Terveet tilat 2019 -foorumin antia
Ongelmat tiedostettu – yhteistyöllä toimeen

Terveet tilat -hanke 26.4.2019 17.30
Ongelmat tiedostettu – yhteistyöllä toimeen

Historian ensimmäinen Terveet tilat -foorumi järjestettiin Helsingissä 28. helmikuuta 2019. Tilaisuus kokosi yhteen ohjelman toimeenpanijoita ja yhteistyötahoja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja kuulemaan ohjelman painopistealueista. Tilaisuuden aikana kerättiin palautetta sähköpostitse ja Twitterin välityksellä.

Tilaisuuden avaussanat käyttänyt kansliapäällikkö Hannele Pokka korosti talkoohenkeä ja yhteistä päättäväisyyttä asioiden ratkaisemiseksi.

Ministerit Tiilikainen ja Saarikko: Laaja-alaista yhteistyötä tarvitaan

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen painotti myös yhteistyötä asioiden eteenpäin viemiseksi. Ratkaisuja on etsittävä hallinnonrajat rikkovasti ja sidosryhmät laajasti mukaan ottaen. Tätä tarkoitusta palvelee myös vuosittain järjestettävä Terveet tilat -foorumi. Tiilikaisen puheenvuorossa esiin nousivat strateginen kiinteistönhoito, joustavat mallit tilojen suunnitteluun ja toteutukseen, ennaltaehkäisyn tärkeys sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Ministeri Tiilikainen rohkaisi kumppaneita ja sidosryhmiä antamaan edelleen palautetta ohjelman toteuttamiseen – viestit ovat olleet tärkeä voimavara koko valmistelun ja toimeenpanon alun ajan, ja ovat sitä myös jatkossa.

Perhe- ja peruspalveluministeri totesi, ettei näin mittavaa, vaikeaa kysymystä ratkaista vuodessa tai kahdessa, vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Lisäksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä. Ihmisten sisäilmasta sairastuminen ja oireilu on otettava vakavasti. Hoitopolut on saatava selkeiksi – jo ensimmäisellä terveyskeskusvierailulla jokaisen olisi saatava asiantuntevaa apua. Oireiden ja kysymysten tunnistamiseen tarvitaan koulutusta terveydenhoitohenkilökunnalle. Ministeri Saarikon mukaan kaipaamme palautetta, jotta työ voidaan keskittää oikeisiin asioihin ja voimme asettaa kunnianhimon tason oikein. Saarikko korosti, että yritämme vahvistaa, että yhä harvempi oireilisi julkisista tiloista ja lisäksi tarjota palveluja ja turvaa heille, jotka ovat sisäilmasta sairastuneet.

Esitysdiat: Toimeenpanoa yhteistyössä, ministerit Kimmo Tiilikainen ja Annika Saarikko

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajien puheenvuorot

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma totesi, että kosteus- ja homeongelmien osalta tarkastusvaliokunta ja ympäristövaliokunta eduskunnassa ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Valiokuntatyöskentelyn hyöty on, ettei siinä ole hallitus/oppositioasetelmaa. Silloin voidaan keskittyä vain ja ainoastaan itse asiaan.

Kari Reijulan johdolla on tehty selvitys rakennusten kosteusongelmien laajuudesta ja ongelman teknisestä terveydellisestä ja taloudellisesta ulottuvuudesta. Heinäluoman mukaan taloudellisessa mielessä puhutaan valtavasta asiasta. Tutkimus käytiin huolella läpi, ja siltä pohjalta syntyi mietintö toukokuussa 2013. Eduskunta päätyi yksimielisyyteen 14 konkreettisesta kannanotosta, joihin palataan vuosittain. Edustaja Heinäluoman mukaan vastuukysymykset edellyttävät selkeytystä edelleen – pitäisi selkeämmin sanoa, kuka vastaa. Ympäristöministeriö on tässä avainroolissa.

Aiheeseen liittyviä hankkeita ja ohjelmia vuosien varrella on ollut. Heinäluoman mukaan Terveet tilat -ohjelmalla täytyy olla jatkossakin selkeä ministerin vetovastuu, muutoin pyörä pyörii uudelleen ja uudelleen. Seuraavan hallituksen tulisi asettaa ohjelmalle myös riittävä rahoitus, jotta asioita saadaan edistettyä.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Hassi kertoi, että sisäilma-ongelmista tulee kansanedustajille todella paljon palautetta. Aihepiiri huolettaa ihmisiä. Tästä kertoo myös se, että kansalaisjärjestöjä on useita. Myös Hassin mukaan monella kokemus on se, kuten ministeri Saarikko totesi, ettei oireilevaa oteta vakavasti. Hassin mukaan ”sutta ja sekundaa” tekevät firmat täytyy saada kuriin eli kantamaan vastuunsa huonosta laadusta. Kierre ei pääty, jollei virheen tekijä vastaan virheen kustannuksista. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimusta tekijöistä, jotka aiheuttavat oireita. Sairastuneiden hoidon lisäksi myös sosiaaliturvan tulee vastata ihmisten tilanteisiin niin, ettei ole mahdollista pudota turvaverkkojen ulkopuolelle.

Kansanedustaja Hassin mukaan Terveet tilat -ohjelmaa ei tarvittaisi, jos oletuksena olisi, etteivät ihmiset sairastu huonosta sisäilmasta. Kuitenkin kansalaispalautteesta on käynyt ilmi, että sairastuneiden oireita pidetään psyykkisperäisinä.

Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, kansanedustaja Eero Heinäluoma

Kansanedustajille paljon kansalaispalautetta sisäilmaongelmista, kansanedustaja Satu Hassi

Mitä kuuluu Terveet tilat 2028 -ohjelmalle?

Hankejohtaja Marika Paavilainen esitteli Terveet tilat 2028 -sihteeristön sekä ohjelman toimeenpanon painopisteet vuonna 2019. Tänä vuonna ollaan käynnistämässä yhteistyötä aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa Terveet tilat -toimintamallin kehittämiseksi. Käyntiin on lähdössä tämän vuoden aikana myös Joustavat, monikäyttöiset, muunneltavat ja turvalliset tilat -mallin kehittäminen. Muut ohjelman toimenpidealueet ovat jo vireillä. Myös hankejohtaja Paavilainen korosti kumppaneilta saatavan palautteen ja yhteistyön merkitystä.

Esityksen päätteeksi tilaisuuden juontaja Risto Alatarvas kysyi, mitkä hankkeet kuuluvat Terveet tilat 2028 -ohjelmaan. Paavilaisen kertoi, että Terveet tilaat -ohjelmaan kuuluvat kaikki ne hankkeet, joiden ohjausvastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä, ympäristöministeriöllä, opetus- ja kulttuuriministeriöllä tai valtioneuvoston kanslialla. Tätä kautta kanavoidaan euroja selvitystöihin ja käytännön tehtäviin. Tämän lisäksi hankkeella on kumppaneita, joilla on lukuisia erilaisia hankkeita. Kaikki hankkeet, joiden tavoite on sama kuin Terveet tilat -ohjelmalla, vievät yhteistä asiaa eteenpäin itsenäisesti.

Terveet tilat 2028 -ohjelman toimeenpanon painopisteet vuonna 2019, hankejohtaja Marika Paavilainen

Suunnitelmallisuutta kiinteistöjen ylläpitoon

Johtava konsultti Esko Korhonen kertoi tilakannan strategisesta kehittämisestä. Strategista otetta tarvitaan, koska korjaustarpeita on paljon, mutta resursseja rajallisesti. Myös tilan tarpeet vaihtelevat. Kestävä kiinteistönpito vaatii suunnitelmallisuutta. Korhonen nosti esityksessään esiin muun muassa kiinteistöjen salkutuksen: kiinteistöt voidaan jakaa esimerkiksi säilytettäviin, loppuun käytettäviin ja myytäviin tai purettaviin. Kiinteistöä tulisi ylläpitää salkkukohtaisesti. Korhonen korosti ennakoivan ylläpidon merkitystä. Ennakoiva ylläpito muun muassa kohdentaa resurssit oikein, mahdollistaa paremman sisäilmaston sekä säästää energiaa ja rahaa.

Kommenttipuheenvuoron pitänyt, toimitilajohtaja Mauri Koistinen Lahden kaupungista oli ilahtunut siitä, että kuntasektorilla suurten kuntien kesken on hyvä yhteistyö ja myös siitä, että on asetettu pitkäkestoinen Terveet tilat -ohjelma ongelmien ratkomiseksi. Tämä edistää asioiden eteenpäin viemistä ja ongelmien poistamista. Koistinen nosti esiin sen, että Suomessa julkisissa tiloissa oirehditaan enemmän kuin yksityisissä tiloissa. Mauri Koistinen esitteli Lahden tilannetta: Lahden kaupungissa on käytössä mm. salkutus sekä toimitilaohjelman priorisoidut toimenpiteet ja konserniyhteistyö. Tarpeettomia ongelmarakennuksia poistetaan ja tilalle rakennetaan terveitä tiloja. Myös Koistinen nosti esiin viestinnän merkityksen, jotta kansalaisten luottamus tutkimuksiin ja tehtyihin korjaaviin toimenpiteisiin lujittuisi.

Toimitilakannan strateginen kehittäminen, johtava konsultti Esko Korhonen

Kaupungin strategialähtöinen kiinteistönpito, toimitilajohtaja Mauri Koistinen

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma

Ohjelmajohtaja Jussi Lampi kertoi Kansallisesta sisäilma ja terveys -ohjelmasta. Jussi Lammen mukaan kehitettävää on epäpuhtauksien hallinnassa ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja viestinnässä.  Lisäksi puutteita ja selvitystarpeita on hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, sosiaaliturvassa sekä kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa. Tähän kaikkeen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma pyrkii Lammen mukaan vaikuttamaan mm. jakamalla tutkittua tietoa, laatimalla ohjeita ja suosituksia, kehittämällä hoito- ja palvelupolkuja sekä selvittämällä puutteita.

Jussi Lammen mukaan ohjelma on lähtenyt hienosti käyntiin. Esimerkkeinä hän mainitsi mm. Terveyskylän ja virtuaalisairaala 2.0:n. THL ja TTL tuottavat ongelmatilanteiden ratkaisuun uusia työkaluja. Lisäksi THL on toteuttanut 5000 suomalaiselle kyselyn, jonka aiheita ovat sisäilmaan liittyvät tiedot, asenteet ja käsitykset haitoista – kysely tukee ohjelman suunnittelua. Myös potilasjärjestöjen kanssa viestintää on kehitetty ja kansalaisten käyttöön tuotettu uutta tietoa. Ohjelma tarkentuu ja muotoutuu koko ajan, ja kaikki ovat tervetulleita työhön mukaan.

Ylitarkastaja Kimmo Ilonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta painotti kommenttipuheenvuorossaan, että yhteinen käsitys nykytilanteesta ja ongelmista on olemassa – nyt olisi aika päästä eteenpäin. Toisaalta Ilonen on havainnut työssään, ettei lainmukaisuuden selvittäminen sisäilmaongelmissa ole lainkaan helppoa. Ilonen nosti esiin sen, etteivät kansalaisten ja kunnan viranomaisten näkökulmat useinkaan kohtaa. Asiakkaalla eli kuntalaisella voi olla käsitys, ettei ongelmien selvittämiseksi tehdä tarpeeksi töitä, vaikka Ilosen näkemyksen mukaan kunnan viranhaltijat ovat erittäin motivoituneita ongelmien ratkaisuun. Jopa niin motivoituneita, että Ilonen nostaa esiin viranhaltijoiden mahdollisen uupumisen ongelmien ratkaisun keskellä.

Ilosen mukaan ensimmäisistä haittaepäilyistä ongelman ratkaisuun saattaa kestää kaksikin vuotta, vaikka toimittaisiin ripeästikin. Esimerkiksi tutkimukset ja korjausten kilpailutukset vievät aikaa. Ilonen painotti odotusajan hankaluutta: tulee pohtia ja ratkaista, milloin tarvitaan ensiaputoimenpiteitä, milloin lyhytaikaisia korjaustoimia tai milloin on heti lähdettävä väistötiloihin. Riskikäsityksistä on erimielisyyttä kansalaisten ja viranomaisten välillä, mutta myös asiantuntijoiden kesken. Tarvittaisiin varmuus siitä, mitkä ovat todelliset riskit: paljonko on paljon ja kuinka kauan voidaan odottaa. Ilonen toteaa, että kansallisten ohjelmien myötä hänen toivonsa yhteisen näkemyksen löytymiseksi myös riskeistä on herännyt.

Ihmisen terveys ja hyvinvointi keskiöön, ylilääkäri Jussi Lampi

Kommenttipuheenvuoro edelliseen, ylitarkastaja Kimmo Ilonen

Koulutuksen rooli sisäilmaongelmien ratkaisussa

Koulutusvastuupäällikkö Harry Dunkel Savonia-ammattikorkeakoulusta esitteli rakennusalan korkeakoulutuksen määrää ja AMK-korkeakoulutuksen sisältöä. Dunkelin mukaan tilaajien osaaminen on osin riittämätöntä, korjaussuunnittelijoista on pulaa ja lisäksi korjausrakentamisen osaajia, asiantuntijoita sekä työnjohtajia ei ole riittävästi. Osaamisvajeen mahdollisiksi ratkaisuiksi Dunkel esittää: A) Uuden rakennusterveys-suuntautumisvaihtoehdon lisäämistä perustasolle, B) perustason laajuuden lisäämistä (vrt. kätilöiden tutkinto 270 op), C) kokonaan uuden tutkinnon luominen ja D) täydennyskoulutuksen uudelleen muotoilua. Dunkelin mukaan kaikissa ehdotetuissa malleissa on sekä hyviä että huonoja puolia.

Osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri Metropolia-ammattikorkeakoulusta korosti, että osaamistarpeet kasvavat koko ajan. Vaikka osaamiskokonaisuuksia esimerkiksi kosteuden hallinnasta, puhtauden hallinnasta ja tietomalliosaamisesta yritetään mahdollisuuksien mukaan sisällyttää tutkintoon, ei kaikkiin tarpeisiin pystytä vastaamaan. Rakennusten käyttö ja kunnossapito vaatisi aiempaa suurempaa asiantuntemusta, mutta suurin osa alalta valmistuvista työllistyy ns. perinteisiin tehtäviin kuten suunnittelu, projektinjohto, rakennuttaminen tai valvonta.

Säteri nosti positiiviseksi signaaliksi uuden korkeakoulujen rahoitusmallin, jossa painotetaan jatkuvaa oppimista eli erikoistumiskoulutuksia ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, lisäksi rahoitusta on saatu muuntokoulutuksiin ja työvoimapoliittisiin rekrykoulutuksiin. Näillä elementeillä pystytään Säterin mukaan ohjaamaan ja kehittämään työelämässä jo olevien osaamista tästä aihealueesta. Myös yrityksillä on kiinnostusta lisätä henkilöstönsä osaamista täydennyskoulutuksilla. Jatkuvaa oppimista on Säterin mukaan valjastettava myös sisäilmaosaamisen kehittämiseen.

Rakentamisalan osaaminen osana sisäilmaongelmien ratkaisua, koulutusvastuupäällikkö, Harry Dunkel

Kiinteistö- ja rakennusalan osaaminen osana sisäilmaongelmien ratkaisua, osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri

Tutkimus ja verkostoyhteistyö avainasemassa

Johtaja Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi tutkimuksen ja verkostoyhteistyön mahdollisuuksista. Tutkitun tiedon merkitys yhteiskunnan suurissa murroksissa vahvistuu jatkuvasti. Kun puhutaan niinkin suurista asioista kuin ilmaston muutos ja sen torjunnan tutkimuksellinen tuki, niin puhutaan hyvin monialaisista asioita. Tämä linkittyy Heikkisen mukaan suoraan terveyteen. Toinen seuraavassa hallitusohjelmassa läpijuoksevana lankata tavalla tai toisella tullee olemaan YK:n agenda 2030 kaikkine 17 toimenpidekokonaisuuksineen. Heikkisen mukaan kaikkia periaatteita on pystyttävä viemään eteenpäin eri politiikkalohkoilla.

Heikkinen kertoi lyhyesti Tutkimus- ja innovaationeuvoston työstä, jota pääministeri johtaa. Työssä nivoutuvat yhteen osaamispohjan varmistaminen, osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen sekä kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä. Tutkimus ja innovaationeuvoston visio 2030:ssä Suomi on vetovoimaisin ja osaavin innovaatio- ja kokeiluympäristö. Myös Heikkinen korosti esityksessään yhteistyön merkitystä ja yhdessä tekemistä. Heikkinen esitteli myös Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota, joka sisältää kolme merkittävää tavoitetta. Ensimmäinen tavoitteista liittyy jatkuvan oppimisen teemaan. Heikkisen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaikki jo työelämässä olevat lähtisivät suorittamaan uutta tutkintoa saadakseen valmiuksia työelämän uusista haasteista selviytymiseen. Tarvitaan muun tyyppisiä koulutusratkaisuja.  Toinen iso tavoite on se, että vähintään 50%:lla 25–34-vuotiaista olisi korkeakoulututkinto, koska uudet työpaikat syntyvät korkean osaamisen puolelle. Tavoitteista kolmas on jaettu tavoite Tutkimus- ja innovaationeuvoston vision kanssa eli 4%:n tavoite bruttokansantuotteesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan vuoteen 2030 mennessä.

Mitä yhteistä sitten on Terveet tilat -ohjelmalla ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla? Heikkisen mukaan näitä ovat 1) tutkitun tiedon merkitys ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisussa, 2) ministeriöiden, hallinnonalojen, kuntien ja tutkimustoimijoiden yhteistyö, 3) verkostomainen, osallistava toiminta sekä 4) monialaisuus, kokonaisvaltaisuus ja sektorirajojen ylittäminen. Heikkinen painotti, että monialaista tutkittua tietoa tarvitaan lisää Terveet tilat -ohjelman tueksi.

Kommentti puheenvuoron käytti rakentamisen digitalisaation professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta. Oulun yliopistossa Terveet tilat 2028 -ohjelmaan liittyvää tutkimusta tehdään teknillisessä tiedekunnassa, lääketieteellisessä tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa. Koulutuksen puolella Terveisiin tiloihin liittyy rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörien ja arkkitehtuurin koulutusohjelma. Oulun yliopistossa laitettiin talvella hakuun myös uusi professuuri, hyvä sisäilma ja rakennusterveys. Ajatuksena on, että lääketieteen alalle avataan mahdollisesti tätä tukeva työelämäprofessuuri, hyvä sisäilma ja ihmisen terveys.

Heikkilä yhtyi Heikkisen kommenttiin siitä, että tarvitaan monitieteistä ja avointa tutkimusyhteistyötä. Lisäksi Heikkilä nosti esiin muun muassa rakennusfysiikan mahdollisuudet ongelmien ratkomisessa, vastuukysymysten tärkeyden ja rakentamisprosessin kehittämisen. Lopuksi professori Heikkilä esitti vielä Oulun yliopiston johdon terveiset olla viemässä omalta osaltaan asioita eteenpäin.

Paneelista pureskeltavaa jatkoon

Paneelikeskustelu kokosi foorumipäivän antia.

Iltapäivän paneelissa esiin nousi muun muassa seuraavia asioita:

  • Liikkeelle on lähtenyt kaksi kansallista ohjelmaa (Terveet tilat 2028 ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma), joissa on hyvät tavoitteet, mutta hyvin vähän konkretiaa tähän mennessä.
  • On otettu napsaus terveyden suuntaan ja vaikuttaa olevan ”hyvä draivi” mennä eteenpäin.
  • Rakennuspuolella viimeisen 10 vuoden aikana on tapahtunut paljon koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä alkaen. On tahtotila ratkaista ongelmia moniammatillisesti.
  • Uutta tutkittua tietoa tarvitaan edelleen, mutta on muistettava hyödyntää myös olemassa olevaa tietoa.
  • Tarvitaanko riippumaton rakennusalaan liittyvä tutkimusyksikkö? Varmistetaan, että asiat, joita täytyy tutkia, tutkitaan.
  • Tietoa on paljon, mutta kaikkea ei ole saatu jalkautettua kentälle.
  • Terveet tilat -sihteeristön pitää huolehtia siitä, että valmisteltavat ohjeet saadaan jalkautettua.
  • Rakennusalalle tarvitaan pilottiprojekteja. Rakennuskohteisiin tulisi soveltaa Terveet tilat 2028 –ohjelman uusia toimintatapoja.
  • Suomi on laitettu täyteen sensoreita. Dataa tulee hirveästi, mutta sitä ei käytetä mihinkään. Tarvitaan poikkitieteellistä asiantuntemusta ja yhteistyötä.
  • Säädöksiä tulisi muuttaa niin, että vahingon aiheuttaja kantaa teostaan vastuun.
  • Jatkuvan oppimisen idea: lisäkoulutuksen järjestäminen rakennusalalla. Voisiko mallia ottaa esimerkiksi siitä, miten erikoislääkärikoulutus on järjestetty?

Tiivistys päivästä

Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtaja Marika Paavilainen tiivisti tilaisuuden päätteeksi päivän aiheita. Ohessa poimintoja Paavilaisen loppupuheenvuorosta:

  • Ongelmat on tiedostettu. Esiin on jo noussut kysymys, tapahtuuko mitään. Terveet tilat -sihteeristö pitää tämän huolen kaikessa toiminnassaan mielessä.
  • Terveet tilat 2028 -sihteeristö yhdessä johtoryhmän kanssa tekee työtä sen eteen, että ohjelman tavoitteet siirtyvät myös seuraavan hallituksen työhön.
  • Eteneminen hyvien käytäntöjen kautta sulkematta silmiä ongelmilta.
  • Terveet tilat 2028 -ohjelma ja Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokoavat tekijöitä erilaisiin hankkeisiin, joissa etsitään ratkaisuja ja hyviä kokemuksia.
  • Pohditaan keinoja siihen, kuinka olemassa oleva tutkittu tieto saadaan käyttöön ja jalkautettua käytännön työhön.
  • Vuonna 2019 laitetaan vireille kuntayhteistyö.
  • Kiitokset tulleesta palautteesta, se otetaan huomioon työn edetessä.

Kuvia tilaisuudesta
Tilaisuuden ohjelma