Pääministeri Rinne
Pääministerin ilmoitus eduskunnalle Suomen EU-puheenjohtajakaudesta 26.6.2019

Valtioneuvoston viestintäosasto 26.6.2019 14.25
Pääministerin ilmoitus

Arvoisa puhemies,

Euroopan unionin perusteet luotiin aikoinaan sodan runtelemaan ja jakautuneeseen maaperään. Perustajia yhdisti kuitenkin yhteinen visio ja usko tulevaisuuteen. Odotukset eurooppalaiselle yhteistyölle olivat suuret, sillä panoksena oli koko maanosan rauha ja vakaus, Euroopan yhtenäisyys.

Vuosikymmenten ajan EU on täyttänyt nämä odotukset. Yhteistyö on syventynyt, sillä jäsenmaat ovat ymmärtäneet, että yhdessä olemme enemmän. Tälle ainutlaatuiselle kansakuntien yhteistyölle ei löydy vertaa muualta maailmasta.

Ainutlaatuinen on juuri oikea sana kuvaamaan Euroopan tarinaa.

Kun tänä päivänä saksalaiset ajavat rajan yli Ranskaan ystäviensä luokse illalliselle, on vaikea uskoa, että nämä kaksi maata sotivat toisiaan vastaan 1900-luvulla kahdesti, katkerasti ja verisesti.

Maanosassa, joka vielä 30 vuotta sitten oli piikkilankojen ja muurin jakama, on syntynyt ja kasvanut kokonainen sukupolvi, jolle vapaa liikkuvuus on ainoa, minkä he tuntevat.

Maanosa, joka kärsi totalitarismin ja sodan kauhuista sekä todisti järkyttävän kansanmurhan 80 vuotta sitten, toimii tänä päivänä ympäri maailmaa demokratian, ihmisoikeuksien ja rauhan vahvimpana puolustajana.

Ainutlaatuinen tarinamme antaa aihetta ylpeyteen, mutta se tuo myös mukanaan suuren vastuun, sillä EU:hun kohdistuu nyt uusia odotuksia. Vakauden ja rauhan takaaminen on yhä EU:n ytimessä, mutta myös muut ihmiskunnan suuret kysymykset odottavat ratkaisuja.

Euroopan hiipunut talouskasvu on paitsi lisännyt työttömyyttä ja eriarvoisuutta, myös luonut kasvualustaa populismille ja ääriajattelulle. EU:n ytimessä olevia arvoja - oikeusvaltioperiaattetta, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa - on haastettu.

EU:n yhtenäisyyttä on koetellut myös Britannian EU-ero. Toisaalta Brexit-prosessi on osoittanut myös sen, että monimutkaisiin kysymyksiin on parempi etsiä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa, ei yksin. Olemme saaneet jälleen kerran muistutuksen tosiasiasta, että monimutkaisiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Ei, vaikka joku vastuuttomasti näin väittäisikin.

EU perustuu ajatukseen monenkeskisen, sääntöperustaisen yhteistyön voimasta.

Sellainen järjestelmä, jossa pelisäännöt luodaan yhteisesti — ei vahvemman tai suuremman sanelun tuloksena — on Suomen kaltaisen pienen maan etu.

Sitä Suomi voi parhaiten edistää osana EU:ta. Korostan, että on meistä itsestämme kiinni, nähdäänkö Suomi pienenä vai suurena EU-maana.

Mitä aktiivisempi olemme, sitä suurempana meidät nähdään. Ja se, jos mikä, on Suomen etu.

Kansainvälinen järjestelmän murroksen keskellä juuri EU:ta tarvitaan puolustamaan monenkeskisyyttä.

2020-luvun EU:lla on mahdollisuus täyttää kansalaisten odotukset ottamalla johtajuus ihmiskunnan suurten haasteiden ratkojana.
Ilmastonmuutos on näistä keskeisin ja siksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä, mutta” -politiikan aika on ohi. Suomessa, EU:ssa ja globaalisti.

Arvoisa puhemies,

Aloittavana EU-puheenjohtajana Suomi vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Sen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä.

Puheenjohtajakautemme sloganin mukaan tavoitteena on Kestävä Eurooppa — kestävä tulevaisuus.
Keskeinen Suomen puheenjohtajakauden painopiste on EU:n globaali ilmastojohtajuus.

Se tarkoittaa sitoutumista ilmastoneutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on, että keskeiset elementit tälle suunnitelmalle olisi sovittu Eurooppa-neuvostossa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ne tulevat näkymään kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. On luotava kestävää kasvua ja lisättävä työllisyyttä, esimerkiksi bio- ja kiertotalouden avulla. Aktiivinen teollisuuspolitiikka ja palvelusektorin sekä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle.

Näin EU:sta rakennetaan maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous.

Kestävyys liittyy myös EU:n yhteisiin arvoihin. Ihmisoikeudet, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio ovat arvoja, joihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden edellytys.

Suomi haluaa vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälineitä. Meidän pitää löytää tehokkaampia keinoja varmistaa yhteisten arvojen kunnioittaminen EU:ssa. On jatkettava neuvotteluja keinoista, joilla EU-varojen vastaanottaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen voitaisiin kytkeä tiiviimmin yhteen.

Arvoisa puhemies,

EU:n perustajaisä Jean Monnet totesi aikoinaan, että yhtenäisessä Euroopassa ei saateta yhteen valtioita vaan yhdistetään ihmisiä. Ihmisten ja heidän tarpeidensa tulee olla EU-yhteistyön ytimessä.

EU toimii parhaiten, kun se lisäämme ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta.

Eurooppalaisen yhteistyön täytyy poistaa pelkoja sekä tarjota mahdollisuuksia ja luoda tulevaisuudenuskoa muutoksen keskellä eläville ihmisille. Siis jatkaa ainutlaatuista tarinaansa ihmisiä varten, ihmisiä yhdistäen.

Siksi Suomi painottaa puheenjohtajuuskaudellaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista ja panostuksia koulutukseen ja osaamiseen.

Sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydintä, ja niiden on kohdeltava reilusti kaikkia työntekijöitä. Työehtojen polkeminen ei saa olla kilpailutekijä. On järkevää arvioida yhdessä työn uusien muotojen aikaansaamia tarpeita ja tarvittaessa päivittää sääntöjä vastaamaan nykypäivää.

Sisämarkkinat eivät toimi ilman niiden keskeistä periaatetta, ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Eurooppalaisilla on oltava oikeus lähteä töihin toiseen EU-maahan.

Korkea osaaminen luo pohjan eurooppalaisten ihmisten menestykselle. Opiskelijavaihtoa ja oppilaitosyhteistyötä on lujitettava. Meidän on syytä selvittää verkostomaisesti toimivan eurooppalaisen superyliopiston perustamista ja eurooppalaisen tutkijavaihdon, Super Erasmuksen kehittämistä.

Arvoisa puhemies,

Vain riittävän vahva EU pystyy puolustamaan eurooppalaisia arvoja ja eurooppalaisten etuja muuttuvassa maailmassa. EU:n tulee tavoitella globaalin arvojohtajan asemaa, mikä edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti.

Sääntöpohjaisella vapaakaupalla voidaan varmistaa, että kansainvälisen kaupan pelisäännöissä näkyvät meille tärkeät asiat, kuten kestävä kehitys ja työntekijöiden oikeudet. Jos EU ei ole mukana määrittelemässä näitä sääntöjä, sen tekee joku muu.

Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Afrikan vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen on olennaista, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja muuttoliikkeen hallinnan aiheuttamiin haasteisiin. Kumppanuutta Afrikan kanssa kehitetään Suomen puheenjohtajakaudella tasavertaisempaan suuntaan, molempia hyödyttävällä tavalla.

Ihmiset odottavat EU:lta lisäksi laaja-alaisen turvallisuuden takaamista. Digitaalisen turvallisuuden ja hybridiuhkien torjumisen merkitys tässä kokonaisuudessa kasvaa.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi tavoittelee hybridiuhkien torjunnan vahvistamista. Meillä on siihen vahvaa osaamista. Yhteistyön tähänastisia tuloksia on muun muassa Helsingin hybridiosaamiskeskuksen perustaminen. Suomen tavoitteena on perustaa pysyvä hybridiuhkien torjuntaa käsittelevä neuvoston työryhmä, joka parantaa eri politiikkasektoreiden työn koordinointia.
 

Arvoisa puhemies!

Juhannuksen alla hyväksyimme huippukokouksessa suunnitelman, jossa määritellään EU-politiikan painopisteet seuraavalle viidelle vuodelle. Suomen kädenjälki näkyy uusissa painopisteissä: vastuullinen ilmastopolitiikka, kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, oikeusvaltion puolustaminen ja turvallisuus ovat kansalaisille tärkeitä asioita. Suomi on ensimmäinen puheenjohtaja, joka alkaa jalkauttaa suunnitelmaa.

Puheenjohtajamaalta odotetaan vahvaa johtajuutta: kykyä neuvotella ja löytää kompromisseja. EU:n yhtenäisyyden turvaaminen on kaikkien intresseissä.

On muistettava, että EU-politiikka on sisäpolitiikkaa, josta tulee keskustella säännöllisesti eduskunnan suuressa salissa. Hallitus antaakin Eurooppa-poliittisen selonteon EU-puheenjohtajakauden jälkeen.

Arvoisa puhemies!

Haluan lopuksi muistuttaa asiasta, joka unohtuu aika ajoin.

Kiistanalaisten asioiden kohdalla kuulee usein sanottavan, että siellä Euroopan unionissa tehtiin sellainen ja sellainen päätös. Vaikeuksien hetkillä sanotaan, että EU:n pitäisi toimia nopeasti. Tällä tavalla puhuville haluan muistuttaa, että he puhuvat itsestään.
 

EU ei ole siellä jossakin. EU on täällä.

EU ei ole ne siellä. EU olemme me.

Tämä hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on aktiivinen vaikuttaja.