Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvoston kanslia etusivu

Pääministeri Sipilän puhe Yrittäjän päivän juhlassa 5.9.2018

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 5.9.2018 14.38
Puhe

Hyvät yrittäjät, naiset ja miehet, Yrittäjän päivänä on hyvä muistaa, miksi päättäjien on tärkeä vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita kaikin keinoin. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on tietenkin tärkeää kaikille yrittäjille, heidän perheilleen, työntekijöilleen, asiakkailleen ja kumppaneilleen. Se, että Suomi on hyvä paikka yrittää, on kuitenkin tärkeää myös kaikille Suomessa asuville.

Jos Suomessa ei ole hyvä yrittää ja omistaa, meillä ei ole kohta hyviä yrityksiä. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole työpaikkoja, verotuloja, palveluita eikä voimavaroja huolehtia kaikista suomalaisista. Jos meillä ei ole hyviä yrityksiä, meillä ei ole varaa hyvinvointivaltioon, osaamisen kehittämiseen, puolustukseen eikä kohta mihinkään muuhunkaan. Yrittäjyyden asia on siksi koko kansakunnan asia.

Tämä on ollut vahvasti mielessämme, kun hallitus on yrittänyt parantaa eri keinoin yrittäjyyden olosuhteita, niin veropolitiikalla, karsimalla turhia normeja, lisäämällä kilpailua, kehittämällä työmarkkinoita ja parantamalla yrittäjän sosiaaliturvaa.

Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Suomen talous on kääntynyt kasvuun ja kilpailukyky on vahvistunut, minkä moni yrittäjä näkee joka päivä arjessaan ja tuloksissaan. Se on hyvä asia. Samalla on sanottava, että meillä on edelleen tekemistä, jotta Suomi olisi mahdollisimman hyvä maa yrittää. Esimerkiksi maailman yrittäjyysindeksi (Global Entrepreneurship Index) antaa Suomelle yrittäjyyden olosuhteissa sijan 12. Euroopassa olemme 9. Hyvä tavoite on olla maailman paras. Meillä on siihen kaikki edellytykset.

Hyvät kuulijat,

Eduskuntavaalit lähestyvät. Tulevat vaalit ovat myös äänestys yrittäjyyden olosuhteista. Jokainen yrittäjä tietää, miten tärkeä vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on. Kun tekniikka kehittyy, markkinat muuttuvat ja ulkopuolinen maailma on arvaamaton, on olennaista, että kotimainen yrittäjyyden pelikenttä on vakaa ja ennustettava.

Minulle on tärkeää, että yrittäjät voivat luottaa, että Suomeen kannattaa investoida, riskin ottamisesta ei rangaista vaan palkitaan, työpaikkoja kannattaa tarjota ja koko kansakunnan osaamista vahvistetaan. Siksi minä eikä johtamani puolue halua olla mukana kiristämässä yrittäjien verotusta vaan huolehtimassa, että yrittäjäriskistä – joka joskus on hyvinkin suuri – palkitaan, koska ilman riskejä ei ole investointeja eikä uusia työpaikkoja.

Ehkä keskeisin yrittäjyyden kulmakivi on luottamus talouden vakauteen. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat talouden tervehdyttäjät eivätkä turmelijat. Siksi on tärkeää, että vaaleissa voittavat ne voimat, jotka pitävät talouden kunnossa, eivätkä ne, jotka sotkevat sen saadessaan tilaisuuden. Suomen kansa ansaitsee hyvän kehityksen. Meidän lapsemme ansaitsevat yhteiskunnan, jossa on puhdas ympäristö, terve talous, korkea työllisyys ja jossa jokaisella on mahdollisuus myös yrittää – riippumatta kodin lähtökohdista.

Uusi työ on syntynyt 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä meidän päättäjien pitää muistaa.

On tärkeä ymmärtää, että riskiä ottavat rohkeat yrittäjät luovat Suomeen työpaikkoja, joiden kautta syntyy hyvinvointi muille ja koko maalle. Siksi on tärkeää, että Suomessa on vapaus yrittää ja mahdollisuus myös menestyä yrittäjänä.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjän päivänä lienee syytä todeta, että hallitus päätti parantaa yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaa viime viikolla budjettiriihessään. Näen runsaasta palautteesta, että ratkaisu on ollut tärkeä monille yrittäjäperheille.

Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja myös työllisyydestä. Yrittäjän perheenjäsenellä, joka on töissä yrityksessä ilman sen omistajuutta, pitää olla palkansaajan työttömyysturva. Kun näin on, se myös kannustaa yrittäjiä tarjoamaan työtä perheenjäsenilleen.

Asia on nyt linjattu. Teemme seuraavaksi hallituksen esityksen, jotta se saadaan eduskuntaan käsiteltäväksi mahdollisimman nopeasti.

Tämä päätös muistuttaa meitä siitä, että jokainen yritys on tietyllä tavalla perheyritys. Jokainen yrittäjä tarvitsee oman perheensä ja lähipiirinsä tuen. Kun menee hyvin, se säteilee koko lähipiiriin. Kun on vaikeaa, se voi satuttaa koko lähipiiriä.

Kannustan yrittäjäjärjestöjä nostamaan yrittäjien hyvinvoinnin entistä vahvemmin esille. Kannustan myös mm. työeläkeyhtiöitä panostamaan asiaan lisää. Uskon, että se vahvistaisi myös yrittäjien luottamusta koko eläkejärjestelmää kohtaan.

Hyvät yrittäjät,

Olemme viime päivinä kuulleet usein, miten ammattiyhdistysliike uhkaa poliittisilla työtaisteluilla vastustaessaan hallituksen esitystä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Esitys on valmistelussa. Hallitus antaa sen, kun valmistelu on valmis. Pyrimme tekemään hyvän esityksen.

On hyvä muistaa, miksi esitys on tekeillä. Tavoite on alentaa pienten yritysten työllistämisen kynnystä. Pienessä yrityksessä jokainen työntekijä on avainhenkilö ja jokainen rekrytointi on merkittävä investointi, mutta samalla myös riski. Moni pienyrittäjä on kokematon rekrytoija eikä kaikilla ole varaa ostaa isojen yritysten lailla esimerkiksi rekrytointipalveluita. Liian moni on tehnyt virheen rekrytoinnissa ja on joutunut kärsimään siitä niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Tiedämme tutkimuksesta, että kun irtisanomiskynnys laskee, se johtaa siihen, että on enemmän rekrytointeja ja myös enemmän irtisanomisia. Tämän myötä ihmiset päätyvät paremmin heille oikeisiin tehtäviin. Tutkimus osoittaa, että tämä parantaa tuottavuutta, tukee kasvua ja sitä kautta myös vahvistaa työllisyyttä.

Vaikka esitys koskee pienimpiä yrityksiä, se on tärkeä myös isoille, koska pienten tuottavuus vaikuttaa myös isoihin, jotka ostavat tuotteita ja palveluita pieniltä. Siksi kyse on koko elinkeinoelämää ja sen työllistämiskykyä koskevasta uudistuksesta.

Tämä uudistus on yksi – ja mielestäni tärkeä – askel tiellä, jolla nostamme edelleen Suomen työllisyysastetta. Ensi vaalikaudella hyvä välitavoite on 75 prosenttia, mutta jatkossa on päästävä vielä parempaan. Se on tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Mutta se on tärkeää myös jokaiselle, joka pääsee työhön, koska työ tuo merkitystä elämään ja osallisuuden kokemuksen.

Tämä uudistus ei ole viimeinen uudistus, joka Suomen työmarkkinoilla tarvitaan. Työmarkkinajärjestöt ovat luoneet paljon hyvää suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarvitsemme vastakin työnantaja- ja työntekijäliittojen työehtosopimuksia. Niiden rinnalla tarvitsemme kuitenkin entistä enemmän paikallista sopimista, joka tapahtuu yrityksessä.

Hyvät kuulijat, yrittäjät,

maailma ja Suomi tarvitsevat yrittäjiä tänään ehkä enemmän kuin koskaan.

Tarvitsemme yrittäjiä ratkomaan maailman haasteita. Niistä keskeisimpiä on ravinnon ja hyvinvoinnin turvaaminen maailman ihmisille sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

Yrittäjyys on ollut merkittävä globaalin hyvinvoinnin ja kasvun lähde. Se on ollut nostamassa miljardeja ihmisiä köyhyydestä. Toimiva talous ja terve pienyrittäjyys ovat parasta kehitysapua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös toisen koneajan haasteiden ratkomiseen. Tekoäly, robotiikka, virtuaalinen läsnäolo, kehittyvä konetulkkaus ja muu tekninen kehitys vie kokonaisia ammattikuntia, mutta samalla luo myös uusia. Mitä enemmän on toimivia yrityksiä ja riskiä ottavia yrittäjiä, sitä enemmän on mahdollisuuksia selvitä haasteista ja sitä enemmän meillä on uutta työtä.

Suomessa tarvitaan yrittäjiä erityisesti, jotta viheliäisin ongelmamme – syrjäytymistä sukupolvelta toiselle aiheuttava työttömyys – saadaan nujerrettua. Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääosin pk-yrityksiin. Jos haluamme, että Suomi selviytyy 2020-luvun huoltosuhteen haasteesta, tulevista talouskriiseistä ja pystyy panostamaan – kuten pienen kansakunnan pitää – sivistykseen ja puolustukseen, työllisyysaste pitää saada ylös, mieluiten mahdollisimman pian 80 prosenttiin.

Työttömyys ei taitu ilman yrittäjiä. Jotta yrittäjä uskaltaa palkata, investoida ja ottaa enemmän riskiä, se vaatii reformeja työmarkkinoilla, panostuksia sivistykseen ja osaamiseen, vapaita markkinoita ja reilua kilpailua.

Tarvitsemme yrittäjiä myös ratkomaan julkisen talouden ongelmia. Ei ole julkista palvelua, jota ei voisi tuottaa ainakin osin yksityisten yritysten voimin. Meidän pitää valjastaa yritystoiminta ja yrittäjät uudella tavalla palvelemaan yhteiskuntaa.

Hyvät ystävät, yrittäjät,

te – jos jotkut – tiedätte, että yrittäjyys kovan kilpailun keskellä ei ole pelkkää juhlaa. Se on kovaa työtä, joka vaatii valtavan työmäärän. Tiedän, että yrittäjyys ei ole aina helppoa. Se on kovaa kilpailua, jossa joskus voitetaan ja joskus hävitään.

Kilpailu on hyväksi, koska se pakottaa kehittämään. Tiedän myös, että yrittäjyys on parhaimmillaan erittäin palkitsevaa, kun saa rakentaa uutta, palvella asiakkaita ja nähdä, miten yhdessä tehty työ tuottaa tulosta.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjä on kuin kuminauha, tarvittaessa se venyy äärimmilleen. Yrittäjä on monesti valmis tinkimään omasta hyvinvoinnista, lisäämään työtunteja, valmis jopa tinkimään toimeentulosta, jotta yritys ja työntekijät pärjäävät. Silloin kuin on taloudellisia huolia, kannattaa rohkeasti etsiä keskustelukumppania ja ulospääsytiehen muiden apua, ennen kuin on liian myöhäistä.

Itselläni on 25 vuoden kokemus yrittäjänä. Vaimolla on konkurssikokemus varhaisessa lapsuudessa kotona. Lupasin yrittäjäksi lähtiessäni, että oma kotimme ei ole yritystoiminnan vakuutena. Siitä pystyin pitämään aika hyvin kiinni.

Miettikää tällaisia arvokysymyksiä ja rajoja yhdessä perheen kanssa. Toinen lupaukseni perheelle oli: pidän lomani. Tämä on muuten äärimmäisen tärkeää. Kukaan ei jaksa ilman, että välillä huilaa. Totta kai lomat keskeytyivät ja joskus lyhenivätkin, mutta yritin kiivaimpinakin yrittäjyyden vuosina pitää tästä lupauksesta perheelleni kiinni.

Pitäkää siis huolta itsestänne. Jos te ette jaksa yrittäjänä, työpaikan pomona, se heijastuu koko porukkaan, perheeseen ja yrityksen kuntoon.

Oikein hyvää yrittäjänpäivää ja jaksamista teidän jokaisen arkeenne!