EU-ministerivaliokunnassa kansallisen EU-puheenjohtajuusohjelman edistyminen ja 5G-verkkojen käyttöönotto

Valtioneuvoston viestintäosasto 29.11.2019 10.38
Tiedote 630/2019

EU-ministerivaliokunta sai kokouksessaan perjantaina 29. marraskuuta tilannekatsauksen Suomen EU-puheenjohtajakaudella saavutetusta edistyksestä kansallisen puheenjohtajuusohjelman painopisteissä sekä keskusteli unionin yhteisestä lähestymistavasta 5G-verkkojen käyttöönotossa.

Suomen kansallisen EU-puheenjohtajuusohjelman painopisteitä ovat yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate EU:n toiminnan kulmakivenä, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä unioni, EU globaalina ilmastojohtajana sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Suomi on puheenjohtajakaudellaan tehnyt konkreettisia toimenpiteitä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen tehostamiseksi. Suomi on esimerkiksi edistänyt rahoituskehysneuvotteluissa yhteisymmärryksen löytämistä EU:n talousarvion suojaamiseksi tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, ja kehittänyt oikeusvaltiokysymysten käsittelyä neuvostossa ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Suomen aloitteesta tehostettiin myös niin kutsuttua EU-sopimuksen 7 artiklan menettelyä, jota sovelletaan, kun jäsenvaltion epäillään rikkovan vakavasti unionin arvoja.

Suomi on työskennellyt kilpailukykyisen ja sosiaalisesti eheän EU:n eteen esimerkiksi edistämällä unionin kestävää kasvua ja käynnistämällä EU-tasolla keskustelun talouden ja ihmisten hyvinvoinnin toisiaan tukevasta suhteesta. Kestävän kasvun painopisteinä ovat olleet etenkin tulevaisuuteen suuntautuneiden sisämarkkinoiden kehittäminen, digitaalinen talous, tutkimus ja innovaatiot sekä moderni teollisuuspolitiikka.

Puheenjohtajana Suomi on edistänyt EU:n 2050-ilmastoneutraalisuustavoitteen hyväksyntää käsittelemällä EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaa kaikissa asiaan kuuluvissa neuvostokokoonpanoissa ja useissa epävirallisissa ministerikokouksissa. Lokakuun ympäristöneuvostossa hyväksyttiin päätelmät, joissa annettiin vahva viesti kiertotalouden sisällyttämisestä uuden komission työohjelmaan ja sen tarjoamista ratkaisuista ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hillitsemiseksi.

Suomen puheenjohtajakaudella on edistetty kansalaisten kokonaisvaltaista turvallisuutta ja yhteiskuntien kriisinkestävyyttä esimerkiksi kemiallisiin aineisiin, biologisiin taudinaiheuttajiin, radioaktiivisiin aineisiin ja ydinaseisiin liittyvissä tilanteissa. Heinäkuussa perustettiin myös EU:n neuvoston työryhmä koordinoimaan hybridiuhkien torjuntaa.

EU-ministerivaliokunta kävi myös keskustelun 5G-verkkojen käyttöönotosta. Suomi katsoo, että EU:n yhteinen lähestymistapa 5G-verkkoihin siirtymisessä on erityisen tärkeää EU:n kilpailukyvyn sekä kyberturvallisuuden varmistamiseksi.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Liikenne- ja televiestintäneuvosto 2.–3.12.
  • Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 2.–3.12.
  • Euroryhmä 4.12. ja ECOFIN 5.12.
  • Energianeuvosto 4.12.

Liikenneneuvostossa on tavoitteena saavuttaa yleisnäkemys muun muassa tiemaksuja käsittelevästä eurovinjettidirektiivistä, jolla pyritään myös vähentämään päästöjä. Televiestintäneuvostossa ministerit keskustelevat ihmislähtöisestä datataloudesta ja hyväksyvät päätelmät 5G-verkkojen mahdollisuuksista ja turvallisuusaspekteista.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa viedään päätökseen Suomen puheenjohtajakauden keskeisenä teemana olleet tulevaisuuskeskustelut. Tavoitteena on vaikuttaa etukäteen vuosien EU:n 2019-2024 lainsäädäntöohjelmaan.

Talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (ECOFIN) pyritään sopimaan pääomamarkkinaunionin loppuunsaattamisesta ja rahanpesun sekä terrorismin rahoituksen vastaisen toiminnan seuraavista askeleista. Laajennetussa euroryhmässä valmistellaan joulukuun eurohuippukokousta pankkiunionin, EVM-sopimusmuutosten sekä euroalueen talousarviovälineen osalta.

Energiaministerit keskustelevat älykkäästä sektorien yhteen liitännästä, jolla on merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä. Keskustelu koskee sitä, kuinka puhdasta energiaa voidaan ottaa käyttöön kaikilla talouden sektoreilla esimerkiksi lämmityksessä, teollisuudessa ja liikenteessä.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia