarjoaa maaseudulle mahdollisuuksia
Maaseudun asukkaat ja yritykset ovat valmiita ja halukkaita käyttämään sähköisiä palveluita. He peräänkuuluttavat kokeiluja puheiden ja suunnittelun sijaan. Kaikilla ei ole kuitenkaan yhtäläisiä valmiuksia tarttua mahdollisuuksiin. Tiedot tulevat esiin Smart Countryside – Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä –selvityksestä. Työssä on perehdytty maaseudun sähköisten palveluiden nykytilaan, mahdollisuuksiin, kansainvälisiin käytäntöihin ja palveluiden käyttäjien näkemyksiin.
Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, vähentää kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja. Digitalisaatiolla voi olla suuri merkitys suomalaisella maaseudulla, missä niin yksityiset kuin julkiset palvelut muuttuvat nopeasti ja etäisyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat. Suomalainen insinööriosaaminen ja infrastruktuuri ovat monin paikoin kovatasoista ja ihmisten suhtautuminen digitalisaatioon on varovaisen innokasta, mutta palveluistamisessa ja asiakaslähtöisyydessä riittää parannettavaa.
Selvityksen mukaan kehittämistyön jatkuvuus, kokemusten hyödyntäminen ja siirtyminen käytännöiksi ontuu. Digitalisaation mahdollisuudet ja hyödyt on tuotava yhä selvemmin esiin, kansalaisdigitaidot saatava kuntoon sekä edelläkävijäyritykset ja -alueet vahvemmin näkyville. Toimivat tietoliikenneyhteydet sekä digineuvonta ja -ohjaus ehkäisevät digisyrjäytymistä. Sähköisten palvelujen kokeiluja ja niiden perusteella syntyvien kokemusten vaihtoa tarvitaan mm. liikenne- ja sote-palveluissa ja etätyön ja -opiskelun uusissa mahdollisuuksissa. Maaseudulla on jatkettava ja syvennettävä erityisesti liikkumiseen, soteen ja etätyöhön liittyviä kokeiluja. Julkisen sektorin on tuettava digitalisaatiota avaamalla tietokantojaan sekä keräämällä ja levittämällä tietoja ja kokemuksia digitalisoiduista käytännöistä.
Maaseudun kehittämisen piirteenä on aina ollut vahva paikallistuntemus. Digitalisaatio voi tuoda paikalliset kehittämisen voimat vielä vahvemmin yhteen. Julkisen sektorin merkitys alustojen luojina ja data-aineistojen tarjoajana on keskeinen, yhdistykset ja järjestöt taas kanavoivat vapaaehtoistyötä, naapuriapua ja neuvontaa.
Selvityksen ovat laatineet Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimus Spatia, Vaasan yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Työ toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimuksen ohjausryhmää johdettiin liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Lisätietoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi
Twitter: #smartcountryside
Lisätietoja: hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Laura Eiro, LVM, laura.eiro (at) lvm.fi, p. 040 096 9293 sekä hankkeen johtaja Janne Antikainen, MDI, janne.antikainen (at) mdi.fi, p. 040 7641829