EU-minvassa: Suomen EU-puheenjohtajuus hoidettiin ennakoitua edullisemmin

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.2.2020 10.03
Tiedote 069/2020

Suomen EU-puheenjohtajakausi (1.7. – 31.12.2019) maksoi vähemmän kuin mihin oli varauduttu. Kustannuksiksi arvioidaan muodostuvan yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Puheenjohtajuutta varten oli varattu talousarviomenettelyssä 81,3 miljoonaa euroa.

EU-puheenjohtajakauden kustannuksia rajoitti järjestettyjen kokousten harkittu määrä, kustannustehokkaat kokousjärjestelyt sekä lisähenkilöstön ja käytettyjen ostopalveluiden tarkoituksenmukainen käyttö. EU-ministerivaliokunta sai asiasta tiedonannon kokouksessaan torstaina 13. helmikuuta. 

 

EU-ministerivaliokunta käsitteli myös ohjeita, jotka annetaan Euroopan komissiolle neuvotteluihin uudesta suhteesta Britannian kanssa. Ohjeet on tarkoitus hyväksyä yleisten asioiden neuvostossa 25. helmikuuta. Suomi pitää tärkeänä, että neuvottelut päästään aloittamaan maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

 

Lisäksi EU-ministerivaliokunta käsitteli EU:n ja Afrikan suhteita. Afrikka on vahvasti esillä uuden komission asialistalla. Komissio valmistelee parhaillaan esityksiä EU:n ja Afrikan kumppanuuden kehittämisestä. Suomi katsoo, että EU:n on vahvistettava kehitysyhteistyön ohella poliittisia ja taloudellisia suhteita Afrikkaan ja maanosa on nostettava aidosti EU:n strategiseksi ja tasavertaiseksi kumppaniksi.

 

Ministerivaliokunnassa oli esillä myös komission julkistama ehdotus EU:n laajentumispolitiikan tehostamiseksi. Tavoitteena on tehdä laajentumispolitiikasta uskottavampaa ja ennustettavampaa, lisätä laajentumisneuvotteluiden poliittista ohjausta sekä tehdä prosessista dynaamisempi. Suomi katsoo, että komission ehdotus antaa hyvän pohjan EU:n laajentumispolitiikan kehittämiselle. Suomen mielestä tulisi edetä niin, että Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluista voidaan päättää ennen toukokuussa järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta.

 

EU-ministerivaliokunta käsitteli myös pankkiunionin loppuunsaattamista. Suomi muodostaa lopullisen kantansa mahdolliseen pankkien kriisinratkaisuun tarkoitetun rahaston varautumisjärjestelyn aikaistettuun käyttöönottoon ja pankkien maksamien jälkikäteisten vakausmaksujen aikaistettuun yhteisvastuullistamiseen vasta eurooppalaisten instituutioiden (komissio, kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan keskuspankki) tekemän pankkisektorin riskien vähenemisarvion ja oman itsenäisen riskien vähenemisarvionsa perusteella.

 

EU-ministerivaliokunta linjasi lisäksi Suomen kantoja seuraaviin neuvostoihin:

  • Ulkoasiainneuvosto (17.2.)
  • Yleisten asioiden neuvosto (17.2.)
  • Euroryhmä (17.2.) ja ECOFIN (18.2.)
  • Koulutusneuvosto (20.2.)

Ulkoasiainneuvoston aiheina on EU-Afrikka –suhde, Libyan tilanne ja EU-Intia –suhde. Yleisten asioiden neuvosto puolestaan valmistelee 20. helmikuuta kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa.

Euroryhmässä keskustellaan muun muassa euroalueen budjetin ulkoisesta rahoituksesta.  ECOFIN-neuvoston on tarkoitus muun muassa päättää suosituksista vastuuvapauden myöntämiseksi komissiolle varainhoitovuoden 2018 osalta ja päivittää EU:n luetteloa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista.

Koulutusneuvosto käsittelee vapaan liikkuvuuden hyötyjä ja haasteita koulutuksen ja tutkimusyhteistyön kannalta sekä hyväksyy päätöslauselman koulutuksesta eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

Lisätietoja: pääministerin Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 468 5949, erityisavustaja (EU-asiat) Matti Niemi p. 045 679 1717, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia