Tulevaisuuspolitiikka - mitä se on, ja mikä on tulevaisuusvaliokunnan rooli?
Pääministeri Sipilän tervehdyspuhe eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 25-vuotisjuhlakokouksessa

Valtioneuvoston viestintäosasto 16.11.2018 10.35
Puhe
Pääministeri Sipilän tervehdyspuhe eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan 25-vuotisjuhlakokouksessa

(muutosvarauksin) Arvoisat kansanedustajat ja tulevaisuuteen katsojat, Tulevaisuusvaliokunta on yltänyt jo pitkälle aikuisuuden ikään. Kvartaali tässä kohtaa tarkoittaa neljännesvuosisataa, joka tulevaisuudesta puhuttaessa on samaan aikaan sekä hyvin lyhyt että pitkä aika. Tätä aikajänteiden pohdintaa me kohtaamme politiikassa päivittäin.

Olin ensimmäisellä kansanedustajakaudellani tulevaisuusvaliokunnan jäsen ja koin työn siellä erittäin mielekkääksi. Meillä oli aikaa ajatella ja pohdimme yhdessä tulevaisuutta monesta eri näkökulmasta. Teimme myös Kaikkea muuta puusta –pamfletin ja Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut -raportin. Olimme siis vähän jopa aikaa edellä.

Yhteinen havainto tältä vaalikaudelta on, että neljävuotinen vaalikausi on lyhyt aika isojen muutosten ja reformien tekemiselle. Sekä eduskunnan että valtioneuvoston työssä on kehitettävä yhä enemmän pitkän aikavälin päätöksentekoa. Tarvitsemme yhteiskunnassa isoja yhteisiä tavoitteita, joihin kaikki voivat sitoutua. Samoin tarvitsemme erilaisia ratkaisukeinoja, joista voidaan valita, kun ilmiöt monimutkaistuvat. Tällaisessa työssä tulevaisuusvaliokunnan roolia ja tehtävää kannattaa pohtia ja vahvistaa.

Tällä vaalikaudella on valtioneuvoston työssä otettu uusia toimintatapoja käyttöön. Strateginen hallitusohjelma sisältää vision vuodelle 2025, jossa Suomi 2025 on Yhdessä rakennettu ja uudistuva, välittävä ja turvallinen maa. Maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus.

Olen edelleen tästä visiosta ylpeä. Se on arvoiltaan ja tavoitteiltaan sellainen, josta moni on varmasti samaa mieltä. Jotta jatkossakin hallitusohjelmat voisivat olla strategisia, näen että hallitustasolla tarvitaan yhteinen kuva tulevasta myös pidemmällä aikajänteellä. Tällä vaalikaudella asetettiin ensin kymmenen vuoden tavoitteet. Sen jälkeen tunnistettiin, mitä neljässä vuodessa pitää saada aikaiseksi. Visio ja pidemmän aikavälin tavoitteet tukevat strategista otetta arjessa. Strategista työtä ohjaa visio ja asetetut tavoitteet. Keinoja täytyy matkan varrella säätää. Se on ollut uutta, eikä siihen ole vielä kaikki tottuneet.

Pitkän aikajänteen politiikan haaste tulee nyt esiin, kun suuntaamme keväällä vaaleihin ja näemme mitkä asiat ovat olleet sellaisia, että valitut suunnat voidaan pitää ja mitä voidaan muuttaa.

Aina silloin tällöin keskusteluissa nousee esiin tarve laajemmalle yhteiskunnalliselle visiolle. Kaivataan Suomen suuntaa, isoa kuvaa ja yhteistä isoa tavoitetta. Tällöin puhumme asioista kuten pohjoismainen hyvinvointimalli, tasa-arvo, kestävä kehitys, turvallisuus. Samoja teemoja meillä on hallitusohjelman visiossa vuodelle 2025.

Hallitusohjelman vision lisäksi valtioneuvoston työssä on tälläkin vaalikaudella tehty montaa muuta pitkän aikajänteen politiikkavalmistelua selontekojen muodossa. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 ja kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. Näiden selontekojen kautta voimme yhdessä vahvistaa yhteiskunnassa käytävää keskustelua tulevaisuudesta ja tavoiteltavista suunnista.

Selontekojen ja vuoropuhelun lisäksi on pitkän aikajänteen pohdinnassa ja visiotyössä tärkeäksi nähty parlamentaarinen ote. Tällä vaalikaudella on pohdittu parlamentaarisesti esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamista, liikenneverkon rahoitusta ja tulevaisuuden kuntia. Ne ovat kysymyksinä kovin erilaisia, mutta vaativat laaja-alaista arvopohjaista pohdintaa ja monien eri toimijoiden näkemyksiä. 

Meillä on siis hyviä alkuja katsoa asioita yhdessä eteenpäin. Tällä vaalikaudella tulevaisuusvaliokunta on vastannut eduskunnassa Agenda2030:n käsittelystä ja sitä kautta syntyvän pitkän aikajänteen politiikkajohdonmukaisuuden seurannassa. Tämä on ollut nähdäkseni hyvä rooli tulevaisuusvaliokunnalle, joka nyt osaltaan vastaa siitä, että päätöksemme kantavat myös seuraaville sukupolville ja kulkevat kohti globaalisti asetettuja tavoitteita. 

Ratkaistavaksi tulee miten tulevat hallitukset ja eduskunnat haluavat rakentaa tulevaisuustyötä. Tällä vaalikaudella tulevaisuusselonteko on jaettu kahteen osaan, jotta keskustelua ja vuorovaikutusta syntyisi enemmän. Ministeriöt ovat vahvistaneet ennakointitoimintaansa ja pystymme nyt toimimaan aiempaa yhtenäisemmin. Tämä on nähtävissä muun muassa ministeriöiden tulevaisuuskatsauksissa, joiden taustalla ovat yhteiset muutosilmiöt, jotka haastavat meitä tulevina vuosina. Olemme luoneet tilaa uudenlaiselle tulevaisuuspolitiikalle.

Hyvät kuulijat,

Olen myös pohtinut paljon sitä, miten tulevaisuusvaliokunta voisi olla tekemässä strategista hallitusohjelmaa? Nyt teimme vision 2025 osana hallitusneuvotteluja ja se on kohtuullisen pienen joukon tekemä kiteytys tulevasta toivotusta suunnasta.

Teillä on täällä resurssit pohtia ja miettiä tulevaa, niin minusta olisi luontevaa, että strategisen hallitusohjelman myötä myös tulevaisuusvaliokunnan rooli voisi muuttua. Itse ajattelen niin, että valiokunta voisi tehdä pidempiaikaista visiotyötä Suomelle. Tässä työssä olisi tärkeää tunnistaa kansallisia menestystekijöitä, joiden aikajänne ulottuu selvästi yli vaalikausien. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ilmastopolitiikka, työllisyyden vahvistaminen, väestörakenteesta huolehtiminen sekä tulevien sukupolvien mahdollisuuksien turvaaminen.

Uskon, että näistä tavoitteista pitäisi ainakin yrittää löytää yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Keinot voivat sitten vaihdella riippuen hallituspohjasta. Tämä tulevaisuusvaliokunnan tekemä pitkän aikavälin visiotyö toimisi strategisen hallitusohjelman pohjana. Kulloinenkin hallitus tekisi omat sitten tavoitteensa ja hahmottelisi keinot neljäksi vuodeksi kerrallaan vision raameissa.

Hyvät kuulijat,

25-vuotias tulevaisuusvaliokunta on osoittautunut kestäväksi innovaatioksi. Tulevaisuusvaliokunta on ollut kansainvälisesti uranuurtaja omassa tehtävässään. Valiokunnan työt ovat myös olleet merkittävässä osassa suomalaisen yhteiskunnan ja hallinnon uudistusmiskyvyn vahvistamisessa. Tulevaisuusvaliokunta on toiminut monella tapaa uudistusten kirittäjänä ja toivottavasti se toimii jatkossakin tuntosarvena yhteiskunnan uudistustarpeille.  

Viime aikaisista töistä haluaisin nostaa esiin muutaman esimerkin kiitoksin. Jakamistalouden ja alustatyön julkaisu täydentää hyvin osaltaan keskustelua työn murroksesta ja nostaa esiin konkreettisia ehdotuksia. Hyvinvoinnin mittaamisen haasteista käyty keskustelu on siivittänyt kehitystyötä meillä valtioneuvoston puolella. Viime vaalikauden pohdinnat valiokunnassa kokeiluiden roolista kehittämisen ja osallistumisen välineenä ovat toimineet vahvana selkärankana käynnissä oleva Kokeileva Suomi-kärkihankkeelle. Myös raportti radikaalista teknologiasta on saanut tällä kaudella jatkoa.

Tulevaisuusvaliokunta on ollut, ja toivon, että jatkossa on yhä enemmän paljon vartijana. Olemme sellaisten yhteiskunnallisten muutosten äärellä, että pitkän aikavälin ja ylisukupolvisen vastuun kantaminen on yhä tärkeämpää.

Ylisukupolvinen ajattelu on tulevaisuustyön ja kestävän kehityksen ytimessä. Ilmastonmuutos, tekoäly, työn murros, teknologian yleinen kehittyminen, ja kansainvälisen järjestelmän narahtelu haastavat päätöksentekijöitä. Meillä nykyisillä sukupolvilla on kenties suurempi mahdollisuus kuin koskaan vaikuttaa tulevien sukupolvien elinolosuhteisiin. Kannetaan sitä vastuuta parhain voimin.

Toivotan valtioneuvoston puolesta lämpimät onnittelut 25-vuotiaalle tulevaisuusvaliokunnalle!