FI SV EN

Pääministeri Rinne Eurooppa-neuvostossa: Suomen kädenjälki näkyy EU:n uusissa painopisteissä

Valtioneuvoston viestintäosasto 21.6.2019 13.10
Tiedote

Eurooppa-neuvosto sopi Brysselissä 20. kesäkuuta suuntaviivoista, joilla EU tavoittelee vahvempaa asemaa muuttuvassa ympäristössä. Keskiössä ovat jatkossa entistä vahvemmin kansalaiset ja eurooppalaiset arvot. Tavoitteena on ilmastoneutraali unioni, joka perustuu vahvalle taloudelle.

Unionin uudet prioriteetit määritellään strategisessa ohjelmassa, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi kokouksessaan. Prioriteetit ohjaavat EU:n työtä seuraavan viiden vuoden ajan. Suomi jalkauttaa ensimmäisenä puheenjohtajamaana ohjelmaa neuvoston työhön.

”Ihmiset odottavat poliitikoilta ratkaisuja, ja niitä Suomi haluaa olla tekemässä. Vaikutamme omalla aktiivisella roolillamme siihen, että Eurooppa ottaa johtajuuden aikamme suurimmissa kysymyksissä. Tiedämme, että vastuullinen ilmastopolitiikka, kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, oikeusvaltion puolustaminen ja turvallisuus ovat kansalaisille tärkeitä asioita. Siksi olen erittäin tyytyväinen, että saimme nämä, myös Suomen ajamat tavoitteet, mukaan strategiseen ohjelmaan”, pääministeri Antti Rinne sanoo.

”Haluan muistuttaa, että nimestään huolimatta strategista ohjelmaa tehdään eurooppalaisia ihmisiä ja heidän arkensa parantamista varten. Yksinkertaisesti se tarkoittaa ihmisten turvallisuudesta huolehtimista, ilmastonmuutoksen torjumista ja sitä, että tavallinen eurooppalainen hyötyy talouden kasvusta. EU on kansalaisia varten, ei toisinpäin”, pääministeri Rinne sanoo.

EU:n toimintaa ohjaa tulevina vuosina myös monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027 eli EU:n pitkän aikavälin budjetti. Siinä määritellään, paljonko EU:lla on rahaa käytössä, mihin rahat käytetään ja mistä menot rahoitetaan. Eurooppa-neuvosto kehottaa Suomea jatkamaan puheenjohtajakaudellaan tätä työtä niin, että Eurooppa-neuvosto voi keskustella asiasta lokakuussa tavoitteenaan päästä sopimukseen vuoden loppuun mennessä.

Tavoitteena ilmastoneutraali EU

EU valmistautuu toimittamaan pitkän aikavälin ilmastostrategiansa YK:lle. Eurooppa-neuvosto lupaa lopullisen poliittisen ohjauksen strategialle tämän vuoden loppuun mennessä. Aikataulu antaa raamin myös Suomen puheenjohtajakaudelle. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään työtä, jolla EU saavuttaa ilmastoneutraaliuden Pariisin sopimuksen mukaisesti. Siirtymisen on tapahduttava tavalla, joka säilyttää EU:n kilpailukyvyn, on kansalaisille oikeudenmukainen ja huomioi kansalliset olosuhteet. Jäsenmaiden suuri enemmistö olisi halunnut kirjata tavoitteen ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä.

”Ihmiset odottavat EU:lta kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Sitä Suomi ajaa puheenjohtajakaudellaan, sillä haluamme vahvistaa ihmisten ja varsinkin nuorten luottamusta tulevaisuuteen. Miksi ilmastonmuutos on myös hallitusohjelmamme ensimmäinen sana? Siksi, että ilmastonmuutos ei olisi tulevaisuudessa ihmiskunnan viimeinen sana”, Rinne sanoo.

Yhteistyötä hybridiuhkien torjunnassa ja ulkosuhteissa

EU-maat haluavat vahvistaa yhteiskuntiensa kykyä torjua disinformaatiota. Tärkeää on lisätä kansalaisten tietoisuutta ja valmiutta tunnistaa väärää tietoa. Eurooppa-neuvosto painottaa lisäksi tarvetta käsitellä hybridi- ja kyberuhkia koordinoidusti ja tehdä vahvempaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Eurooppa-neuvosto käsitteli kokouksessaan myös ulkosuhdeaiheita korostaen itäisen kumppanuuden sekä Afrikan strategisen kumppanuuden merkitystä. EU-johtajat esittävät vakavan huolensa Turkin laittomista poraustoimista itäisen Välimeren alueella. Lisäksi Eurooppa-neuvosto sopi jälleen Venäjälle asetettujen rajoittavien toimien jatkamisesta, koska Minskin sopimusten toimeenpanossa ei ole edetty.

Vahvempi talous- ja rahaliitto, vähemmän riskejä

Perjantain 21. kesäkuuta eurohuippukokouksessa EU-johtajat keskustelivat Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä. Kullakin jäsenmaalla säilyy ensisijainen vastuu omasta taloudestaan.

Parhaillaan neuvotellaan euroalueen talousarviovälineestä eli niin sanotusta eurobudjetista, joka voisi tukea jäsenmaiden rakenteellisia uudistuksia sekä julkisia investointeja. Tavoitteena on edistää kilpailukykyä ja euroalueen vakautta. EU-johtajat antoivat euroryhmälle toimeksiannon jatkaa työtä euroalueen talousarviovälineen viimeistelemiseksi, Euroopan vakausmekanismin vahventamiseksi ja pankkiunionin loppuunsaattamiseksi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker antoivat päivän päätteeksi 27 EU-maan johtajalle lyhyen tilannekatsauksen Britannian EU-erosta. EU:n kannat ovat ennallaan: erosopimusta ei avata, eikä Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta neuvotella ennen Britannian eroa.

EU-johtajat palaavat korkean tason nimityksiin ylimääräisessä tapaamisessaan 30. kesäkuuta.

Lisätietoja: pääministerin EU-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto p. 050 4685949, erityisavustaja (EU-asiat) Pilvi-Elina Kupias p. 0295 160 995, erityisavustaja (mediasuhteet) Dimitri Qvintus, p.050 477 7362, EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen p. 0295 160 319, EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia

Lisätietoa Eurooppa-neuvoston kokouksesta
Lisätietoa eurohuippukokouksesta
Lisätietoa EU-toimielinten nimityksistä
Valokuvia ja videomateriaalia neuvoston mediapalvelussa