Pääministeri Rinteen puheenvuoro Yrittäjyysfoorumissa 5.11.2019: Yrittäjyysstrategian käynnistäminen

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.11.2019 9.09
Puhe

(Muutosvarauksin)

Hyvät kuulijat, arvoisat yrittäjät! Tervetuloa ensimmäiseen kansalliseen yrittäjyysfoorumiin, johon olemme tänään kokoontuneet hallituksen yrittäjyysstrategian käynnistämisen johdosta. Tämä foorumi toimii yrittäjyysstrategian tärkeänä merkkipaaluna käynnistäessään vuoropuhelun ja sidosryhmien kuulemisen.

Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on, että reilusti nykyistä useampi työikäinen, osin tai täysin työkykyinen ihminen on joko työssä tai yrittäjänä toteuttamassa unelmiaan ja osallistumassa Suomen kehittämiseen.

Tämä on se syy, miksi olemme asettaneet hyvin kunnianhimoisen työllisyystavoitteen. Työllisyystavoitteemme ei toteudu ilman yrittäjyyttä, koska ilman yrityksiä ja yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja.

Yrittäjyyden edistäminen on meille tärkeä tavoite – aivan kuten esimerkiksi ihmisten ostovoiman turvaaminen, työvoimapalvelujen uudistaminen tai oikeudenmukaisuuden lisääminen.

Yrittäjyyden hyväksi hallitusohjelmassa on päätetty koota yrittäjyyttä koskevat asiat yhden sateenvarjon alle: yrittäjyysstrategiaksi. Voidaan sanoa, että strategian avulla tämä hallitus tulee muodostamaan johdonmukaisen yrittäjyyspolitiikan, jossa asioita koordinoidaan ja niiden edistymistä seurataan.

Strategia tarvitsee tavoitteen. Mielestäni hyvä ja realistinen tavoite meille on pyrkiä tekemään Suomesta Pohjoismaiden paras paikka yrittää.

Monet pitävät pohjoismaista hyvinvointivaltiota maailman parhaana yhteiskuntamallina, kun tarkastellaan elämän laatua ja ihmisten kokemaa onnellisuutta. Huomaamme sen myös Suomessa, joka vuosi toisen jälkeen sijoittuu maailman kärkeen, kun eri tavoin mitataan ihmisten hyvinvointia, onnellisuutta ja elämisen laatua.

Mutta hyvinvointivaltion edut eivät rajoitu vain yksilöille, vaan niistä hyötyvät myös yrittäjät ja yritykset. Hyvinvointivaltio ei ole ainoastaan maailman paras yhteiskuntamalli ihmisten ja yksilön kannalta, vaan se on samaan aikaan myös yrittäjän paras kaveri.

Tämä käsitys on syntynyt niiden keskusteluiden perusteella, joita olen käynyt suomalaisten yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa. Hyvinvointivaltiota arvostetaan ja se nähdään parhaana mahdollisena toimintaympäristönä. Olen itse täysin samaa mieltä.

Hyvät kuulijat!

On tärkeää, että Suomessa yrittäjät ja yritykset voivat hyödyntää yhteiskunnan tarjoamia palvelua monin tavoin. Niistä hyötyvät yrittäjät sekä suoraan itse, että epäsuorasti sen myötä, että tarjolla on osaavaa ja koulutettua työvoimaa, joka on laadukkaan terveydenhuollon piirissä. Lisäksi Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista.

Vertailukohtana voidaan pitää monia maita, joissa toimintaympäristö ei useinkaan ole taloudellisesti yhtään sen edullisempi, kun huomioidaan kaikki yksityiset vakuutukset, joita yrittäjän on itselleen ja työntekijöilleen kustannettava.

Yrittäjät, jos ketkä, tietävät, että me suomalaiset kilpailemme kansainvälisesti juuri huippuluokan osaamisellamme.

Siksi koulutukseen on panostettu kaikki nämä vuosikymmenet määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Samaan aikaan yritykset ovat voineet luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavilla.

Tästäkin lähtökohdasta katsottuna tehokkaasti toimiva hyvinvointivaltio tarjoaa hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön yrityksille.

Se on yksi merkittävä syy sille, että hallitus panostaa koulutukseen ja osaamiseen – eli Suomen tärkeimpään kilpailukykytekijään – ensi vuonna 350 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Yhteiskuntamallimme luo edellytykset tarjota yrityksille vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. Vaikka päivän politiikassa välillä kiehuu, on meillä kuitenkin hyvin laaja konsensus yhteiskunnassa muun muassa siitä, että yrittämisen edellytykset pidetään kunnossa.

Hyvät kuulijat!

Tänään aiheena olevassa yrittäjyysstrategiassa meidän tulee kyetä tunnistamaan suurimmat kasvun, yrittämisen ja työllistämisen pullonkaulat. Strategia voi sisältää vain rajallisen määrän aloitteita, joten ne tulee kohdentaa näihin tärkeimpiin ongelmakohtiin. Nostan lopuksi esiin muutaman tärkeän kehittämiskokonaisuuden:

Ensinnäkin tarvitsemme kokonaisarvion yrittäjäksi aikovan riskeistä tilanteessa, jossa yritys ei lähdekään lentoon vaan tuloksena on lopettaminen. Yrittämiseen liittyy olennaisena osana se, että ihmisellä on rohkeutta ja halua kehittää omia ideoitaan. Halukkuuteen testata omia ideoitaan vaikuttaa taas keskeisesti se, mitä tapahtuu, jos yritys ei lähdekään toimintaan halutulla tavalla. Joskus näin käy.

Mutta hyvinvointivaltion ideana on nimenomaan se, että ihmisten ei tarvitse pelätä epäonnistumista – ja että mahdollinen epäonnistuminen ei poista mahdollisuutta onnistua uudestaan. Tätä hallitus haluaa vahvistaa.

Hallitusohjelmassa halutaan kehittää uuden alun toimintamallia. Lainsäädäntömme kehittämistarpeita arvioidaan perustuen kansainväliseen vertailuun. Konkurssitilanteiden käsittelyn tulee olla oikeustajun mukaisia ja riskinottamisen mahdollistavia.

Työnantajayrittäjyyttä on syytä edistää muun muassa lisäämällä merkittävästi yrittäjien työsuhdeneuvontaa. Siihen panostamme lisäbudjetissa jo tänä vuonna. Se on tärkeä tuki varsinkin pienille yrityksille.

Ensi vuonna käynnistämme ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukikokeilun. Tähän rekrykokeiluun olemme esittäneet määrärahoja ensi vuoden budjettiin. Kokeilu on syytä toteuttaa siten, että sen tuloksia voidaan luotettavasti arvioida. Toivon että sen esimerkin voimalla yhä useampi pienyrittäjä pystyisi ja uskaltaisi palkata ensimmäisen työkaverin tai uusia työkavereita yritykseensä.

Yhä useampi yritys on raportoinut työvoimapulasta. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme aikaisempaa parempia työvoimapalveluja, joilla kannustetaan ja autetaan työttömiä avoimiin työpaikkoihin.

Henkilökohtaisempi ja räätälöity palvelu motivoivat ja auttavat ihmisiä takaisin työelämään. Sitä kautta myös yritykset hyötyvät. Ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy.

Myös ulkomaista työvoimaa tarvitaan. Meidän on nopeutettava työlupien saamista tilanteissa, joissa harkintaan ei liity mitään ylimääräistä huomioon otettavaa. Tavoitteena tulee olla ensimmäisessä vaiheessa yhden kuukauden maksimikäsittelyaika.

Maahanmuuttovirastolle tarjotaan kyllä riittävät voimavarat tavoitteiden saavuttamiseen. Mutta myös prosessipuolella on tapahduttava kehittämistä, muun muassa digitalisaatiota hyödyntämällä.

Työperäisen maahanmuuton valmistelu tullaan siirtämään työ- ja elinkeinoministeriöön ensi vuoden alusta lähtien – hyvässä yhteistyössä eri ministeriöiden kesken.

Tämä luo pohjaa myös työperusteisen maahanmuuton kehittämiseen aikaisempaa tavoitteellisemmaksi.
Muihin Pohjoismaihin ja Euroopan kärkimaihin verrattuna Suomi on ollut osaajien tavoitteellisessa houkuttelussa suoraan sanottuna hyvin hidasliikkeinen. Nyt kun tätä lähdetään muuttamaan aktiivisempaan suuntaan, oma lähtökohtani on se, että yhdessä eri sidosryhmien – kuten yritysten – kanssa on ensin luotava osaamisen tilannekuva Suomesta, josta käyvät ilmi ne alat ja osaamiset joihin tarvitsemme lisää voimavaroja.

Tämän perusteella suuntaamme toimenpiteitämme siten, että osaamisen kapeikkoja täyttämään joko kehitetään omaa koulutustarjontaamme tai saadaan houkuteltua ulkomaista osaavaa työvoimaa. Tavoitteena on huolehtia osaamisen huoltovarmuudesta globaalissa taloudessa.

Hyvät kuulijat!

Tämä tilaisuus merkitsee hallituksen yrittäjyysstrategian virallista käynnistämistä. Halusin omalta osaltani tuoda esiin ajatuksia strategian pohjaksi.

Toivotan kaikille antoisaa keskustelua sekä tälle merkittävälle työlle onnea. Se on tärkeää koko yhteiskuntamme kannalta.

Kiitos.