Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Juha Sipilän esittelypuheenvuoro eduskunnan tiedonantokeskustelussa 16.10.2018

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 16.10.2018 14.17
Puhe

(muutosvarauksin)

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä

Hallituksen tavoitteena on työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen. Talous on kasvanut ja työllisyysaste parantunut. Työllisyysaste on jo melkein 72 prosenttia. Työssäkäyvien määrä on kasvanut yli 115 000. Hallituksen aloittaessa julkinen talous oli lähes kuusi miljardia alijäämäinen. Ensi vuonna se on käytännössä tasapainossa.

On hyvä palauttaa mieleen, miten tähän on tultu. Hallituskauden alkaessa ennusteet eivät luvanneet hyvää, ei taloudelle eikä työllisyydelle. Suomi oli ollut uudistamatta pitkään. Vatuloinnin oli loputtava. Oli selvää, että suunta ei kääntyisi ilman kipeitä päätöksiä.

Hallitus ryhtyi ensitöikseen toimiin Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun. Vienti alkoi vetämään ja investoinnit elpyivät. Sopimuksen vaikutukseksi on arvioitu noin 30 000–40 000 työpaikkaa. Kiitän ammattiyhdistysliikettä yhteistyöstä kilpailukykysopimuksen aikaansaamisessa. Tiedän, että sopimus ei ollut helppo, mutta se oli isänmaallinen teko.

Arvoisa puhemies,

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä saavutetaan 33 000–42 000 työpaikan lisäys jo mainitun kiky-sopimuksen lisäksi, eikä tässä selvityksessä ole huomioitu vielä kaikkia hallituksen toimia. Tutkimuksen mukaan hallituksen päätökset ovat lisänneet työnteon kannusteita. Työnteon kannustimia ovat lisänneet muun muassa palkansaajien tuloveronkevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen ja päivähoitomaksujen alentaminen.

Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä. Kokopäivätöihin työllistyvän ihmisen käytettävissä olevat tulot kasvavat keskimäärin 1 000 €/kk. Kun hallituksen päätösten työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, nähdään, että kipeistä leikkauksista huolimatta tuloerot kasvavat vain hyvin lievästi tai eivät lainkaan. Hallituksen toimet ovat parantaneet myös lapsiperheiden työnteon kannustimia ja vähentäneet lapsiköyhyyttä.

Hallituksen ratkaisut talouden ja työllisyyden kohentamiseksi ovat olleet oikeita ja välttämättömiä. Niiden perimmäisenä päämääränä on torjua työttömyydestä aiheutuvaa eriarvoisuutta ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. Työllisyyden merkitys julkiselle taloudelle on järisyttävä. Kyse on päiväkotien, sairaaloiden ja ikäihmisten hoivan rahoittamisesta.

Työllisyysasteen nousu prosenttiyksiköllä parantaa julkisen talouden tasapainoa noin 1,4 miljardilla. Tulevien vuosien haasteet edellyttävät vähintään 75 prosentin työllisyysastetta.

Ärade talman,

Enligt grundlagen ska det allmänna främja sysselsättningen och verka för att alla tillförsäkras rätt till arbete. Regeringen har genom många olika åtgärder strävat efter att höja sysselsättningen och under regeringsperioden har antalet sysselsatta ökat med 115 000 personer.

Arvoisa puhemies,

Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tätä hallitus on tavoitellut toimillaan.

Työllistämisen esteitä on purettu monin eri keinoin. Koeaikaa on pidennetty. Takaisinottovelvoitetta on lyhennetty. Määräaikaisia työsuhteita on joustavoitettu. Pitkäaikaistyöttömän saa palkata

määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä.

Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteiden eli Ohjaamojen toiminta on vakinaistettu. Myös etsivään nuorisotyöhön on panostettu. Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla on helpotettu. Nollatuntisopimuksiin on luotu reilut pelisäännöt. Osa-aikatyön ja keikkatyön tekemistä sovitellulla päivärahalla on helpotettu.

Nyt työttömiä kuunnellaan ja haastatellaan määräajoin. Tästä on tullut työttömiltä paljon positiivista palautetta eri puolilta Suomea. Heistä pidetään huolta. Tätäkin opposition vasen laita aikanaan kritisoi ”pakkohaastatteluina”.

Työaikalakia uudistetaan joustavammaksi. Työn perässä liikkumisen kannustimia on parannettu. Ensi vuoden budjetissa palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään, jotta pitkään työttömänä olleet ja osatyökykyiset työllistyisivät paremmin.

Naisten työmarkkina-asemaa parannetaan äitien työnantajille maksettavalla 2 500 euron perhevapaakorvauksella.

Hallitus on parantanut määrätietoisesti pienten ja keskisuuren yritysten toimintaedellytyksiä. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettu perintöveroa keventämällä. Työttömyysturvaa on nykyisin mahdollista käyttää starttirahan, palkkatuen ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Hallitus sopi budjettiriihessä yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvan parantamisesta. Startupyrittäjien ja ulkomaisten asiantuntijoiden oleskelulupien saamista on sujuvoitettu ja nopeutettu.

Kaikki näistä päätöksistä eivät ole olleet helppoja. Aina kun uusia toimia on esitelty, niiden merkitystä on vähätelty. Jälkikäteen on helppo sanoa, että monien päätösten vaikutukset ovat olleet positiivisia. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on pyrkinyt alentamaan työllistämiskynnystä monilla eri toimilla ja parantamaan pienyrittäjän asemaa. Erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevien säännösten on katsottu nostaneen työllistämiskynnystä.

Pieniin yrityksiin kohdistuvia poikkeuksia irtisanomissuojaan on säädetty useissa OECD-maissa. Virherekrytoinneista aiheutuvat kustannukset ovat suhteellisesti suurempia pienissä yrityksissä. Lisäksi pienillä yrityksillä on yleensä huonommat mahdollisuudet löytää työntekijälle korvaavia työtehtäviä.

Tämän vuoksi hallitus on osana työllisyyttä edistäviä toimia valmistelemassa ja tuomassa eduskuntaan esityksen laiksi työllistämiskynnyksen alentamisesta alle kymmenen hengen yrityksissä. Lisäksi työntekijän työttömyysturvaan liittyvää karenssia lyhennetään kolmesta kahteen kuukauteen. Jatkossakin irtisanomisen perusteena pitää olla asiallinen ja painava syy. Tämä on tärkeää huomata. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään.

Rekrytointiin liittyvän riskin alentaminen auttaa lisäksi niitä työntekijöitä, joiden palkkaamisen liittyy korkeampi riski esimerkiksi pitkittyneen työttömyyden vuoksi.

Arvoisa puhemies,

Hallitusta on painostettu lopettamaan kyseisen esityksen valmistelu. Lakot aiheuttavat menetyksiä yrityksille ja työntekijöille.

Hyvinvointiyhteiskunta vaatii vieläkin korkeampaa työllisyysastetta. Poliitikoilta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä. Kaikista toimista ei välttämättä löydy aina yksimielisyyttä. Lopulta kyse on hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa.