Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

EU-ministerivaliokunnassa neuvoston toimintatapojen kehittäminen ja avoimuuden lisääminen Suomen EU-puheenjohtajakaudella

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 8.3.2019 10.14
Tiedote 144/2019

EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan 8. maaliskuuta toimista, joilla EU:n neuvoston toimintatapoja kehitetään Suomen EU-puheenjohtajakaudella 1.7. – 31.12.2019. Suomen tavoitteena on lisätä neuvoston toiminnan avoimuutta, vahvistaa paremman sääntelyn periaatteiden toteutumista sekä edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä.

Suomi pyrkii lisäämään neuvoston lainsäädäntöasiakirjojen julkisuutta ja herättämään keskustelua siitä, minkälaisilla konkreettisilla toimilla EU:n avoimuutta voidaan lisätä jatkossa. Suomen kaudella järjestettävissä neuvoston kokouksissa ministereiden keskustelut ovat julkisia aina kun se on mahdollista.

Suomen viestintä on mahdollisimman avointa ja aktiivista. Se palvelee sekä kansalaisten että median tarpeita. Lähtökohtana on, että julkinen tieto tarjotaan saataville mahdollisimman nopeasti ja selkeästi.

Tiedot Suomen pysyvän EU-edustuston johdon tapaamisista julkistetaan. Lisäksi EU-edustuston johto tapaa EU:n avoimuusrekisterialoitteen hengessä vain avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia. Ennen puheenjohtajakauden alkua selvitetään myös, voitaisiinko vastaavia käytäntöjä soveltaa ministereihin heidän toimiessaan neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

Suomi edistää myös neuvoston digitaalisten työvälineiden kehittämistä. Jos uuden teknologian avulla pystyttäisiin osittain korvaamaan perinteisiä kokouksia, olisi mahdollista säästää kustannuksia ja aikaa sekä vähentää päästöjä.

On tärkeää, että kansalaiset saavat avoimesti tietoa EU:n toiminnasta ja päätöksenteosta. Näin voidaan myös vahvistaa demokratian toteutumista ja torjua disinformaation leviämistä. Toimia tarkennetaan ja konkretisoidaan vielä kevätkauden 2019 aikana.

Ministerivaliokunta kävi myös keskustelun Suomen näkemyksistä EU:n Kiina-politiikkaan, jota tullaan käsittelemään muun muassa maaliskuun Eurooppa-neuvostossa.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi kokouksessaan Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Euroryhmän 11.3.
  • Talous- ja rahoitusasioiden neuvostoon (Ecofin) 12.3.
  • Epävirallinen eurooppaministerikokous 11.–12.3.
  • Työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaneuvosto 15.3.

Euroryhmän asialistalla on temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä asuntomarkkinoihin liittyen, Latvian päivitetty alustava talousarviosuunnitelma sekä Kreikkaa koskeva toinen tiukennetun valvonnan raportti.

Ecofin-neuvostossa on tavoitteena saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys digitaalisten mainospalvelujen veroa (DAT) koskevasta direktiivistä. Lisäksi neuvostossa tavoitellaan yleisnäkemystä kolmesta valmisteverotuksen lainsäädäntöehdotuksesta sekä käydään politiikkakeskustelu InvestEU-ohjelman investointikomitean sihteeristön sijainnista.

Epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa Bukarestissa on tarkoitus keskustella siitä, miten EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 voisi tukea EU:n yhteisiä prioriteetteja mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Kokouksessa keskustellaan myös EU:n toiminnan painopisteistä tulevina vuosina.  

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan osalta neuvostossa pyritään osittaiseen yleisnäkemykseen Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) koskevasta asetuksesta. Neuvostossa käydään myös periaatekeskustelut Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta vuoden 2020 jälkeen sekä eurooppalaisesta ohjausjaksosta 2019.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Niina Nurkkala, p. 050 347 2661 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia