EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja rahoituskehysneuvotteluihin

Valtioneuvoston viestintäosasto 7.2.2020 10.18
Tiedote

EU-ministerivaliokunta päivitti kokouksessaan perjantaina 7. helmikuuta Suomen tavoitteita rahoituskehysneuvotteluiden loppuvaiheeseen sekä linjasi Suomen näkemyksiä useisiin unionin keskeisiin hankkeisiin.

Pääministeri Sanna Marin kertoi ministerivaliokunnalle edellispäivän tapaamisestaan rahoituskehysneuvotteluja johtavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa. Puheenjohtaja Michel tapaa EU-maiden johtajia kahdenvälisesti ennen 20. helmikuuta kokoontuvaa ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta, jossa on tarkoitus sopia EU:n tulevasta rahoituskehyksestä eli unionin pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027.

Suomi katsoo, että Suomen puheenjohtajamaana valmistelema, kaikkien jäsenmaiden näkemykset huomioiva esitys on hyvä pohja jatkoneuvotteluille. Suomi katsoo kuitenkin, että siinä esitetty kehys on Suomen näkökulmasta hieman liian korkea. Suomen näkemyksen mukaan kehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyisen rahoituskehyksen tasoa, eli 1,06% jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta (sisältäen kehyksen ulkopuoliset erityisvälineet). Suomelle merkityksellisiä kysymyksiä jatkoneuvotteluissa ovat muun muassa maaseudun kehittämisrahoitus, tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen sekä unionin varojen käytön kytkeminen oikeusvaltioperiaatteeseen. Kantoja yksittäisiin ohjelmiin voidaan vielä tarkentaa neuvottelujen edetessä.

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan myös vahvaa sosiaalista Eurooppaa koskevaa komission tiedonantoa. EU-ministerivaliokunta totesi, että tiedonanto on tarpeellinen täydennys Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalle ja jatkossa on välttämätöntä huolehtia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sosiaalista Eurooppaa koskevan aloitteen koherenssista ja tiivistä yhteydestä. Komission pyrkimys varmistaa, että sopeutuminen ilmastoneutraaliuteen, digitalisaatioon ja demografiseen muutokseen tapahtuu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla vastaa hyvin Suomen hallitusohjelman tavoitteita. Suomi muodostaa kantansa tiedonannossa mainittuihin yksittäisiin aloitteisiin, kun komissio on antanut niistä esityksensä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta Suomi pitää tärkeänä, että sen avulla tuetaan EU:n siirtymää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, ja myös edesautetaan EU:n 2030 päästövähennystavoitteen kunnianhimon nostoa. On tärkeää, että EU:n talousarviosta tuetaan oikeudenmukaista siirtymää kaikissa jäsenvaltioissa.

EU-ministerivaliokunta keskusteli myös suunnitelmasta järjestää Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n painopiste on vuosien 2019–2024 strategisen ohjelman toimeenpanossa. Konferenssin tulisi edistää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Sen tulisi keskittyä kansalaisille tärkeisiin politiikka-aiheisiin, joita ovat esimerkiksi oikeusvaltioperiaate, ilmastonmuutos ja ympäristöhaasteet, kestävä kasvu, sosiaalinen ulottuvuus, kokonaisvaltainen turvallisuus, muuttoliike sekä EU:n rooli maailmassa. Konferenssin rakenteen ja hallinnon tulisi olla kevyt ja toimintatapojen mahdollisimman avoimia.

Lisäksi EU-ministerivaliokunta sopi ennakkovaikuttamislinjauksista koskien tasapuolisen toimintaympäristön edistämistä EU:n kasvun ja globaalin kilpailukyvyn näkökulmasta. Yritysten tasapuoliseen toimintaympäristöön liittyvät kysymykset ovat yhä enemmän esillä eri yhteyksissä ja useat komission aloitteet liittyvät tähän. EU-ministerivaliokunnan mukaan EU:n kilpailukykyä tulee rakentaa ensisijaisesti vahvistamalla sisämarkkinoita ja edistämällä reilua ja avointa kilpailua.  

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Matti Niemi p. 045 679 1717, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia